Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Kasvupaikkoja olisi tarvinnut opettaa jo enne hommaan ryhtymistä.” On opetettu kaskiviljelyllä. Perko, kerrotko konkreettisesti mitä tarkoittaa tämä kasvupaikan opettaminen e. boorin puutosalueilla ja e. Kaskiviljelyalueilta Itä-Suomessa?
Kun on nämä kolme kovaa Pukkalan vippaskonstia 1) jalostus 2) ojat ja 3) lannoitus, jotka kiellettyjen listalla niin mitä jatkuva kasvattaja tekee kun huomaa vaikka bootinpuutoksen? Eihän voi olla keksittyä, että JK ei suosi koivua, kun koivu vaatii monesti kunnon ojat kasvaakseen hyvin ja nopeasti.
Omana havaintona tiedän, että pahimmat tuhot ovat niissä kaikista pienemmissä mistä se sitten paljastuu kaikista myöhiten. Se pieni, lähes huomaamaton naarmu kyljessä riittää että keskusta lahoaa. Se kyljestyy kyllä mutta keskusta ei eheydy. Kyllähän aliskuusista saatta pystyä jopa laskea edellisen harvennusajankohdan kun lahorinkulasta katsoo. Vähiten huolissani minä ehkä olen mitä isompaan puuhuun tulee kylkinaarmu.
Eikös jatkuvassa kasvatuksessa ajella ristiin rastiin toisnkuin minä kasvatan ojitetun koivunistutus alueen ojan penkoilla kuuset eli niiden päältä tai kyljestä ei ajeta ikinä. Pukkalan mukaan ojituskin on vippaskonsti eikä sitä pitäisi tehdä. Kummasti vaan parantaa soistuneen omteenkin kasvukuntoon ja puskee ojat kuusia, joita on nyt hyödynnetty molemminpäin kuusi-koivu-kuusi-koivu kasvatuksessa.
No kyllähä se tuottaa niin paljon, että puut tulee 8 vuoden välein helikopterilla tienlaitaan niinkuin Amerikan metsureissa. Tai oikeasti, vois kuvitella, että 1 ta 2 kertaa olisi parempi kuin 8 vuoden välein ja joka kerta rusikoidaan niillä metsän isoimmilla puilla metsän pienimmät. Kyllähän aliskasvoskuusissa näkyy harvennusvauriot, kylkeen tuleva vaurio tekee keskustaan lahon, onko se tämä ydinpuu sitten mikä sille on sitten herkkää, en tiedä. Mutta aika paljon ”avannut” aliskuusia.
”Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä.” Tai ”Voihan se olla niinkin, että kuusikko 40-50 vuoden iässä saavuttaa sellaisen kasvuvaiheen, että tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi.”
Jomminkummin mutta jonku mielestä jo päätehakkuu kypsää 50 vuotiaana. Ja siis vanhoilla taimilla. Kyllä innolla odotan mitä noista minun huippujalostetuista taimista tulee 50 vuodessa.
”Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Kunnostusojitus aiheuttaa jo tällä hetkellä 90% vesistöjen kiintoainekuormasta.” Pukkala 2017
Minä istutan päivässä 1200-2000 5-6 tunnissa huippujalostettuja kuusentaimia. Mutta olen myös istuttanut koivuja muokkaamattomaan maahan kuokalla, ja se jos mikä on kallista, siis jos tuo on kallista niin miettikää paljon nämä jatkuvan kasvatuksen täydennyistutukset tulevat maksamaan? Tuollaista 1 vuotiaista kuustahan on ihan huippuhalpaa istuttaa. Tavallaa kun on jo havuilla saatu ilmaiset taimet verrattuna havu-oksakasaan istuttamaan kuokalla, mikä vitsi!
”Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä. Tuolloin kuusikuitupuuta käyttävä mekaaninen metsänjalostus on luultavasti loppunut Suomesta ja paperinvalmistuskin vähentynyt olennaisesti” Pukkala 2017
Huonoja uutisia jatkuvakasvattajille jos kuusi on ainut mikä kasvaa aliskasvoksena, kyllä koivunistuttajat taas porskuttaa. Noh, vitsillähän tähän varmaan suhtaudutaan, kuusenkasvattajat voivat myydä sitten energiapuuta. Ja 35 vuoden päästä on keksitty lisäaine millä koivukuidusta tulee yhtä vahva kuin havukuidusta joten jatkuvakasvatus joutaa romukoppaan. Kyllä koivun istuttaja rikastuu, ainii paitsi mikäs jalosoukko se olikaan joka tappaa kaikki koivut.
