Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Ainut ongelma lienee halvan sähkön jääminen historiaan kun sähkönkäyttö kaksinkertaistuu 10 vuodessa ja uutta säästä riippumatonta tuotantoa ei rakenneta. Trumppiakin on helppo pitää tyhmänä mutta Pohjois-Amerikkakin on värjötellyt todella kylmässä talven ja se kyllä ymmärtää miksi tarvitaan säästä riippumatonta kivihiili voimaa tekoälydatakeskuksille.
Tuulivoimayhtiöiden liiketoimintasuunnitelma varmasti on jakaa kaikille ilmaista sähköä kun tuulee ja meidän tehtävä on vain valmistaa ämpäreitä mihin tätä ilmaista nannaa kerätään.
”Suomessa Preidentti M. Ahtava on allekirjoittanut määräykset turvetoiminnan merkittävästä lisäämisestä maassa.
Toimeenpanomääräykset poistavat esteitä turpeen sekä keskeyttävät turvesoiden suunniteltuja sulkemisia eri puolilla maata Määräysten tavoitteena on yli kaksinkertaistaa sähköntuotanto Suomessa, jotta energiaa riittäisi runsaasti sähköä tarvitsevalle tekoälyteknologialle.
Lopetamme hallinnon vinoutuneen suhtautumisen turpeeseen, M. Ahtava sanoi allekirjoituksen yhteydessä
Samalla toteamme, että sotaa käyvän diktaattorin Azerbzainanin sulttaanin ja Qatarin kaikkia vääräuskoisia ja vähemmistöjä sortavalta maalta, EU lopettaa fossiilisen maakaasun ostamisen koska EU einole kaksinaamainen Fossiilisten polttoaineiden ja ihmisoikeuksien suhteen. EU kannattaa uusiutuvan turpeen käyttöä energian tuotannossa.
Sitten heräsin ja se olikin Trump joka oli mahtava.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011155928.html
Miten on Suomessa valmistuuko tänä vuonna yhtiön tullivoimalaa? Ei ole siirtoyhteyksiä. Itä-Suomeen ei saada tuulivoimaa kuin maanpuolustuksen kustannuksella.
On järjetöntä, että sähkön ja lämmöntuotannossa käytetään suurelta osin istutuskuusikoiden tukkia ja kuitua. Sitä otetaan mitä helpoiten irti saadaan kun mitään metsänhoitopakkoa ole ja eniten hoitoa tarvitsevat metsät jäävät edelleen läsittelemättä.
Ensimmäisiin 50 vuotta sitten istutettiin kuusikoihun tehtiin toinen harvennus. Tyvilahoa alle 1%. Taas sitte n JK-tilalla tyvilahoa oli reilusti ennakkoraivauksessa kaikessa aliskasvoksessa. Se tulee nimenomaan aliskasvokseen joka on heikossa valo ja ravinne asemassa eikä tästä varmaan kenelläkään ole epäselvyyttä, että se on JK:n ominaisuus. Minä ole nähnyt miltä näyttää rauduskoivu istutettuna JK metsässä, ei tule laadukkaampaa tukkia JK metsästä. Rauduskoivua en muista nähneeni lieneekö ikinä luonnollisina taikina muutakuin pienaukoissa. Lähinnä kuusettumiseen perustuvassa JK:ssa tulee olemaan pienaukkohakkuut täysin välttämättömiä.
Minä veikkaan samanlaista lockdownia JK rahastoille kuin asuntorahastoille.
Musta luontoväkikin taitaa josnsuhtautua melko realistisesti JK-n tuottoihin ja miten puhdas JK ei edistä luonnonmonimuotoisuutta. Silloin jää avovaiheen lajit pinteeseen. Sauli Valkonen ja Jovainkin on todennut, että koivu ei sovi ollenkaan JK:n. SV on todennut, että JK johtaa kuusettumiseen. Koivu tosiaan tarvitsee avovaihern kuten Jovain sano, ja sen pitää kasvaa ensimmäiset 40 vuotta täydellisessä valoasemassa sillä se ei reagoi enää harvennuksen jos on jäänyt puolivarjoon. Pienaukkohakkuut ovat elinehto, että JK:ta voisi pitää yhtä hyvänä luonnonmonimuotoisuuden kannalta ja sieltä saataisiin edes ripaus koivutukkia.
”Tutkijoiden mukaan eteläsuomalaisessa poimintahakatussa kuusikossa taimia syntyy ja kuolee runsaasti ja niistä myös kasvaa riittävästi suuria puita korvaamaan hakkuut ja luonnonpoistuman. Mutta näin syntyvät taimikot ovat aukkoisia ja taimet kasvavat ryhmissä. Ne myös kasvavat hitaasti: 1,3 metrin pituuden saavuttaminen saattaa kestää 40–60 vuotta, kun avohakkuumetsätaloudessa puu alkaa tuossa iässä lähennellä tukkikokoa ja hakkuukypsyyttä.”</p>
Perkolla on 60-vuodessa 1,3 metrinen kuusi kun muut on hakannut jo 700-800 samassa ajassa. Tuollaisen ilman ravinteita ja valoa kasvaneen 5 kertaa turmmellun kuusen kasvaminen isoksi on melko epätodennäköistä.”Jos menetelmänä on pienaukkohakkuu, taimettumistulokset vaihtelevat. Tyydyttäviä ne ovat tuoreen kankaan kuusikoissa Etelä-Suomessa ja heikkoja Etelä-Suomen rehevillä, lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, missä pintakasvillisuus rehevöityy .”
”Jatkuva kasvatus ei olekaan luonnon monimuotoisuuden kannalta sen parempi kuinabometsätalouskaan
”>Jos isoimmat ja vanhimmat puut toistuvasti poistetaan, metsään ei synny järeää lahopuuta eikä lehtipuustoa.
”>Siitä syystä luonnonhoidosta, kuten kaatamatta jätettävistä säästöpuista ja arvokkaiden elinympäristöjen suojelusta on pidettävä huolta myös jatkuvassa kasvatuksessa.”
Pienaukoohakkuu tulee pakolliseksi myös JK:ssa kun sertifikaatit vaativat 10%. kun lehtipuuosuudesta metsässä pienaukoilla kannattavuus romahtaa viimeistään.
Tänä iltapäivällä olen tehnyt energiapuuennakkoraivausta 22v istutuskuusikossa. Sormen kahden kantoja joutuu raivailemaan tyviltä ja isommat kannot on kuollut ajat sitten. Tämä on ikävä kyllä se seuraus kun pienet kannot eivät nitisty puun tyviltä. Kolmannet puulajit haavat ja pajut saa jäädä riistatiheiköiksi. Jatkuvassa kasvatuksessahan ei mikään niistä, 2 metrin hieskoivuja saa ennakkoraivata joka hakkuun yhteydessä nimimerkillä kokemusta on.
Jos on kuusi keltaisena kanervakankaalla ja ja siihen tehdään varhaiperkaus ja toinen ja ne sormenpään kokoiset pienet kannot kuivahtavat pois niin tottakai metsuri motokuskin mainitsema kosteus on olennaista siinä vesomisessa. Mutta jos se on kuusikko niin pitäisi olla valtavan huolissaan riittääkö kosteus niille. Kuusikko tulee varmasti aina perustaa alalle, jossa on kosteaa ja koivutkin kasvavat niin pitkään kun saavat valoa eivätkä kuiva veden puutteeseen.
7-vuotiaana kuusi on jo niin isot, että lähimmät koivut kuolevat varjostukseen, oli isoja tai pieniä, ja se, että niin ei tapahdu kun raivataan aikaisemmin on haitallisinta kuusten kehitykselle. Kynttiläiksi muodostuneet eivät enää pysty niin hyvin peittämään ja raivauskierre on valmis. Raivausajankohta kesä/talvi on irrelevanttia ja kosteus koska kuuselle pitää olla aina kosteutta ja kuivalle olisi paikalle olisi pitänyt istuttaa mänty.
Katsoin noita metsään.fi lukuja pimuusyopääoma 157m3/ha ja keskimääräiben kasvu 10m3 vuodessa koko tilalla. En osta tuota väitettä Perkolta etteikö tuloja tai hakkuita olisi säännöllisesti.
Perko vastaatko miksi Ruotsalaisen tutkijan pitäisi laskea jk-hakkuutuloille korko mutta päätehakkuutuloille ei pidä laskea korkoa?
Jos bonuksilla ja risuilla saa taimet ja taimikonhoidon ja maapohjan arvo paljaana ilman kontekstia olisi varmasti vain muutaman satasen niin sille ilmaiselle sijoituksellehan saa äärettömän hyvän koron vs. Ladket muutamalle sataselle korkotappion samassa ajassa.
”Pääoman sijoitus aiheuttaa korkomenon laskentajaksonaikana. Tulo& meno samoin. Ne tietyn laskenta-ajan loppuunmyynnin jälkeen sijoitukset varat ei kuulu enään jaksoon.”
Ymmärsinkö oikein, että Perko laskee tuloille korkoa JK:ssa mitä Ruotsalainen ei ollut tehnyt ja oli väärässä Perkon mukaan? Jos JK metsästä poistaa isoimmat puut ja saa niistä tuloja, niille saa laskea korkoa mutta päätehakkuu puille ei voi laskea korkoa kun ne on istutettu ”investoitu” ?
