Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Eikait maakaasu nyt päästötöntä ole.
Ennustan kivikehäkaivosta, että kuivaa on maa syksyllä ku kasteluvettä on nyt vähän. Viimevuonna oli läpi kesän vettä enemmän ku nyt.
Pystyykö hybridihaavan vesoista tekemään taimia ja siirtämään? Onhan ne taimet aivan liian arvokkaita.
Raivauksia on alettu aikaistamaan sen takia , että ensimmäinen kerta on halvempi, loput kalliimpia Samalla on unohtunut, että se lisää kertoja ja heikentää metsäntuottoa. Minä en ainakaan tee varhaisperkausta, toista ilman kemeraa ja ennakkoraivausta. Minä saan kuusentaimikosta paremman tuoton kahdella järjellä mietittynä aikana raivattu. Lisäksi saan yhden päivän palkan bonuksena kun säästän päivän. Rahallisesti huikea ero. Sano suorittava vaan suoraan, että näyttää erinomaiselta 7-vuotiaana perkaamani taimikot.
On kyllä ihmeellisiä kuvia, ei tuota voi verrata yhtään mihinkään.
Minä olen ainakin huomannut, että erittäin reheviltä alueilta häviää kuusentaimet jos ei ole vesakkoa syntynyt. Miksi heinäysalueilla laitetaan risuja taimien ympärille? Ettei heinä kaadu taimien päälle. Samaa virkaa toimittaa vesakko. Vesakko lisäksi puhkoo reikää heinäsekoitukseen ja aina koivun vieressä valoa pääsee enemmän kuusentaimille kuin heinämatosta.
Minä hoin nuorempana yllättävää varmaan kyllä samoja juttuja kuin suorittava ja minulta kysyttiin miks näitä raivataan metrisinä vaikka näillä ei ole mitään hätää ja vastasin vaan ”ku näin kuuluu tehdä.” Nyt mitä enemmän on nähny kuusentaimikoiden kehitystä ja eri vaihtoehtoja niinsitä kaukausemmalta tuntuu, ajatus että palasin takaisin. 3 raivauskertaa on minulle taloudellinen katastrofi, että ei kiitos. Vähemmällä vaivalla saa vastaavia. Ajan myötä se käsitys on syntynyt, ehkä olen edelläkävijä kun muut ovat vasta siirtymässä siihen minkä olen jo hylännyt.
Muuten ei ole montaa kuukautta kun suorittava piti järkevänä taimikonharvennusta 1000/hehtaari järkevänä. Joku saattaisi ihmetellä, että onko mitään käsitystä miten metsä kehittyy.
Entäs jos sanoisin, että horsmasilla, vattusilla ja heinäsillä etelä-suomen rehevillä alueilla kuuset kehittyy paremmin sen heinän läpi koivujen alla kuin, että ne raivattaisiin muutaman vuoden päästä metrisinä, uskoisitko?
Luuletsiä suorittava ettenkö jo ois ollu mukana tekemässä jo pitkän aikaa noita eka raivaus metrisenä? Minä voi vahvistaa sinulle, että ne raivataan 3 kertaa.
”Etelä-suomessa rehevimillä kasvupaikoilla varhaisperkauksen ajankohta on muutama vuosi istutuksen jälkeen. ”
Mitä tapahtuu jos varhaisperkaus viivästyy?
Osa viljelystä puulajista tuhoutuu ja korvautuu vähempi arvoisilla puulajeilla.”
Metsälehti
No kaikki mun varhaisperkauksista on viivästynyt, jäljellä on enää raunioita, tuhottuja unelmia, haaveet rikastumisesta haudattu, alueita missä joskus kasvoi kuusia. Iltaisin nukkumaan mennessäni kysyn aina itseltäni: ”Miksi en raivannut taimikoita muutama vuosi istutuksen jälkeen?”
Jos ois kokemusta niin tietäisit, suurin osa noista on höpöä samoin sama kuin suorittavalla. Silloin pitää lähteä luontoon tutkimaan kuusikoita ja niiden kehitystä ja kantoja niiden vesomista. Pari kuvaa jäi matkalle kun en jaksanut niitä käännellä mutta katotaan myöhemmin. Kun kuusentaimikko varhaisperataan vastoin suorittavan ohjeita niin isoimmat kannot kuolevat tai kituvat jo vähän isompien kuusien alla. Pienemmätkin kasvavat heikommin kuin aikasessa raivauksessa missä maan elinvoimaa riittää vielä kaikille. Ei muuta ku opiskelemaan ulos luontoon hytistä tai tuvasta.
Metsurimotokuskin sanoin:”tuskin vesakosta enää haittaakaan tulee kun varjostus on jo noin hyvä”
Voin lähettää kuvia yli viiden sentin kannoista jos välttämättä haluatte mutta kaikkia ei varmaan kiinnosta ni en laita ennenkuin on viimeinen pakko.Eikös Taneli ole monta kertaa mainostanu miten ei ole kuusentaimikoista , kasvatuksesta ja raivauksista nyt varmaan puhumattakaan juurikaan kokemusta?
Kehittyäkseen normaalisti kuusi vaatii 20 – 30 prosenttia metsikköön tulevasta valon kokonaissäteilystä. Kuusen evoluutio nyt vaan on ollu sellanen, että se on soputunut varjostukseen ja kasvaa vähän varjostettuna. Mänty ja koivu vaativat paljon valoa mutta ei kuusi. Pitää muistaa myös, että kuten männyllä, koivu kasvattaa juuret heti syvälle. Niinkuin Timppakin on monta kertaa tuonut esille, että mänty sopii kuusen kanssa hyvin yhteen kun juuret ovat eri tasoilla. Lahoavat koivun kannot ja niiden juuret vilkastuttavat maaperän pieneliötoiminta . Samalla ne luo yleensä tiiviiseen maaperään reittejä kuusenjuurille.
Oikeaan aikaan tehdyistä raivauksista pois jäävä kolmas kerta kannattaa sijoittaa lannoittamiseen. Jokatapauksessa sinnehän ne koivut maatuu ja luovuttavat lahotessaan ravinteet juuri oikeaan aikaan kun kuuset ovat ottamassa kasvubuustia.