Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Sinitiainen on yleistynyt talviruokinnan takia ja hömötiainen on häviäjä kun yli-ikäiset koivikot häviää kun hömötiainen ei pesi pönttöön. Laitoin kerran pihalle kymmenkunta pönttöä 10-15metein välein. Niihin tuli 4-5 paria kirjosieppoa ja loput tiaisia. Jossain joku lintujen seuraaja teki päätelmän, kun näki tiaisen hätistämässä kirjosieppoa pöntöstä, että kirjosiepon ahdinko johtuu talitiaisesta vaikka lajit yhtälailla epätieteellisen kokemuksen perusteella kärsivät lähinnä pönttöjen puutteesta. Tai pehmeiden koivujen.
Joo eikös niitä korkolaskuja opeteta jo yläasteella. Mutta ajat ovat olleet sellasia, että isoista puista on ollut pula jatkuvan harsinnan seurauksena ja tavoitteet ovat olleet yhteiskunnallisia eikä sinun korkohyöty eduksi. Nyt kun isojen puiden puupula on jaksolliseen kasvatukseen siirtymisen helpottanut, sinä voit myydä vaikka saunavastoina metsäsi ja sijoittaa ne.
Lisään vielä et nyt ei ehdotella kakkosharvennuksia vaan päätehakkuita 50-vuotiaisiin metsiin, että isonpuun tarve tyydytetty ja myös korkotuloihin ja riskeihin kiinnitetään huomiota.
Sähkönkulutusta ja hinta on mielenkiintoista seurata, ainakin jaksaa. Sähkönhinta on korkealla aamulla ja iltapäivällä, mutta kulutusta ei voi joustaa ja yleensä viikonloppuisin käy jokatapauksessa saunassakin. Säätiedotuksesta näkee et jos tuulee niin hinta todennäköisesti on alhainen. Mutta varmaa on, että ilman ulkopuolista shokkia sähkönhinta ei tule minulla ainakaan olemaan lähelläkään määräaikaisten sopimusten hintoja. Astianpesukone on vissiin pahempi sähkörohmu ku pyykinpesukone mut senkin kun laitaa iltamyöhään ni astiat on aamulla kuivat ja pyykkiä on aikaa pestä viikonloppuisin. Loppujen ihan rytmi ja tällä tavoin minä pysyn tuossa aikalailla tarkalleen tuossa pörssisähkön keskihinnassa ilman omaa kulutusta. Tavallaan en enää aktiivisesti kyttää hintoja ja muutaman tunnin äärihinnat saan tietää kun kalliita määräaikaisia sopimuksia tehneet kertovat niistä.
Joo varmaan halpaa on ja tarpeeksi hyvää. Kokemuksia kysyttiin niin itselle en ottaisi mutta ihan muille ja isossa mittakaavassa ja jos ulkomaalaiset istuttaa valittamatta. Ei se niin kivaa ole mut minkäs sille voi. Toinen on, että kaivureita ei ole tekemään edes kaikkea. Harva viittii enää niilläkään metsään lähteä keikkumaan.
Niin, tarkoitin vaan paljonko tulee istutuskelpoista ja miten taimet selviää niin jos ei ristiin rastiin ajeta. Voi se hintaero kaivuriin mennä siihen, että se ei ole yhtä tuuhea mutta eipä sillä suurta väliä. Itse mielelläni maksan jo hintaeron mieluummin siitä istuttaa nopeammin kaivurin jälkeen ja ei ole yhtä romuna sen jälkeen. Istutusnopeus kaventaa hintaeroa. En itse viittis käyttää ku kylvöön, jos onnistuu miten sillä.
Nopea ja tarpeeksi hyvä, mutta onhan se surkeampaa istuttaa, käy jalkoihin paljon enemmän kun ei voi vain tökätä, kun jotkut paakut on sellasia toteemeja. Halpaa ja nopeaa noin muuten. Mitä jälkeäpäin raivaillu niin voi jäädä toteutuneet aavistuksen kaivurilaikutusta alemmaksi, jotain 1600 mutta eihän se haittaa ku nykyään suositaan sekametsiä. Itse suosin kaivuria tuntihinnalla niin saan sen mitä haluan kun sen sitten voittaa onnistumisina myöhemmin verrattuna.
Matematiikka tai metsäekonomia on hienoa, että sitä ei voi kiistää kun laskemalla tulee yksi oikea vastaus. Kiistelyn kohde on jo aiemmin toteama, että onko ne arvot mitä sieltä metsästä otetaan oikeat. Ymmärrän kyllä, että useampi mikrotasolla varmasti onnistuu JK:ssa auttavasti ja saavuttaa hyvän tuoton. Mutta ne lähtöarvot aiheuttavat hankaluuden kun raivaaja, motomies, pyllistelijä jne. Huomaa et eihän ne asiat makrotasolla tapahdu niin ja kaiken sen jälkeen turhaa. Ymmärrän kyllä, että vakavasti otettava metsäekonomi ei täällä väittele kun ei varmasti riitä paukkuja ymmärtämään asioita, jotka todellisuudessa tapahtuvat metsässä. Kaiken kuitenkin pitäisi toimia niin, että ne kannattaa kun joka vaiheeseen on palkattu henkilö. Jaksollinen kasvatus toimii niin, se ei ole riippuvainen omasta puuhastelusta. Vähemmän vakavasti metsäekonomisti varmaan täällä voi kuitenkin vähän vängätä kun ovat jotain itse nähneet ja tehneet.
Sauli Valkonen taannoin vaati kemeraa myös jatkuvan kasvatuksen raivauksiin. Tavalla itsekin jo kiistetään että ei muka tarvitse raivata. Tälläsen JK metsän raivaamaminen on äärimmäisen vaikeaa viedä mihinkään kaavaan ja sehän romuttaisi koko yhtälön missä kulut on keskiössä.
Jokaiselle metsähehtaarille jaksollisessa kasvatuksessa jätetään 1-3 luonnontilaisessa asemassa olevaa läppäreitä. Puulajeja löytyy jokaiselta metsähehtaarilta 5-10. Valopuut leppä, pihlaja, haapa, pajut ym. kasvavat 1-3 ryhminä niinkuin ne kasvaisivat metsäpalon tai myrskyn jälkeen ja kokevat luonnollisen elinkaaren. Tilanne on jaksollisessa kasvatuksessa hallinnassa. Mitä jos haapa kuoleman lähtee juurivesoista jatkuvan kasvatuksen alueella leviämään? Tilanne riistäytyy nopeasti hallinnasta kun ei ole se kuusikko tiheänä nitistämässä ja raivausta ei harrasteta. Nyt on jo viitteitä esimerkiksi vaahteran luonnollisesta leviämisestä metsissä. Vaahtera valtaa koko varjokerroksen ja sen poistaminen on työlästä ja vesakoituminen hirveää. Jaksollisessa kasvatuksessa se nipistetään. Monimuotoisuus voi olla täysin hallitsematonta 10 puulajin jatkuvan kasvatuksen metsässä ja jos valopuut kasvavat luonnollisesti aivoissa valopilkuissa niin taatusti joutuu tinkimään absurdeista vaatimuksista.
