Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Joskus raivataan ja hakataan kaikki ja istutuksen sijaan yritetään tehdä niittyä EU rahalla perinnebiotooppia. Lampaiden syömästä niitystä hyötyy tietystineri lajit kun metsän kasvusta. Väistämätön tapahtuu ja metsistä hyötyvät lajit voittavat ja perinnemaisemasta hyötyvät vähenevät. Sontakärpäset ja pääskyset vähenevät mutta voimalinjojen alle tulee perhosia. En tiedä miten tätä monimuotoisuutta voisi säilyttää, muutos on väistämätön.
Mäkin raivaan rajoja puhelin/karttaselain kädessä, onhan se parempi raivata edes sinnepäin niin jonkun paremmat laitteet toimii sitten. 100 vuotias mänty rajalla on kans hyvä pyykki kun kumpikaan naapureista ei sitä uskalla ottaa niin rajan on pakko olla siinä yhteisestä pelkotilasta johtuen.
”Esim. siemenpuiksi valittiin aina metsän parhaita puita, jotka tuottavat siementä ja tuottavat metsän parasta siementä. Tänä päivänä riittää metsän alempiarvoinen puusto ja jopa kuitupuita käytetään siemenpuiksi.”
Joo tämä oli hyvä, pystytään valitsemaan siemenpuiksi ne isoimmat ja parhaimmat puut ja viedään kaikki hangen päältä särkemättä yhtäkään taimea. Nyt taas JK valitsee männynsiemenpuiksi ne, joissa on eniten arvokasvua jäljellä, ei metsän isoimpia ja parhaimpia puita, jotka ei enää (arvo)kasva. Ja jos alueella, jossa on lunta toista metriä niin haluta, että taimet kehittyy normaalia hintelimpinä sakeamman siemen puumetsän alla 10 vuotta, jonka jälkeen runtataan isot puut sinne. Vai mitä Jovain, kun olet nin hyvä kasvattaja, että jaksollisen siemenpuu asentoon on ylivertainen JK:n siemenpuuasentokasvatukseen verrattuna? Eikö tällaista JK metsänhoitoa voisi luonnehtia jopa huonoksi?
N. 20l menee viikossa raivuribensaa sillä saa tehtyä n. 5ha. Siinä ei ole juurikaan toleranssia.
Tuet (rumpujen pärinää) tuet (rumpujen pärinää) alas (rumpujen pärinää) nyt(rumpujen pärinää) Joo kävin katsomassa elokapinaa sattumalta ja kyselivät kovasti jo mukaan, mut en lähteny mut mietin et onko metka tuki ympäristölle haitallinen tuki ja pitäisikö minun olla letkan perällä?
Mitä myyntituloa on siemenpuu asentoon jätetystä männiköstä vuosikymmeniin? Käydäänkö taimikkoa särkemässä toistuvasti muutaman puuntakia?
Ilmeisesti sillä pukkalan siemenpuut on tarkoitus poistaa ensimmäiseltä JK hakatulta alueelta 10 vuotta ekasta (2015) hakkuusta, mikä nyt näyttää täysin siemenpuu asennolta. Minkähänlaista tuhoa on odotettavissa isojen mäntyjen puiminen 10- vuotiaaseen taimikkoon? Toivottavasti saadaan hyvät kuvat hakkuusta. Ajouratkin tekee siksakkia ja pitää varmaa ollaan kylkeen myydä hyvää metsää et joku tulee ne sieltä hakemaan.
Käsittääkseni tuossa ei ole kuin ripaus typpeä ja juuristimiulanttia. Tuota monilatvaisuutta todennäköisesti aiheuttaa boorinpuutos tai muu ravinnepuutos mutta typpeä on luonnostaan kaikessa orgaanisessa ja eritoten laikkumättäiden sammal-kasvikerroksessa reilusti. Jos hiekkaan tai laikkuun istuttaa mäntyä niin tottakai typpilisä auttaa hetken. Kanankakka on orgaanista typpeä mikä on parempaa kuin synteettinen.
Koska nykymetsien nykyinen kasvu ei mahdollista 80 milj. M3 ja sitä suurempia hakkuita, ratkaisuksi on esitetty kasvun lisäämistä jalostuksen, kunnostusojituksen ja lannoituksen avulla.Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Terveisin arvometsä
Siellähän se lukee arvometsän sivuilla kaikki mihin suhtaudutaan kielteisesti.
Menee jo ketjut sekaisin.
Koska nykymetsien nykyinen kasvu ei mahdollista 80 milj. M3 ja sitä suurempia hakkuita, ratkaisuksi on esitetty kasvun lisäämistä jalostuksen, kunnostusojituksen ja lannoituksen avulla.Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Terveisin arvometsä
Miten mä muistan et R R valitti kuukausi sitten valitti miten ei saanu avohakata 40 vuotiasta metsää ja nyt sanoo että pitäs venyttää mahdollisimman pitkään. Ota nyt tolkkua mut se on selvinnyt et UPM on ilmeisesti pörssin paras osake ja niin hyvä siemenviljaki kannattaa myydä et sais edes murusen. Boorilannoituksesta Rannalta en edes kysy kun tiedän vastauksen olevan, että osta sillä rahalla mieluummin UPMmän osakkeita.
Mä en ihan selvyyteen isrtisanoutuiko Perko tästä arvometsän lannoitekielteisyydestä vinkkasi kääntymään boorilannoituksia metsäpalveluyrityksem puoleen. Kyllähän se varmaan oman bisneksen kannaltakin olisi hyvä irtisanoutua noista kun kaikkien etu on et varsinkin pienet kuuset eivät kärsisi kasvutappioista ja mahdollisesti lahostakin vielä. En millään haluaisi uskoa, että Perko latelisi mainostekstiä ja taloudellinen riippuvuus jostain toimijasta rajoittaisi mitä voi sanoa eritavalla järkeä käyttäen. Nyökkää Perko vaan jos sinustakin lannoittaminen järkevää, ei vippaskonsti, ei tarvitse kirjoittaa tänne.
Eli katoin Googlesta kun en enempää jaksa niin UPM osake on maksanu vuonna 2000 20e/kpl eli ku olisi käyttäny 600e nettorahaa eli sen mitä istutus taimet ja muokkaus olisi tuolloin maksan, olisi saanu 30 3 osaketta. Nyt upm osake on 34e. Eli rahaa olis 1020e +osingot olisiko 1e per vuosi? Eli +720€. Jos sulla kävisi yhtä satumainen munkki ja upm nousisi yhtä kovaa seuraavat 24 vuotta niin rahaa olisi osakkeissa 1734e +taas osingot 720e eli osakkeet 1734e +osinkotulot 1440e yhteensä 3174e kun taas jos olisit ostanut kuusentaimet olisi 400 kuution metsä. Ja tietysti tuohon edelliseen olisi päälle laittaa pihlaja-leppä-hieskoivu-muutamakuusenkäkkärä metsä. Noh, en tiiä, onko uudistustahojen käyttö UPMmän osakkeeseen järkevää.
