Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No vaikka pörssiosakkeiden omistajatiedot on julkisia, että ei kaikki henkilön omaisuus ole yksityistä tietoa.
Pohjoisreunan puut aukossa ainakin altistuu lämmöntakia hyönteisille. Oisko lisääntyneellä lämmöllä puissa voinu olla vaikutusta?
Emmä ymmärrä miks pitäisi sahata 2 tuntia juomatta. Mulle tulee ainakin jano ja itse olen niin huonokuntoinen, että tempo ei ole sama pitkän varvin lopussa. Kahvikin on sellainen mitä ei missään nimessä saa metsässä juoda. Tauot nopeina, varvin lyhyinä ja tempo kovana.jos 6 tunnin päivässä 2 juomataukoa on ihan fakiireille. Minä olen ainakin tyytyväinen tilipussiin ja hehtaarituotoksiin.
Ei kannata pelätä nykyaikaa ja menettää todellisuusotetta vaikka jokin muuttuu. Kehitystä ei saa käännettyä menemän takaisinpäin. 70-luvulla oli maaseudun väestö kesällä pellolla ja kylminä aikoina metsätöissä, ei siihenkään ole paluuta.
Et ole Rane vielä vastannu kannatatko MTK:n Marko Mäki-Hakolan esitystä, että keilauksella saatujen tietojen tarkistaminen maastossa tulee lopettaa? Kyllä vai ei?
Minun mielipide on, että MTK:lta tulee paljon esityksiä mitkä ovat järjettömän ja typerän välimaastossa. Minusta on ainakin pelottavaa ajatella, että jos MTK:n metsäpolitiikka perustuu luulojen ja arvailujen varaan puun riittävyydestä niin, että vielä pitäisi perustaa sitä enemmän luulojen ja arvailujen varaan. Mitä sitten kun tulee tosi kyseeseen ja harvennusmänniköstä löytyy vain yksi hieskoivu.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että puunkäyttö lisääntyy 15miljoonaa kuutiota. Äänekosken uusi tehdas tuo 12 miljardia lisäarvoa kansantalouteen, uskooko joku vielä, että äänekoskelle ei riitä puuta ja se ei käy täysillä? Vartiainen sanoi, että sosiaalidemokratiaa pitää suojella soliaalidemokraateilta itseltään ja muissa puolueissa sosiaalidemokratiaa ajetaan parhaiten. Myös hän sanoi, että SDP on menettänyt todellisuusotteensa. Minun mielestäni voi olla, ja onkin niin, että biotaloutta ajetaan parhaiten muiden toimesta.
Esimerkiksi metsäpaikka.fi on kehitetty täällä kasvukeskusten ulkopuolella pienessä kaupungissa. Työllistää 10 ihmistä ja ohjelmahan siis kanssa hyödyntää metsään.fiitä.
Eikös se Herra Hakkarainen puhunut tässä lähiaikoina, että metsänomistaminen pitäisi olla yritysmäisempää? Yrityksien tiedot ovat julkisia, niilläkin voi kaikki repostella. Tulotiedot ovat kaikkien tiedossa. Naapurin metsän arvon voi kuka tahansa asiasta kiinnostunut laskea.
Mitä hyötyä on esim. Puunostajan soitella metsäliiton uskollisemmalle jäsenelle?
Jos katotaan mitä yrityksiä jo tossa listalla on niin muutama pienten paikkakuntien pientä vientiyritystä minä ainakin bongaan. Voiko MTK ikuisesti vastustaa biotalouden nousua? Eikö vientivetoinen kasvu ja uudet biotalouden työpaikat meinaa mitään? Eikö pieniä paikkakuntia haluta MTK:n toimesta pitää elinvoimasina?
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on kokenut metsävaratiedon jakamisen astumiseksi metsänomistajien varpaille ja verrannut tilakohtaisen metsätiedon jakamista samanlaiseksi asiaksi kuin jos metsänomistajan pankkitilin tiedot näytettäisiin kaikille.
Hankkeet uhkaavat jämähtää ”hold”-asentoon, jos nykyasetelma jää pysyväksi.
”Metsävaratiedon hyödyntämisen potentiaali saadaan käyttöön vasta, kun meillä on koko data käytettävissä. Kehittämismielessä tiedon saanti olisi hyvin tärkeää”, Hämäläinen sanoo.
Rajala huomauttaa, että myös MTK:n kanssa yhteistoiminnassa olevat metsänhoitoyhdistykset tarvitsevat saman tiedon.
”Digitalisaatio on megatrendi. Sitä vastaan ei voi taistella, se tulee ennemmin tai myöhemmin.”
EU-komissio antoi viime syksynä Suomelle huomautuksen metsävaratiedon panttaamisesta. Huomautus perustui EU:n ympäristödirektiiviin, jossa todetaan, että ympäristöä koskeva metsätieto on julkista. Maa- ja metsätalousministeriössä huomautus on otettu vakavasti. Kauppalehti
100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa
100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa
100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa
Jos edellisen sukupolven aliskuusissa on jo lahoa niin eikait ne enempää tartuntaa voi saa leikkupinnalta. Kysymys on siis tuleeko terveisiin 2-5centin kantoihin ilmasta tarttunta ja leviää siitä juuria myöten varsinaisiin taimiin. Asiahan ei ole edes vaikea tutkia, sellaset kannot kuolee nopeasti joten pitää olla nopea. Taimet nurin, näyte, maljaviljely. Jos niistä ei löydetty Kääpää niin sitten ei ole, tuskin metla on vaan arvannut tuota 5 centtiä.
Tuokin on metlassa analysoitu ja silti tuota suositusta ei ole muutettu. Aliskasvos kuuset metsässä on erilaisessa ympäristössä kuin taimikossa mihin paistaa aurinko ja tuuli käy. Tuossa ei sanota tuleeko se niihin kantoihin ilmasta vai isojen lahojen puiden juuria pitkin. Taimikossa, että pystypuihin siirtyisi lahoa 2-5centin kannoista ei ole edelläänkään kenenkään vahvistamaa tietoa. Ja jos taimikoista ei löydy alle 5n kannoista lahoa ja vaikka löytyisi niin vielä pitäisi osoittaa, että se siirtyisi varsinaisiin taimiin. Aloittajan kysymykseen vastaisin edelleen hysteerittömästi, että luota metlaan.
Voihan sitä mutuilla kaikkea ja väittää mitä tahansa ja sanomalla perään, että et voi todistaa vääräksi. Mutuilun takia minä en tiputa hanskoja maahan ja lopeta käytäntöä mitä ei ole todistettu vääräksi muuta kuin mutuilulla. Juurikääpää on tutkittu paljon ja vielä mutuilijat ei ole löytäneet mitään väitteudensä tueksi, että se siitä epäeettisyydestä tai kuka on.