Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Pien aukosta voi parhaimmillaan puolet olla sekundääristä puulajia, sillee et on kuitenkin jotain tullut, et eikös se tuki sitten olisi parempi maksaa Kelasta pienaukon tekijälle.
Meneehän siitä henkilön tuloveroa ja autoilun kustannuksista ei voi alvia vähentää et siitäkin jää vielä verotuloja et ei se ole pelkkää menoa veronmaksajille ole ja onko sitten työttömyyskorvaustenkaa maksaminenkaan järkevää, jos se teetetään.ja jos tekee itse niin se on korvaus menetetystä ajasta eli palkkaa työstä, josta verotetaan pääomatuloverona.
Nuorenmetsänhoito ja korjuu ei ole tappiollista toimintaa. Hoitamatta tai huonosti hoidetusta metsästä jää melkein väkisin plussalle. Jopa jo 20 vuotta hoitamaton metsä tuottaa jo euroja omistajalle.
Taimikonharvennus on vie satasen pari metkan jälkeen mut onneks havuistakin on jo saanu pesämunaa.
Metkan lopettaminen ei haittaisi mutta se on palkinto tai veronpalautus hyvin Metsänsä hoitaville.
Uhanalaisimmat lajit metsissä on metsän palamista vaativat lajit. Niitä metsiä pitäisi myös Lapissa polttaa pystyyn osa. Ihme touhua kun puhutaan ikuisista metsistä ja jatkuvasta kasvatuksesta ilman alku- ja loppupistettä, kun jokainen metsähehtaari palaa tai tuuli kaataa 200 vuoden välein. Venäjällä osataan luonnonsuojelu, siellä palaa Siperiassa metsää et metsäpaloista riippuvaiset lajit kukoistavat. Oikea luonnonsuojelija vaatisi metsien polttamista eikä hakkaamisen estämistä. Metsien uudistuminen on luonnollista, mikään ei ole ikuista ja ne kasvaa takaisin.
Tuo AJ:n mainitsema istutuskuusikoista tuleva suurilustoinen kuusi toteutuu ei istutuskuusissa vaan kun ennen on ennakkoraivattu ei koskaan niin istutuskuusikkoonkin jää niitä luontaisia taimia ja ne jää yksittäisinä tai ryhminä mutta kasvavat huomattavan nopeasti ja jotkut ovat yrittäneet lukijan kuvissakin niillä jekuttaa mutta tosiaan niistä sitä tulee. Puut kasvaa tyveltä nopeasti paksuutta ja nykyään ennakkoraivataan ja varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa poistan nämä edellisestä hakkuusta jääneet taimet. Joskus tosiaan joutuu kaatamaan istutettuja kuusia ja olen pilkkonut polttopuiksikin ensiharvennus kuusia mutta niitä paksulustosia on niissä edellisen metsänaikaan ojanlaitoihin syntyneissä puissa. Silleen ei kannata huolestua istutuskuusikoista kun tälläistä ongelmaa ei ole niissä. JK:ssakin voisi ottaa vähän korkeammalta luston kasvua sillä voinhan minäkin näyttää 1-2cm luston kasvuja istutuskuusikossa olevista puista.
Etelään päin olevalla rinteellä mänty-kuusi combolla, miksei. Jossain vaiheessa männyt on niin isoja, että ne ei juuri enää häiritse kuusten kasvua. Pitkään omaa vuoroaan odottavat kuusentaimet lopulta saavat lahon kun kolhiintuvat ja 2 iso kerrosta puuta vievät kaikki ravinteet, että kasvavat kitumalla. Eli kolikolla on sitten kääntöpuoli et mitä siellä rinteen toisella puolella sitten kasvaa. Ja jos kuuset yläharvennetaan niin toimii jonkin aikaa kunnes puita enää tule. Juhannuskoivuja on turha hakea varmasti tuolta montaa kertaa vuodessa ja lopulta metsän varaaminen niin aukeaksi, että mänty tai koivu alkaa uudistumaan romahduttaa hakkuut. Mut kyllä meillä voisi vähän suppeammin suhtauta 2-vaihe kasvatukseen yleisesti.
Niinkuin on sanottu, että harsinnan on täysin eriasia kuin nykyinen jatkuva kasvatus niin lähtötilanne on kaikilla ollut sama. Huonot metsät on voinaperäusesti avohakattu ja istutettu kun jatkuvilla kasvattijilla on mennyt hirveän pitkä aika saada nämä huonosti harsitut nykyisenkaltaiseen jatkuvaan kasvatukseen. Ne avohakkuu tulot tästä samasta lähtötilanteesta ovat tuottaneet sillä aikaa kun huonosti harsituista on yritetty saada jotain järkevää.
Korjuukäyntejä tulee, mutta ajetaan samoja uria ja jatkokasvatus puut ovat ojien laidoissa joiden päältä ei ajeta kuten ristiin jatkuvassa kasvatuksessa. Siinä on Jovain eroa halusit tai et. Ja ylipäätäänhän ne puut ei ole edes kasvaneet samalla tavalla kun ojitus on kiellettyä.
Joo katoin tota yhtä istutusmännikköä koivukuvion kyljessä savinen omt, siksi vaihdettu koivu mäntyyn. Istutettu 92, energiaharvennus tehty itse 20 vuotiaana joitakin kymmeniä kuutioita, ei tarkempaa tietoa kun polttopuuksi meni. Ensiharvennus 2020, poistuma 120m2/ha. Katoin metsään.fi et ennen harvennusta on ollu:
237 m³ Puuta hehtaarilla
Et männiköstä on hakattu jo 150m3 puuta ennen kolmekymppisiä et kyl ne vaa kasvaa. Kyllähän sitä voi vähän tiheämmässä alussa kasvattaa jos osaa ja ei sekoa energiapuusta puhuttaessa. parempi laatu vaa ja nyt ne laaduukkaimmat kasvaa nopeasti.Se mikä taloon menee listaa on ihan mitätöntä eli varmaan koko dusseldorf sai siitä rekallisesta listat taloihinsa. Ei männynvärinen samanlailla muodissa enää. Ikkunan karmit kaikki on valkoisia jatketusta tavarasta tehtyä mut mihin menee talossa on mäntyä niin terassit ja ulkorakentaminen kyllä menee räkämäntyä lautana ja lankkuna kun tehdään 50m2 terassia. Se vähän mitä lista-aihetta tarvitaan syntyy kyllä mutta volyymit on ihan muualla.
Karmit tehdään nykyisin sormijatketusta et niihin käy mikä tahansa oksapuu. Tasainen Luston paksuus ei liian kapea tai liian paksu on paras. Jk:ssa eikös Lusto ole eka ohut ja sitten räjähtää. Tavallaan tasaisempaa saa jaksollisesta.
Ihan uteliasuudesta, monta kertaa vuodessa on tullu haettua joulukuusi?
