Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Puhutaanko JK metsässä myös ala- ja yläharvennuksesta Jovain? Minä käsitin ainakin, että Ranta tarkoitti jaksoittaista metsää puhuessaan ylä- ja ala harvennuksen erosta.
Kyllähän metsätyöntekijät on nähnyt kaikenlaisia metsiä, aukkoja metsissä tuulenkaatamia pienaukkoja varastopaikkoja, linjoja ja ties mitä. Niiden uudistumista tapahtuu heinällä, hieskoivulla tai pihlajalla ja ties millä. Kyllä kaikki tietää, että JK uudistuminen on ihan arpametsää.
400m3/ha ja bonusta ropisee 1,5e/m3 kun teet yli 4000m3 kaupan RR:n lempiyhtiön eli UPM:n kanssa. Johan tuo on 600e rahaa. Tuhat tainta n. 200-250e ja 500-550e muokkaus. Sitten myyt havut 700-1400e mitä ei ole JK:ssa. Aletaanko jo puhumaan Rannan aukeista?
Kyllä kaikki ymmärtää yläharvennuksen idean, mutta riskit kasvavat. Tuulenkaataman yläharvennetun metsän ja pystyssä pysyvän alaharvennetun metsän hintaerokin on merkittävä. Tai lahonneen yläharvennetun metsän. Se luonto asettaa ne raamit ja ne jotka haluavat pelata menevät arpametsän luokse. Pitkäjänteinen grindaaminen tuo paremman tuloksen kuin pelaaminen monien kokemuksesta, sen takia siihen ei haluta lähteä, ei niinkään ettei sen teoreettista laskentakaavaa ymmärrettäisi.
Ilmeisesti 1kpl säästöpuuryhmä? Se yksi on 7mx7m ei siihenkään montaa puuta mahdu mitkä olisivat tarpeeksi paksuja. Mut jos ajatellaan et 65 vuoden päästä tehdään avohakkuu ja ne jää sinne hakkuualalle niin se on seuraava metsä missä ne sitten lahoaa sinne metsään eli tästä hetkestä n. 100 vuotta. Nytten kun tätä tilannetta on lähetty korjaamaan niin pitkään olla tekotuotannon varassa.
Meillä jää 3 vaikka pefc koulussa vaativat vaan 1 kpl. Mutta säästöpuuryhmä on lahopökkelö 100 vuoden päästä. Kävin tuollasessa Metso ohjelma valkoselkätikkametsässä niin ei niitäkään montaa ole ja rauduskoivua kun on niin pitää olla 100 vuotiasta ainakin et lahoamista alkaa luonnostaan tapahtumaan. Metsien luontainen lahoaminen ei millään riitä tekopökkelöiksi talousmetsässä sillä puut ei vanhene siellä et ne saavuttaisi sellaisen lahoamisen asteen. Se on hyvä jos suorittavan alueella on tehty tarpeeksi, täällä ei todellakaan riitä metsän tekopökkelöt. Ne tekopökkelöt keskittyvät hakkuuaukeille ja usein myös pihkapuuta. Jos ajattelee, että pitäisi metsässä kuusipuskan ympäröimänä, että tikka ei löydä niistä lintujen pesiä niin eihän niitä ole. Pöllökään ei rakenna pesää vaan pesii tuollaiseen koivupökkelön päälle. Pöllöjen ja eri tiaislajien taantumat ei johdu ainoastaan sinitiaisista.
Joo n. Jokatoinen kuvio istutetaan meilläkin koivulla.
Metsistä puuttuu lahoavat pökkelö koivut et sitten kuka raaskii antaa istutuskoivujen lahota.
Tuossa taas joku valittaa miten koivut piiskaa kuusia ja pakko tehdä koivuton metsä ilmeisesti. Säästöpuuna 0 koivua, tuo on ihan aiheellista pohtia onko hyvä metsänhoito monimuotoisuutta köyhdyttävät. Kyllä säästöpuiksi asti pitäisi saada koivuja.
Tuossa oli pari koivuista energiapuu kuvaa lukijoiden kuvissa. Jälkeen kuvissa ei ollut koivuja, korkeintaan yksi. Lehtipuu on pääasiassa meillä nuorta ja energiapuubuumi vain pahentaa tilannetta kun lahoamisvaihetta ei ehdi tulemaan.
On osittain totta tämä ”yksi koivu tuhoaa 10 kuusta.” Olen seuraillut mhy:n tekemisiä mukavasti tienvarrella niin siellä on tämä varhaisperkaus 4-5 vuotta ja siihen on nyt lisätty tämä 10% Lehtipuutavoite. Tilanne on nyt sellainen, että siellä tosiaan on nyt reilusti ylikasvuisina 10% koivua. Sellasta taas. Rauduskoivumaassa kun 7-vuotiaana kun vedetään kaikki nurin niin rauduskoivu kasvaa samaa tahtia ja tätä olen menestyksekkäästi käyttäny. 5 vuotiaanakin raivattu rauduskoivu kasvaa ylikasvuiseksi.
Tuossa on hienoja koivupökkelö kuvia linnuista pöllöistä, töyhtötiaisista, hömötiaisista ym. https://www.vastavalo.net/haku-koivup%C3%B6kkel%C3%B6.html
Tuollaista koivupökkelöä ei ole talousmetsissä lähes ollenkaan. Motokuskit vievät lähes kaikki koivut jo ensimmäisessä harvennuksessa jos niitä on taivauksessakaan uskallettu yhtään jättää. Koivut eivät yksinkertaisesti ehdi lahoamaan talousmetsissä pökkelöiksi ja yli 100-vuotiaita koivikoita en tiedä kun pienet pläntit suojelutipsauksissa. Varmasti maalahopuuta vaativilla lajeille menee paremmin.
Metsätalousmetsissä sertifikaatti kiristyi juuri keväällä tämän osalta ja jokaiselle hehtaarille jätetään nyt 1-3 50m2 raivaamatonta ja parhaiten luonnontilassa olevaa aluetta. Ja kun niissä on kuusipuskaa niin muiden lajien lahotessa pois jää kuuset joten talousvaikutuksetkin jää pieniksi. Lehtilahopuupökkelöitä puuttuu vieläkin metsistä, ne pitäs saada seuraavaksi kuntoon.
Kissatkin on Afrikasta mutta jonkunmielestä maalaistalon perinnemaisemaa, metsä varmaan on alkuperäisluontoa. Sillee Timpan maa-alueet palautuu lähemmäksi alkuperäisluontoa.
Toihan on ihan mahtavaa, että vanhoja metsiä tulee suojeluun metsänhoidon väliinjättämisestä er sitten suojellaan kun on suojeluarvoa ja saa miettimään Kannattaako panostaa sinne missä vielä voi harjoittaa metsätaloutta kahta kauheammin eikä jättää hoitorästejä. Meillä on selvästikin liikaa maata metsätalouskäytössä kun siihen voi suhtautua välinpitämättömästi.
