Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No minä ainakin katkon vähänkään epämääräistä tavaraa pistosahalla johon terät maksaa muutaman euron.
Näinhän se on, että kun ensimmäinen raivaus tehdään kovin aikaisin niin kolmimetrisessa kuusikossa ollaan jo vaikeuksissa. Minä jos raivaan kuusentaimikot siinä 2,5 metrin pituudessa niin ei todellakaan ole ongelmia 3 metrisenä. Siellä on ongelmia 3 metrisessä kuusikossa mikä on suorittavan ja mmmän ohjeilla raivattu metrin puolentoista pituisina, muuten ei ole.
Tuossa kuvassa näkyy hyvin millon kuusi alkaa vasta kasvamaan ja mitätön merkitys koivun varjostuksella on kuusen luontaiseen kehitykseen.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=2506&index=6
Kait suorittava ymmärtää, että mänty ja kuusi on eri puulaji ja niiden alkukehitys on ihan erilainen? Et sä voi niputtaa niitä ”havupuiksi.” Yrittäisit edes. Puolivarjopuuna kuusi sietää varjostusta. Männyllä pituuskasvu alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin kuusella. Kannattaa seurata vaan enemmän luontoa niin erota havupuumössöt toisistaan.
Suorittavan ohjeilla hoidettu kuusentaimikko: http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=2505&index=7
On näitä seurattu raivattu katottu aikaa kertoja eri skenaarioita pitkän aikaa, siitä käsitys on muodostunut. Suurimmat kasvutappiot syntyvät kun kuusentaimikon 2 raivaus myöhästyy ja sitä tullaan myöhästyttämään, jotta saadaan 7 vuoden päästä kemera ja tai ei ole varaa maksaa 3 raivauskerrasta.
Kuusen alkukehitykseen on melkein mahdotonta vaikuttaa raivaamalla aikaisin. Siihen löytyy selitys maanalta. Kuusen pitää kasvattaa tarpeeksi juuria ensimmäiset vuodet, jotta pituuskasvuvaihe voi alkaa. Mäntyhän alkaa kasvamaan pituutta melkein heti. Kuusella tapahtuu hidasta alkuun lähtöä mikä johtuu mm. tiukasta maasta tai vaikkapa isoista taimista, jossa verso/juurisuhde on epäsuhdassa. Se ryönä mikä kaadetaan sitten vähän isompana kuohkeuttaa maata, tiukassa maassa isot koivun juuret kun lahoaa, niin luovat reitttejä kuusen juurille.
Kitkentäkoneella kun poistetaan kaikki juurineen niin kuuset kasvavat paksuutta 1.6mm enemmän raivaamiseen verrattuna. Tulos ei ole, että kitkentäkoneella olisi järkevä, vaan vahvistaa sitä miten vähän kuusen biologiseen kasvutapaan voidaan alkuvaiheessa vaikuttaa.
Itseasiassa kun on paljon harjoitellu niin keväällä tai loppusyksystä 4-5metrisen koivikon kaataminen on tosi nopeaa kun osaa suunnata kaatuvat puut. Kesällä kun heinä tukkii paikat ja joutuu nyppimään Koivuja pikkuruisten kuusien päältä on hidasta. Sama aika siinä menee. Kuusten väliin kaataminen on helpompaa kun ne on ees jonkun kokoisia. Miä ainakin olisin valmis maksamaan vaikka extra tunnista kun sillä vältetään kolmas raivauskerta ja saadaan toisesta raivauksesta kemera ja toisesta raivauskerrasta säästetään se tunti kun kuuset on uskallettu valmiiksi harventaa.
Kun nyt varhaisperkaus tehdään niin, että säästetään kaikki havupuut, ne joudutaan harventamaan kookkaina. Minusta taas kesäaikana kun tehdään taimikonhoitoja niin saadaan se hyöty siitä, että ne kannot vesoo vähemmän ja todennäköisyys ennakkoraivaukselle vähenee. Kesällä ei kannattaisi kovin kookkaita kuusia enää harvennella ja siksi on järkevämpää odottaa, että kuuset voi harventaa varhaisperkauksen yhteydessä.
Ajoissa tehty perkaus on edullisempi kuin mikä? Samanhintaista kun tehdään vähän myöhempään oikeaan vuodenaikaan. UPM hänhän yrittää päästä eroon kesävarhaisperkauksista kitkentäkoneella sen kalleuden takia ja huonon tuottavuuden takia. Kyllä minun matikalla se, että toinen kemera jää saamatta tai tehdään ”kannattavaa taimikonhoitoa” 3 kertaa on kalliimpaa. Kuusen alkukehitys on sellainen, että se ei pienestä alkuvaiheen pusikosta kasvu hidastu kun se kasvattaa juuria. Ongelma on jos toista kertaa joudutaan lykkäämään 7 vuotta jolloin se kolminkertainen puumäärä kyllä haittaa kun perkaus on tehty liian aikaisin. Varhaisperkaus aikaisin kemeralla, toinen ilman ja sen päälle on ennakkoraivaus on takuuvarmasti se kallein tapa.
