Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Vantaan Energian 60MW sähkökattilan kylkeen tulee 700MWh lämpöakku. Eli 12h menee sen lataamiseen. Voimalitosten huipputeho on siellä m. 300MWh. Investointina ei ole iso eikä se ole iso laitos. Missä ei oltaisi tyytyväisiä tällä hetkellä? Ei siitä tuulivoiman 4%:sta pysty sitten kuitenkaan kaikki hirveästi ammentamaan mutta onneksi siitä vähästä ei mene hukkaan.
Minkäs perässä datakeskukset meni Irlantiin, halvan tuulivoiman perässä vai maailman kolmanneksi kalleimman sähkön perässä? Tottakai Irlannissakin luultiin kun paljon rakennettiin tuulivoimaa, että siitä tulisi halvan sähkön onnela, onhan se saari keskellä merta missä tuulee aina. Toisin kävi, datakeskukset veivät sähkön ja Irlanti jää kivikaudelle kun tekninen kehitys tuodaan muualta vain viemään kaiken liikenevän sähkön.
Mutta me päästään varmasti Irlannin seuraksi sinne maailman kalleimpien sähkönhintojen joukkoon kunhan meilläkin avataan datakeskuksia merkittävissä määrin. Meilläkin on aikeina käyttää sähkö kaikkeen muuhun liikenteen sähköistämiseen ja talviajan energianhuoltoon. Meillä on mahdollisuus jopa ohittaa Irlanti koska meillä on kylmempi talvi. Lämmitysenergiaa on meidän kylmänä vuodenaikan energiankulutuksesta valtaosa.
Ei kukaan niitä ota pois, niiden rakentamisen tahti ei vaan kanna uusia investointeja sekä samaan aikaan fossiilisista luopumista. Muistetaan, että turpeellakin tehdään vielä puolet tuulivoiman energiantuotosta. Nykyisen kaltainen energiankulutus on mahdollista on kun on polttomoottoriautot, kivihiili, turve, maakaasu. Kun 95% energiasta tehdään muulla kuin tuulivoimalla ja aurinkovoimalla niin nämä puuhastelut ovat hyttysiä näihin investointeihin mitä on tyrkyllä kun samaan aikaan pitäisi luopua vanhasta tuotannosta. Vanha tuotanto vähenee sekä nyt tuulivoiman rakentaminen on hiipumassa.
Irlannissa siis on maailman kolmanneksi kalleinta sähköä ja vähän enemmän tuulivoimaa kuin muissa maissa. Se kaikki tuuliboima kapasiteetti on nyt datakeskuksien käytössä. Eikö Irlanti ole maailman viimeinen paikka mihin voi kuvitella mitään vetytehtaita tai sähköistä liikennettä?
Jos se hirvi käyttää mäntyä ruuakseen niin siellä missä minä raivasin hirvituhikuusikkoa ei syödyillä männyllä ollut merkitystä oli vesakkoa vieressä tai ei. Turvemaalla tosin on aina typpeä ja kosteutta niin vesakko ja uusi koivuja ja mäntyjä tulee kaiken aikaan mutta eroa syönnissä ei ole onko vesakoivut 3metrin päässä vai onko varjostanut. 0,5-1m taimia jäi ehjiä vaikka olivat vesakon sisällä ja pääpuut 2-2,5m mitkä oli syöntikorkeudella ja mitä vesakko ei varjostanut oli syöty. Vähäisellä vesakolla ei ole mitään merkitystä onko ne varjostanut osaa männyistä vai ei. Jatkuva raivaus voi kesällä toimia kaikista kuivimmilla ja köyhimmillä paikoilla, muutoin se vain lisää rajusti kustannuksia ja pienten tulevien tilojen sietämätön yhdistelmä. Ainut toivo on, että syöntivarasta nousee uusi taimikko jos taimikon asukki ammutaan.
Hirvi kun syö talviravinnoksi mäntyä ja samoilla paikoilla jurskuttaa runkoa nii se on se ja sama onko lehtipuuvesakkoa paljon, vähän vai 3 metrin päässä männyissä se syö nälkäänsä ja nämä ovat riistakeskuksen keksintöjä, että ovat suuria kulinaristeja ravintonsa suhteen, eivät ole, ne syövät mäntyjä raivatuilta alueilta nälkäänsä, sopivan pituisia männyntaimikota jos tienoolla on vähän, tuhot toistuvat samassa taimikossa ja taimikossa on todellakin hyvä, että on syöntivaraa. Minä näen, että isoimmat, vahvimmat ja vapaana kasvavat saavat myös suurimmat tuhot kun oksien ja latvojen lisäksi rungot jurskutetaan. Runkojurskutukselle ei ole pienintäkään merkitystä on koivuja kilometrin säteellä yhtään.
Riistakeskuksessa keksitään kaikenlaisia riistaraivauksia miten tuhot vähenevät ja suorittavakin keksi kaiken aikaa mahdottomia toteuttavaksi olevia raivausohjeita, nyt ne on muuttuneet jokavuotisiksi kun ennen riitti naamataulun korkeudelta. Kaiken näkemän ja kokeman ihan höpöä.
Mitäs huuhaata täällä taas selitetään, katsokaa karttaselaimesta miten on paljon on pelto- ja metsäojituksia yhdessä onko Suomen kirkasvetisimmistä järvistä: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/suonteen-etelaosa Rantojen pitää olla kallioisia ja kivikkoisia sekä riittävä syvyys, että vesi on kirkasta. Matalissa järvissä on tumma vesi missä rannat ei ole kallioisia.
Haluatko sinä ne yhteismetsän metsiä pitää vai myydä? Sanot, että viet käräjäoikeuteen vaatimuksen purkamisesta ja kieltäydyt kaikesta puunmyynnistä, että sitä purkamista mikä tulee todella kalliiksi ei rahoiteta puukauppa rahoilla vaan yhtymän jäsenet kaivaa ne omista taskuistaan niin eiköhän ala olemaan yhteistoimintaa jonkinlaiseen halvempaa sopimukseen pääsemiseksi.
Googlen datakeskus tulee 37km päähän Kajaanista, kannattaako sieltä tuoda kaukolämpöä Kajaaniin?
Hakkuuraioituksia jos tulee niin puunpolttaminenkin lämmöksi voi olla nykyistä kalliimpaa mitä nyt joudutaan hanasaaressa tekemään. Sen lisäksi puuta pitäisi riittää muihinkin Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Voi olla, että tänäpäivänä tai huomenna se olisi kannattanut kun nyt tai kohta se vasta valmistuisi.
