Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Menin jo sekaisin,eli entisaikojen harsinta on sama asia kuin nykyajan JK? Eka sain käsityksen, että nyt osataankin paremmin kuin silloin mutta nyt sanotaan et ne samat tavat onkin ollu aina ja sitten yksi sanoo et JK tuottaa paljon puutta 8 välein ja toisen mielestä puuta tulee tai pitäisi tulla vähemmän, että puusta olisi suurempaa niukkuutta. Paljon varmempana pidän sitä, että suuri määrä ihmisiä päätyy samaan lopputulokseen kuin kourallinen ihmisiä kaikki eri lopputulokseen.
Pyramidimarkkinointi seminaareissa heränneet ihmiset ovat ihan samanlaisia kun toistelevat siellä kuultuja asioita ilman osaamista kyseisistä asioista. Ei mitään jatka vaan, ihan sivuhuomautus.
Esimerkki kysyn R. Rannalta boorilannoituksesta kun tiedetään, että kuusentaimet jäävät lyhyiksi koivun tai männyn aliskasvoksina boorinbuutteesta niin RR ei vastaa minulle Kannattaako puut lannoitteista boorilla vaikka Pukkala pitää lannoituksia vippaskonsteina.
30 vuotta sitten istuttanut ensimmäiset kuuset ja voi olla seuraavat 30 vuotta saatan istuttaa ennen eläkeikää. N. 200 hehtaaria käyn vuodessa läpitte joka neliön eli tekeekö se sitten tuhansia hehtareeja mitä on käyny läpitte. Raivaajahan se kokki siellä metsässä on, että muut tulee sinne katsomaan vasta kun siellä on rahaa tarjolla ja sekundääriset puulajit hävitetty. (Tästä tulee varmaan paperille tämä 3 puulajin harha, että metsät olisivat vain näiden puiden pituuden vaihtelua, kun kukaan ei katso mitä todellisuudessa raivataan ja miten on tultu siihen miltä metsät näyttävät, 3lta puulajilta. Kyllä siinä ihan hyvä käsitys tulee minkälaisista lähtökohdista loihditaan minkäkinlaisia rahametsiä.
Mutta ehkä fyysinen ikä ei ole merkityksillen kun nuori ja idealistinen voi olla vanhakin kuten tälläisessä siemenpuuasennossa olavass männikössä et Hei kyl tää onnistuu, jos ei ole kokemuksen tuomaa käsitystä, ei nämä taimet tänne murakaannu. Kyllä nämä todella tuntuvat siltä, että paperille on laitettu toiveet ja käytännönkokemus sitten ohjaa toimintaa toimivien jaksollisen kasvatuksen toimintoihin.
Kumpikohan sinne golfclubin aulaan kaatuu uupuneempana, tamppaaja joka on laittanut pieniä taimia vastamuokattuun maahan vai jatkuva kasvattaja joka on raahannut metsään jättikoivuija ja istuttaa niitä muokkaamattomaan risukasaan?
Meillä oli vanha hieskoivikko joka oli hömötiaisten reviiriä ja ne kaiveli siellä koivun lahopökkelöitä. Nyt se hakattiin ylispuuhakkuuna 100% kuusikoksi. Vanhaa hieskoivikkoa ei ole missään tulossa tilalle. Vain pieniltä plänteiltä suojelluilta alueilta löytyy enää täälläpäin sukkessiossa kunnolliseen lahoamisvaiheeseen päässyttä koivikkoa. Tälläistä pökkelöpuua ei kyllä oikeasti ole metsissä. Pesäkolopuiden vähäisyys luonnossa on ilmeistä. Valkoselkätikka on ollut hömötiainen kanssa yksi suurista häviäjistä Suomessa. Valkoselkätikkahan on Venäjällä yleinen eikä mitenkään uhanalainen kun on paljon luonnontilassa olevaa koivikkoa. Eikös jossain ollu jotain tähän suuntaan, että Suomessa tuotetaan puuta 8 kertainen määrä samalla pinta-alalla kuin Venäjällä.
Pukkalan on väittänyt, että Suomesta loppuu kuitu- ja paperiteollisuus, ojitusksia ei pidä tehdä, lannoitusta ei tarvita, istuttamista ei tarvita, ennakkoraivausta ei tarvita, taimikonharvennusta ei tarvita ja nyt 9 vuoden kokeilun jälkeen itsekin jo taitavat myöntävät, että nämä väittämät ovat olleet vääriä ja nyt pitäisi uskoa taas jotain väittämiä blogista? Ekana pitäisi saavuttaa jonkinlainen uskottavuus eikö hölistä kaikkea.
Perko mitä sinun mielestä tapahtuu tälleiselle siemenpuuasentoon hakatulle alueen taimille jos niitä siemenpuita ei muutamassa vuodessa haeta sieltä pois vaan niitä vaikka hakataan sinne taimikkoon 8 vuoden välein? Eikö olekin näin, että avohakkuu olisi paras siinä taimettumisen jälkeen?
Pukkala on tehnyt ensimmäisen jatkuvan kasvatuksen hakkuun 2015. Ihmettelinkin miksi näitä jatkuvan kasvatuksen tapoja keksitään lennosta täydennysistutusta, ennakkoraivausta ja varmaan taimikonhoitoa. Taitaa olla paperilla kasvattajat kyseessä. Ja sitten kun katon tuota ensimmäistä hakkuuta mikä muistuttaa siemenpuuasentoa niin normaalistihan ne poistetaan hangen päältä kun männyt on pieniä ja niille ei käy mitään niin miten tuolta taimikon päältä on sitten jatkossa saada harvennettua särkemättä alla olevaa metsää? Kyllähän se et ei saa vastauksia johtuu siitä, että ei ole vastauksia jk kavereilla. Edelleenkin uskon, että metsässä työskentelevät ymmärtävät paremmin mikä on mahdollista mikä verrattuna paperilla kasvattajiin.
Kysynnän kasvu näkyy myös hinnoissa. Kuitupuun keskimääräiset kantohinnat nousevat tänä vuonna 11–14 prosenttia. Havutukkien keskikantohintojen ennakoidaan nousevan kolme prosenttia ja koivutukin 13 prosenttia. Siinä nousua selittää koivuvanerin hyvä kysyntä.
Mikäs se perkon tuote oli? Eka mäntylista ja sitten kuusilankku ja oliko lopussa energiapuukin vielä?
Tuosta paineesta, niin isot puut on kuulemma hankalia käsitellä ja kuljettaa ja toista harvennusta ei tointaisi tehdä kun ovat kuulemma jo tyvilahosia puut ulkopuolisesti tarkasteltuna. Omasta mielestä menee vähän tarinan puolelle, onko harvennuksilla sitten kireä tilanne et puuta otettaisiin mieluummin pienistä metsistä avohakkuulla, en tiedä.
No näinhän se on, keltainen paperi on kierrätyskuitua ja valkoinen ensikuitua. Pukkala kirjoittaa, että koko sellu- ja paperiteollisuus loppuu, mitäs siihen sanot? Ei oo kuule pakkauskartonkia, kirjekuoria tai vessapaperia. Siinä hymy hyytyy jaksolliselta kasvattajalta. Sitten ei ole enää kuin tukin jalostusta. Loogisintahan olisi siis meidän kaikkien siirtyä jatkuvaan kasvatukseen koska näin tulee tapahtumaan kun se lukee arvometsän sivuilla. Ihan niinkuin kaikki muukin hölynpöly.
