Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Koljonlahdessa lopetellaan turpeen käyttöä 2030 tienoilla. Enpä tiedä, yhtään uutista keljonlahdesta ei löydy asiaan liittyen mutta ennemmin siellä päivitetään kattilatekniikkaa kuin korvataan kokopuu tukki- ja kuitupuulla. Täälläkään ei turvetta noin paljon seassa käytetä mutta kokopuun korjuumäärät on kasvanut hurjana. Täydellisessä maailmassa neulaset kuivatellaan metsässä kasoissa mutta kyllä aika vihreänä ne ajetaan paikotellen tienvarteen. Siinähän ne on sitten parikin vuotta. Ja kun kokopuukin on on yhtälailla siellä tienlaidassa niin kyllähän ne siinä vähän kuivaa ja varisee osa.
Kokopuukohteilla on muitakin puulajeja kuin kuitupuuta, on pihlajaa, leppää, haapaa jne. Kaikki ne jouduttaisiin kaataa maahan jos tehdään pelkkää ensiharvemmuskuitua, tai vaikka tehtäisiinkin kuitua niin latvat ja lepät voi laitta toiseen kasaan. Kyllähän tämä on taloudellista kaikille kun ennakkoraivaus joutuisaa ja maanomistajille halpaa kun vaan vähän sipistellään.
”Polttoaineena käytettävä keskisuomalainen puu ja turve toimitetaan laitokselle kuorma- autoilla, jotka puretaan vastaanottoasemilla, seulotaan ja siirretään hihnakuljettimilla suljettuihin varastosiiloihin. Laitoksessa käytetään kokopuu, ranka, puunkuorihaketta ja sahanpurua.” Rekat tyhjentää lastinsa kuljettimelle jne. Yhdestä tuoreesta gradusta siis luin
Katoin ihan mitä keljonlahdessa poltetaan. Keljonlahden pihalla ei näy sahattavia tukkeja josta puupurua tai kuorihaketta irrotetaan sen enempää kuin risujakaan.
Kokopuun lämpöarvo on sama kuin rangan ja tukinkin. Eniten vaikuttaa palamiseen kosteus. Mutta jos siellä palaa kuori ja purukin, niin luulemaan vaan, että yhtälailla palaa kokopuukin.
Siihen on varmaan todellakin myös poliittinen tahto, että puunpolttoa vähennetään tukkipuusta alkaen, ei risuista. Tukeahan kokoajan ohjataan sinne painottaen. Ja ne tuet on ihan järkeviä jos vaihtoehto on talvella korvata puun poltto tuontisähköllä. ottahan se kaikkien ennusteiden mukaan, että puunpoltto vähenee vähän vuosikymmenissä. Metsäthän tulee pysymään samannäköisinä ja sieltä voi sitten erotella enemmän isompaa kuitua sitten omiin kasoihin mitä nyt menee rankana ja kokopuunakin. Hoitotyöt ku on laiminlyöty niin tilat käydään kerralla läpi samalla isolla koneella. Ronkeli joka ei tee energiapuuta niin ei varmaan tarvia kohta mitään muutakaan.
CHP (combined heat and power) laitos täällä tekee hyvää voittoa risujen polttolla kaukolämmöllä ja sähkönmyynnillä. Uusin kattila ei tarvia turvetta sekaan muistaakseni mutta muihin työnnetään se 10% vissii sekaan. Voi sitten myydä 2e/kWh sähköä talvella muille kaukolämpövoimaloille. 2000MW vajaus suurinpiirtein tänäkin talvena oli monta viikkoa et tavallaan mistä tämä sähkö sähköllä tuotettuun kaukolämpöön otetaan jos niissä lopetaan sähköntuotantokin? Ja mitä se tekee sähkönpörssihinnalle kovimpana pakkasjaksoina? Noh, onneksi en ole kaukolämmön piirissä.
Me pörssisähkön käyttäjät työnsimme puuta uuniin sen minkä uskalsimme. Ei tullu mieleenkään lämmittää pelkällä sähköllä, ja lämpöpumppujenkin hyötykertoimet on melko lähellä nollaa, poislukien maalämpö. Nekin tuottaa melkein energiaa yhden ydinvoimalan verran.
Eikös ne haketettavat kasat kuivu tienlaidassa, niitä kyllä mitenkään hätäseen aina viedä, toistavuottakin siellä yleensä. Ei oo mikää pakko riukkuunnuttaa puita karsituksi rangaksi, kyllä menee ihan hyvin kokopuuna.
Musta tuo juttu oli tosi outo, et risuja ei näy rankapinoissa, onkohan nyt parhaimmat voimat liikkeellä kirjottamassa tarinoita?
No jos kokopuu haketetaan tien laidassa niin eihän sitä pieniä risuja siellä terminaalissa näe kuin hakekasassa ja mikä on hakekasasa olevan kuidun ja risun suhde. Tuo lukijan kuva on hyvä muistutus, että metsä hoidetaan kokopuukorjuuna ja haketetaan tienlaidassa. Ranka terminaalin pihassa on vain 1/3 mitä mahdollisessa energiapuukohteelta tulee. Combojahan voi olla ranka+kokopuu, KUITU+kokopuu tai pelkkä ranka tai pelkkä kokopuu. Joskus haketetaan satunnaiset tukitkin tienlaitaan ja jos niitä kertyy muutama.
Se, että pienin risu on hakkeena voimalaitoksen pihalla ei tarkoita, että sitä ei tehtäisi että se muka ei olisi kannattavaa bisnestä, ei tietysti kaikille, joillekin ei kannata mikään. Itse en ole veikannut sitä hevosta voimakkaasti, että taimikonhoidon määrät lisääntyisivät ja energiapuu jäisi pois, päinvastoin, minä olen nähnyt konemäärien ja työmäärien voimakkaan kasvun ja kukapa ei haluaisi olla kasvussa mukana.
Tää MTK:n ”Puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa” oli kunnon Orwellimainen ”orjuus on vapautta.” lausunto. Kyllä siitä ties, että kun tälläisilla, jopa joku voisi sanoa valheilla ajetaan maanomistajien asiaa, niin ainakaan mitään ”pakko”taimikonhoitoja ole tulossa.
Ai sä veikkaat sitä hevosta, että energiapuu hiipuu ja tilalle tulee taimikonhoidot ja sulle pelkkää paksua ja jäykkää tavaraa?
Fulda ecocontrol renkaista parhaat kokemukset. Ylipäätään liputan noiden energysaver renkaiden puolesta kun ne kestävät pitempään ja ovat siten halpoja. Onko sekään niin hyvä kun on pehmeät ja pitävät mutta kalliit, jotka kuluvat nopeasti niin ajetaan ne sit ihan loppuun ku ei raaski kokoajan vaihtaakkaan.
Keväällä on riski noiden koivujen kanssa, että ne hotkitaan hirvien suihin kun niihin tulee lehdet ennenkuin muu luonto herännyt ja ainoata vihreätä koko luonnossa. Kiinnostus niihin on poikkeuksellista koska kaikkialla on mustaa. Aika paljon menneinä aikoina istuttanut muille ainoastaan keväällä ja useasti metsikkösiemenestä tehdystä taimesta. Noh, Kari Mielikäisen mielestä omien taimien kasvattaminen ei kannata. Samapa mulle, laitan itselleni vain kaikista huippujalostetuimman siemenestä kasvatetun taimen heinäkuussa, itse kasvattamalla saa asian varmistettua.
