Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Jos sinä nyt sijoitat uudistamisesta jääneet rahat upmmän osakkeisiin 50 vuodeksi niin kenelle sinä konkreettisesti sijoitat? Jos sinä sijoitat jollekin muulle niin voidaan varmaan olettaa, että todennäköisesti 50 vuoden päästä on päätehakkuu metsää heillä kenelle sijoitat ja voi olla, että koko UPM ei ole olemassa tai perikunta on juhlinut osakerahat jo ajat sitten tai sijoittaneet ne johonkin mielestään parempaan ja menettäneet lähes kaiken. Kuitenkin melko pienellä satasen panostuksella saa ihan mukavan rahan 50 vuoden päähän, ei nyt takuuvarmasti, mutta suurella todennäköisyydellä.
Tuo johtaa metsätoimiston sivuille. Näköjään saisi muitakin lannoituksia ja puuntaimia ja mätästyksiä, kaikki mitä nyt kannattavaan metsätalouteen tarvitaan. Tai sillee bonuksilla saa ilmatteeksi helikopterilevityksenä et eihän tuo kummoinen juttu ole sinänsä mutta Pukkala puhuu lannoitteita vastaan niin ilmeisesti varmasti irtisanoudut niistä? Eiks oo melko järjetöntä.
Ihmettelen mikä tämä idea on tuleeko sitten vaan joku kävelemään ja viisastelemaan et otetaan tuosta nuo isot ja pienten annetaan kasvaa? Sit sanoo et otetaan hirveällä riskillä ikuisia yläharvennuksia ja toivotaan et tulee taimia, oikeaa lajia ja ettei niitä tarviis raivailla. Huhhuh, kai tälläsen palvelun saa ilmasiksi?
Mökki tonteilla on kanssa ihmisiä, joilla on toiveiden tynnyreitä. Toive on aina et mökkitontilla otetaan niitä isoja mäntyjä ja kuusia ja jäljelle pieniä mäntyjä ja koivuja. No eihän sinne jää ku vikuuntuneita aliskuusia. Oisko vaan helpompi et istutetaan ne koivut ja tsadam, 10 vuodessa on kaunis koivikko ja rumasta aukosta ei tietoakaan.
Joo mun uus nimimerkki Ammatti taimikonjalostaja.
Joo onhan tuo tullu energiapuuennakkoraivaus, se on kevyttä hommaa, ei tarvii olla löylymiehiä. Siinä voi hioa tekniikkaa kuntoon ja kunto sellaseksi et mitä vaatii kävellä hehtaari vähintään päivässä. Ei muutakun kyselemään paikallisista energiaa hakkaavista firmoista. Ja jos olet jo yrittäjä niin muistat, että kaikki tehdään urakalla.
Huolia riittää, mua huolestuttaa myös nuo sinun funktioidesi paikkaansapitävyydet. Esimerkiksi koivun ja kuusen 2 vaihekasvatus on paljastanut, että yhdessä kohtaa on boorinpuutos eli pituuskasvu ei seuraa sinun funktioitasi ajan ja pituuden suhteen. Sekä harvennus paljasti, että metsän pienimmät puut kärsivät boorinpuuttesta ja isoimmat ovat kasvaneet normaalisti kun vievät sitä isommalta alueelta. Asiaa ei edes huomannut ennen harvennusta mutta jos osaa katsoa niin ne on parimetriä lyhyempiä kuin niiden kuuluisi olla. No nyt mua huolestuttaa tämä, että kun boorin käytetään teollisuudessa homeenestoaineena niin miten nämä pienimmät kuuset pärjäävät jos konsultoitte yläharvennusten ja lannoittamattomuuden puolesta? Vai pitäisikö vaan lopettaa murehtiminen, ostaa upm osakkeita ja antaa matemaatikkojen hoitaa metsät?
Jos mä katon Tota Pukkalan ensimmäistä JK hakkuuta 2015 niin tuossa ei montaa varjokohtaa ole. Siellä joutunee herra Hiki Hatu olemaan paahteessa, ja jos ei ole, saattaa hieskoivu, lumi ja hirvi kiusata ku metsäfoorumin herhiläiset.
JK tarvii alkuherätyksen, sitä ei myydä ihan kenelle tahansa. Minun kokemus asiakkaista, jotka JK:ta ovat halunneet, ovat olleet kaupunkilaisia ja ammatit eivät liippaa lähelläkään metsää. Eli metsästä ollaan ihan autettavan roolissa. Ei tätä fuulaa pysty syöttämään niille, jotka ovat metsässä tekemässä ja näkemässä. ”Saat 10% tuottoa, ikinä ei tarvii istuttaa ja fiilistä ei laske raivaaminen, rohkeasti vaan siirtymään isoista hoidetuista metsistä nyt tähän. Ai siellä on tulossa pihlajaa, haapaa, hieskoivua jne. , älä takerru pikkuseikkoihin, tässä mun paperilla on selkeästi pieni koivu, keskikokoinen mänty ja iso kuusi. Et sä tarvii ojia, lannoituksia, istutuksia ja kuitu- ja paperiteollisuuskin loppuu Suomesta.” Nii ni tää keskustelu jatkuu ikuisesti kun tuskin täällä olevat ihmiset kokevat herätystä, et näinhän nämä menevätkin.
Aina ku raivaa siirtymämetsiä niin joka kerta tuntuu ja tietää et asiat lähtee siitä pisteestä huonompaan suuntaan ja se raivaus ei lopu siihen ennakkoraivaukseen. Markkinointi ja todellisuus ei lyö kättä mut jos tätä on vasta aikaa kokeiltu niin ymmärtää et intoa voi olla nyt enemmä.
No mutta mistä ne tulevat sukupolvet sitten siirtyvät JK:heen jos jätät uudistamatta? Harsinta näytti mitä käy pitkälle vietynä ja taitaa olla niin, että nyt on vaan siirtymämetsiä missä on kunnolla puita. Sattuma ei synnytä kunnon metsiä missä kasvaa vain yksi tai useampi arvopuulaji, kyllä ne hikisesti raivattu tai vesottu. Eikös tolle nyt naura kaikki et joku ekonomisti on keksinyt keinon millä se ennustaa ja mallintaa taimetusta sopivaan alkuharvennustilanteeseen ilman istutusta tai raivausta?
Kun jatkuva perustuu raivauksiin, joissa taimikoista poistetaan 3-7 eri puulajia ja valitaan 1-3 lajia, suht samanpituista tasasin välein. Lopputuloksena on muutama tuhat runkoa, josta voi tehdä runkolukufunktioita. MUTTA se valinta, jotka pääsevät runkolukufunktioon on ison hakijajoukon keskeltä. Hakijoita on voinut ollaa 2000-100000 ja vain 1500-2000. Jatkuva kasvatus taas perustuu täysin satunnaisuuteen. Hakijoita tulee tai ei tule ja niitä ei karsita mitenkään eli kaikki pääsee. Tahvoset ja Retuset ei pysty tätä äärimmäistä äärimmäistä satunnaisuutta ennustamaan eikä mallintamaan. Jos istutaan 2000 kuusta niin voidaan melko suurella todennäköisyydellä ennustaa sen kasvu,.se on jo niin varmaa. Tuo Pukkalan ensimmäinenkin JK hakkuu 2015 näyttää tapahtuneen puhtaaseen männikköön. Minulla herää suuri epäilys, että sieltä on raivattu jossain vaiheessa tai ainakin täällä ei synny puhtaita männiköitä kuin ”keinotekoisesti.” Katsos Reima poika kun se taskulaskin ihan turha kun ei ymmärrä luontoa. Sitten ku osaa nämä ihan perusteet ni voi jotain koittaa näpytellä mutta aloittaa vaikka siitä et jiiraa 2000 tuhatta taimea.
Kun muokataan patti niin sen päällä puut ovat pitkään paremmassa asennossa kuin montuihin syntyvät ja argrow tasamaan tasoitusta annetaan varmaan sitten raivauskertojen määrässä. Argrow vaikutus kestää vissiin pienen hetken kun laikkumättäät vaikuttavat vuosikymmenen. Laikkumättäätkin antaa kuusentaimille typpistimuloinnin ja se näkyy niissä loppukesän uudelleen kasvamisena jo talvehtimaan käyneestä silmusta. Sama uudelleen kasvuunlähtö saadaan typpilannoitteilla. Eli uskon, että ei ole mitään järkeä kuuselle työntää hyvällä maalla.
