Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Kukaan ei pysty väittämään vastaan jos viime kädessä alat keksimään asioita miten pitäisi tehdä ja miten oletat, että asiat tapahtuvat keksinnön jälkeen. Minä uusin yhden kääntömätästetyn alueen kuusentaimikon raivauksen 2,3 ja 4 -vuotiaana, aina se vesakko vaan ylty. Metsä Groupin tapa tehdä vain kääntömätästystä osoittautui erittäin huonoksi vaihtoehdoksi koska kuuset eivät saaneet korkeusero ja sitäkautta kilpailuetuakaan laikkumätästykseen verrattuna. Vähäistä on usko metsä groupin toimintatavoille ainakin minulla.
Yksi mitä suorittava eikä viidakko vastassa tutkija ymmärrä on, että vesovuus on aina suhteessa valon määrään. Iso kanto vesoo paljon kun se paljon valoa, suorittava tietää kun lävitse aukealla kuvaamassa leppää, ei kuusentaimikossa, koska jokainen tietää, että esimerkiksi leppä on kaikista herkin valonpuutteelle vesovuudessa. Lepän kannot kuolevat nopeiten kun valo loppuu. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/ tän kuvan ymmärtäminen ratkaisee asian. Lehtipuut vesovat ikuisesti kunhan saavat valoa ja pienempi kanto tarvitsee vähemmän valoa vesoakseen. Pienet lehtipuun kannot eivät lopeta vesomista muuten ja se olisi järjetöntä niiden biologian kannalta kun niillä on vastassa tuhoeläimet. Pajunkin on vedottava ihan hirveästi kun se maistuu ihan hirveästi tuhoeläimille.
Jatkuvan kasvatuksen nollapiste on, että siellä on puustoa ja jaksollisessa on pelkkä tyhjä maa. Jaksolliseen sijoitetaan 2000e ja tuloa tulee vasta toisesta harvennuksessa. Nuo päätehakkuutulot pitää haihduttaa koska jatkuva kasvattaja tietää, että korkea korko antaisi päätehakkuutuloille ylivoimaisen tuloksen. Jatkuva kasvatus taas on ikuinen ja siellä ei ole koskaan tilannetta, että olisi tehty päätehakkuu tehty, paitsi tietysti Jovainin on mukaan on luonnollista, että kun sukkessio on kuusikossa päätepisteessä, tehdään aukko ja istutetaan koivut. Pukkalan mallissa taas kuusikko uudistetaan harvennettuun kuusikkon ajourille syntyvistä koivun taimista ja siten metsä o ikuisesti jatkuvasti ylivertaisesti laatutukkia antava.
Toinen tapa huijata on jättää korko kokonaan pois kummastakin tavasta ja väittää ensiharvennus tulot hyvin kasvavilla maaperiltä mitättömiksi: https://yle.fi/aihe/a/20-10002970
Jos harvoin tuleville eli päätehakkuutuloille laskettaisiin korko niin se tuottaisi enemmän kuin samametsä jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvan kasvatuksen uunotus perustuu koko koron olemattomuuteen tai siihen, että päätehakkuutuloja ei olemassa ja korkoa lasketaan jatkuvan kasvatuksen tuloille.
Näin Panu on. 80-90 vaihteessa alkoi kuusen massiivinen istutus ja kesti 90-luvulla. Mm. Keski-Suomessa, Suomen hirvi reservaatissa alettiin laittaamaan kuusta hirvien pelosta, aiheesta, kuiville männyn maille. 80-luvun metsurit olivat luopuneet moottorisauhauksesta alkoivat saamaan kokemusta kuiville männyn maille istutetuista kuusikoista, joissa tehtiin raivaus 4-5-vuotiaana kuten se kuuluu tehdä kylvömännylle kun se on n. 1-1,5m pitkä. Huomattiin, että ne pienet vesat kuhituvat niissä kuivissa kuusikoissa pieninä. Samaan aikaan muualla kuusta viljeltiin rehevemmille alueille, jonne se kuuluu ja nopeasti fiksuimmat huomasi, että kuivan Mäntykankaan, olkoonkin vaikka kuusella, ei sovi samat raivausohjeet iästä ja pituudesta. Vanha 2.1m kemera ei koskaan ole ristiriidassa kuusentaimikossa sen järkevä ajankohdan kanssa. Kuusentaimikko saavuttaa tuon pituuden 6-vuotiaana ja 7-vuotiaana kun on täydellinen kuten olen tehnyt ja hakenut, niin tuo on taas yksi typerä väite. Männyn hoidon kanssakaan se ei ollut ristiriidassa koska toinen ja varsinainen taimikonhoito tehdään 2-3 metrin pituudessa.
Juhannuksen jälkeistä, täyden lehden myyttiä levittävät lähinnä henkilöt, jotak ei raivauksia tee. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/juhannuksen-tienoilla-raivattu/ samat henkilöt levittävät myyttiä pienten kantojen vesamattomuudesta ja isojen kantojen vesovuudesta. Ammattilaiset toki tietävät asiat ovat myyttejä ja ihmeetelevät miksi tälläistä disinformaatiota levitetään.
Jokainen ymmärtää, että suorittava keksii noita ohjeita, ei ole mitään realismia, että kukaan raivasin mitään silmien tasalla jatkuvasti. Minun ei onneksi tarvitse höpöttää tai keksiä juttuja kun ole aika paljon varmasti enemmän taimikoita nähnyt ja nähnyt mitä käy jos noita keksittyjä juttuja toteuttaa. Tuossa on noita kerran 7-vuotiaina varhaisperattuja. Aikamoinen ero esimerkiksi luihin 4- vuotiaina varhaisperattuihin missä aikaa rahaa palaa ja kun valo paistaa jatkuvasti kantoihin. Tämä on se itsellä tapahtuu https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/
Ikävä kyllä otin yhden kokonaisen tilan hoidettavakseni juuri missä MHY oli tehnyt liian aikaiset varhaisperkaukset taimikot ja sitä myöden taimikonhoidot eli MG:n ohjeet käytössä. Ne myytiin viime vuonna energiapuuksi kun edelliset hakkuut oli tehnyt MG. MG tavallaan tuhoaa omaa bisnestään. Mhy oli itse metsäsuunnitelmaakin ne jo merkannut energiapuuksi. Mutta eihän tämä ainut, muillekin menee nyt valtavasti istutuskuusikkoa energiaksi ja minä raivaan sieltä pientä, vesounutta kantoa.
Minä myös aikoinaan kokeilin omissa kuusentaimikossa mitä Mykkäsen ja Riikolan kirjassa raivaamaan oli, että varihaisperkaus 4-5 vuotta 1-1,5m niin tulokset olivat yhtä surkeita kuin edellisissä kuvissa. Se jäi vain kokeiluksi, muut onkin sitten raivattu taas järjen kanssa. En yhtään ihmettele, että he roikottelevat sahoja 5-vuotiaana raivatussa supervesakossa ja ihmettelevät mites tässä näin kävi.
Itse olen hakenut ensiksi 100-160e varhaisperkaus kemeraa 2.1m taimikkoon ja sitten 200e nykyistä. Aika kustannustehokasta kun tekee ensiksi 7-vuotiasta 7h ja sen jälkeen 5-6h 5-6 vuoden päästä. Olen laskenut, että n. 60e/h saan palkkaa vieraalta. Siitä sitten reilu 20 jo ensimmäiset tukit. Aika ironista, että MG:n ohjeilla kuusenistutusalat menee energiaksi ja omat MG:lle, jolla todella pienet tukit. 3-4 raivausta ja ollaan menetetty vähintään 5-vuotta myöhempänä ensiharvennus ajankohtana. Se johtuu siitä, että kun tekee varhaisen varhaisperkauksen, se tekee kuusista kynttilöitä. Taas sitten joka toinen vuosi raivausta tekee tuhansien eurojen kulun ja ennakkoraivaustarpeen et aika surkeita ohjeita noin niinku taloudellisesti kenelläkään. Se on varmaan niinkuin ammattikorkeakoulun opettaja sanoi, että kustannuksissa säästää 8 vuoden aikaperiodilla mutta häviää valtavasti koko kiertoajalla. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/raskasta-hommaa/
Itelläkään ei ole enää radiokuulosuojain kypärää, kaikki jutut ja kappaleet kuultu jo. Varmaan koko aloittelijoiden homma pitää radiokuulosuojain kypärää. Tosiaan kannattaa temusta tilata nippu juoksuvöitä puhelimella. Vyötärö ei hikoa ja jos kastuu, ni on huonot vaatteet sekö pysyy lämpimänä ja toimivana talvella.
Tuo on ihan totta mitä pihatappi kertoo tuotoksesta männiköstä. Tosiaan menee 4m 8000 ha päivään, eikä ole edes pitkä päivä.
Jos ajatellaan mitä maksaa varhaisperkaus, mikä on työlajeista halvin, niin minä otan n. 300e ja mitä se maanomistajalle maksaa, n.400e. Jos ekana kesänä vesat vesoo puol metriä ja seuraavana kesänä metrin eli 2 vuoden välein raivaus niin kenen lompakko kestää? https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/juhannuksen-tienoilla-raivattu/ suorittava ei taida paljoa maksumiehenä olla?
En siis ole Amerikasta tilannut kun osat ovat samahintaisia. Eli jos ostan käytettynä jonkun tavaran niin voiko siitä vähentää joku tuon osavaltion veron ennen arvonlisäveroa? Mutta jokatapauksessa Tuossa osavaltioverossa ja arvonlisäverossa on 20% yksikön ero et 20% tullit on ihan kohtuulliset.
Tuo sananjalka on aikamoinen kuusentappaja https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/taigasananjalka/ tekee noita aukkoja. Tuossa ei ole oma kuusikko mutta just tuollanen rehevö 5-vuotiaana varhaisperattu minkä taimikonhoitoon tuhraantu 15h/ha. Omissa kuusikoissa menee yhteensä 7+5h mut rahhaaahan se vaan on omaa kassaa ku ei ymmärretä kuusikon hoidosta.
