Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuutähteistä maksetaan 7e/m3 ja sitä tulee sillon 700-1400€, 12h tarvitaan raivaamista ja metkaa tulee 400e, raivauksesta jää 200e maksun puolelle. Taimet+istutus 40c×1600=640+kaivuri yhteensä tonni. Eli kuusentaimikon kulut on 1200€ eli jos hakkuutähteistä ja energiasta saa ton verran 1€/kuutio bonusta × 650m3 metsänhoitotöihin. Eli kuusentaimikon perustaja hukkuu rahaan toisinkuin valehdellaan 2000e kuluista. Kuusentaimikon perustaja saa 800kuutiota puuta 65vuodessa. Näin meillä yli 50 vuotta. Tosin koivua joka toinen kerta.
Mustilassa on hienoja pihta kuusia, jotka ovat varjopuita, toisin kuin kotimaiset puolivarjokuuset. Kasvavat siis siellä hyvin aliskasvoksina oman lajinsa alla. En nyt muista oliko japaninpihta yksi näistä mutta ulkomailta tuodut opit eivät ole yksi yhteen Suomessa. Lähimetsässä tällä hetkellä muuten kasvaa Oregonin mänty aliskasvoskuusena luontaisesti levinneenä.
Arvometsän sivuillakin puhutaan jo nykyään avoimesti raivaamisestakin. 10 vuotta sitten riitelyä herätti JK väitteet, että siellä ei tarvitse raivata ollenkaan. Tavallaan mitä enemmän metsäntutkijat tutkivat niin sitä enemmän he päätyvät jaksollisen kasvatuksen metodeihin, että kyllä siellä täytyy raivat ja siellä pitää vapauttaa ja antaa raivurilla tilaa ja jos metsään sikiä joku sekundäärinen puulaji, niin kyllä, olet valtavissa ongelmissa sen valoisuuden hallinnan kanssa ja raivauslasku on kilometrin pituinen.
Jaksollinen tai jatkuva ovat yhtä huonoja. Koivuja ei pitäisi harventaa tai poimia niin kuoleminen ja lahoaminen olisi nopeampaa ja ylipäätään pitäisi olla pystyssä olevaa lahopuuta. Kummatkaan tavat ei juuri koivulahopuuta tuota kun hakataan enne kuolemaa. Näkisin kuitenki, että jaksollisessa jos haluttaisiin, niin kuusentaimikossa voisi kasvattaa koivuja etukasvuisina ensiharvennukseen tekopökkelöiksi. Koivu kasvaisi siihen mennessä jo tarpeeksi isoksi.
Metsäyhtiöt ovat surkeasti onnistuneet itse pitämään taimikonhoitoa tasoa yllä ja kuitupuun tarve tukkipuun kustannuksella ei ole aiheuttanut huolta siitä, että metsä on pilalla 10 vuoden odottelun jälkeen ja nyt isänmaalliset tahot laittavat metsät kuntoon ja metsäyhtiöt voivat lähteä mukaan ja osa on lähtenytkin kun tukin poltossa ei ole juuri järkeä mutta energia halutaan myydä niin enenevässä määrin ensiharvennuksia toteutaan metsäyhtiöissäkin energiapuuhakkuina. Näkisin, että oikea todellisuus on, että kun mdtsäyhtiöitkin ovat pikkuhiljaa heränneet, erottelevat he enemmän kuitua kokopuusta kun tekisivät rankaa. Kyllä oikea suuntaus on tällä hetkellä juuri päinvastainen.
Onko joku myynyt tukkipuita energiaksi? Sanokaa yksikin? Riikolan voisi mennä metsään katsomaan mitä tapahtuu eikä tepastella voimalaitoksen pihalla.
Jk metsä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Vai olisiko sittenkin jatkettu kasvatus. Tienpäässä on se kuusettuminen ja kuusikon pienaukottamainen. Sitten kun lasketaan, että se JK alkaa siitä koivutuksesta luontaisesti ilman taimia ja maanmuokkausta niin tulee niin rajusti takkiin, että ihan sama mikä sen jatketun kasvatuksen tuotto koskaan tulee olemaan. JK ei kestä vertailua alkuhetkestä. Sen takiahan JK:ssa korostetaan, että jaksollisessa kasvatuksessa ei ole ollut mitään, on vain tyhjä maa 2000e kuluja ja JK:ssa lähtötilanne ikuinen metsä. Mutta kyllä ne esim. trombin jälkeen lähtevät samasta pisteestä.
Koivut viedään lähes viimeistä myöden jo ensimmäisessä harvennuksessa. Päätehakkuussa ei ole sitten jättää kuin havupuupökkelöitä, mitkä ei sitten ole sama asia. ”Tikkametsiä” pitäisi suojella enemmän, jos hömötiaisia haluttaisiin auttaa. Sellanen vanha koivikko lahoaa pikkuhiljaa ja pökkelöä on jatkuvasti tarjolla.
<span style=”color: #202122; font-family: -apple-system, BlinkMacSystemFont, ’Segoe UI’, Roboto, Inter, Helvetica, Arial, sans-serif;”>The rapid decline is believed be due to three factors: habitat loss, competition for nest holes by other tits particularly blue tits, and nest predation by the </span>great spotted woodpecker
Katoin mitä Wikipedia sanoo eli käpytikan väheneminen. Johtuu metsärakenteen muuttumisesta nuoreksi havupuuvaltaiseksi ja muutenkin. Kaikki luonnossa liikkujat ovat varmasti huomanneet palokärjen yleistymisen, jota taas havumetsä suosii. Pesäkolojen määrän väheneminen. Ja sinitiainen.
Hömötiainen pesä kun on sellasen tumpissa niin onko se vähemmän alttiina myöskin pedoille? Liito-orava mm. Syö tiaiset omista koloista.
Joo eipä paljoa ole enää lahoja koivuja taimikoissa tai harvennetuissa metsissä jos koivuja ylipäätään on muutama jääny, on se jo ihme. Leppäkään ei ehdi enää lahoamaan kun energiapuuta otetaan. Viimeinen vanha hieskoivu metsikkö vedettiin meilläkin ylispuuhakkuuna pois ja jäljelle jäi vain kuusikkoa. Hömö- ja kuusitiainen kaivelin siellä koivuja. Vanhoja koivikoita pitäisi suojella, ei riitä lahopuun määrä metsissä. Sen lisäksi hömötiainen tarvitsee 5 kiloa itikoita kesässä et mielellään pitäisi olla myös kosteita painanteita eikä himo-ojitettua.
Jäi kokeilematta monta pönttöä pihalle pitäisi laittaa, että ei olisi enää tulijoita ettei tarvitsisi riidellä. Kirjosiepot sai tosin kärhämiä keskenään aikaiseksi myös pihalla.
