Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä”
Oliko tähän mitään ratkaisua? Kaikkeehan pitäisi tehdä, puheita on kyllä pidetty. Vai oliko se perinteinen, että otetaan valtion taikaseinästä rahaa ja siten on ongelmat ratkaistu, aikana jolloin valtiolla rahaa jaella mielinmäärin ja leikkauksia ei ole pöydällä? Rahan jakaminen perimiseen on muutenkin minusta aika kyseenalaista mutta metsäpiireissä se on monen mielestä tosi OK ja oikeudenmukaista.”Keskeisessä asemassa on jatkojalostajien puusta maksukyky, mikä pitää saada nostetuksi optimitasoon.
Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla.”Meillä on 25-30% metsänomistajia, joilta ei ole tullu 30 vuoteen metsänkäyttöilmoitusta ja 5 miljoonaa hehtaaria. Toisella puolella on aktiivimetsänomistajia, joilla ei ole jäänyt hakkumahdollisuuksien lisäämistä. Kaikki on hakattu hinnasta huolimatta ja toisiin mitkään hintapiikitkään ei ole vaikuttanut mitenkään. Näiden MTK:laisten linjaa myötäilevien kannattaisi itse alkaa hahmottamaan kokonaisuutta. Lisäksi minä en hyväksy nyt tehtyä 13miljoonan euron leikkausta aktiivimetsänomistajilta ja jakamista sukupolvenvaihdosten tukemiseksi.
Kun kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 85-90miljoonaa kuutiota vuodessa niin näillä tulevilla investoinneilla ollaan siinä. Jari Hynynen on laskenut, että 100 miljoonan vuosittaiseen hakkuumäärään päästään jos taimikonhoitoja lisätään nykyisestä 200 000 hehtaarista yli 300 000 hehtaariin. Eli mietintämyssy päähän ja pakkokeinoja miettimään.
Aika turhaa jorinaa aloittajan kirjoitus jos ratkaisuksi esitetään puunhinnan massiivista kohottamista ja valtion taikaseinästä rahan ottamiseen.
Ammatti Raivooja
Merkittävä keskustelija 😀Siinä ois näyttö ja digitaalinen asemienhaku. Aika hyvännäköiset noin muutenkin. En tiedä onko hyvät.
Taisin aikoinaan lopettaa lukemisen siihen kohtaan missä kuvaaja kertoi, että hevosella on kannattavinta ajaa puita pitkästä matkasta.
Nyt logset tuo markkinoille hybridimoton missä on sähkömoottori dieselin rinnalla. Isompaa, suurempaa ja kalliimpaa. Metsäkoneiden vienti, teknologian kehitys ja innovaatiot on osa vientiteollisuutta. Siitä tulee kansalle hyvinvointia. Hyvä, että meillä on tällänen korruptoitunut järjestelmä kokeilukenttänä näille ja korruptiorahaa virtaa testaajille Elli käyttäjille, joilla on varaa ostaa näitä ja testata. Suomi jäisi ihan 50-lukulaiselle agraariyhteiskunta tasolle jos korruptiokauppa kiellettäisiin ja 50 vuotta vanhoja maataloustraktoreita tuotaisiin tilalle.
Kyllähän tää meno on aika surullista MTK:ssa miten lapsellisia itse ovat. MM:n mainitsemat edut metsäpalveluyrityksille olisivat kiistattomat. En tiedä onko MTK:n linja metsien hoitotoimenpiteiltä tiensä päässä. Uutinen tältäkin päivältä puun riittämättömyydestä kiinalaisille varmasti lisää painetta rohkeille poliittisille muutoksille. Biotalousyhteiskunnan kehittämistä ei voi ikuisesti jarruttaa ja MTK on minusta biotalousyhteiskunnan susi lampaiden vaatteissa.
Liimapuupalkki GL32C jänneväli 6 metriä, k-jako 10metriä, omapaino 0,5kN, lumikuorma 2kN (Newton on kilogramma x painovoima) eli 200kg/m2 eli 2 metriä lunta, tuulikuorma ylös ja alas 0.6kN niin näyttäs, että tarvittaisiin 190cm leveä ja 630cm korkea palkki.
Kaikille polttopuuhökkeleitä rakentaville kun kattoon käyttää 50x150mm C24 lujuusluokan sahatavarakamaa niin 3 metrin jännevälillä k-jako on 425mm
2,5 metriä 750mm
2 metrillä 1425mm
Jokaisen rakentajan tarkistettava asiat omalta asiantuntijalta ennen rakentamista.
Metsäliiton sivuilta löytyy ilmainen ohjelma, jolla voi katella esimerkiksi palkkipulpettikaton kestävyyttä. Laskee automaattisesti k-jaon valitulla liimapuulla tai valitulla k-jaolla sopivan palkin. Siinä on lumi- ja tuulikuormat ja näyttää nämä nurjahdusmuljahdus jutut yms yms. Samaa ohjelmaa käyttää ammattilaisetkin. Mielenkiinnosta voi itse katsella. Löytykö muistaakseni jollain ”mitoitusohjelma” nimellä guuglesta.
Borrelioosin hoidon jälkeen ilmenevistä oireista puhutaan kroonisena borrelioosina, mutta oireiden ja infektion välisestä yhteydestä ei ole mukaan tieteellistä näyttöä, kirjoittaa dosentti Jukka Hytönen Duodecim-lehdessä.
Dosentti Jukka Hytönen kiistää punkkien levittämän borrelioosin kroonisen tautimuodon olemassaolon. Infektiota hoidetaan lääkkeillä, jonka jälkeisiä oireita kutsutaan hänestä virheellisesti krooniseksi borrelioosiksi.
– Mikrobilääkehoidon jälkeisestä, elävien borreliabakteerien aiheuttamasta kroonisesta borrelioosista ei ole tieteellistä näyttöä. Potilaan epäselvien oireiden leimaaminen krooniseksi borrelioosiksi johtaa oikean taudinmäärityksen viivästymiseen, Hytönen kirjoittaa tuoreimmassa lääkäriseuran lehdessä Duodecimissa.
Ihmiset kertovat saavansa oireita, esimerkiksi niveloireilua, väsymystä tai keskittymisvaikeuksia, borreliainfektion jälkeen ja Hytösen mukaan tilannetta kutsutaan harhaanjohtavasti krooniseksi borrelioosiksi, vaikka oikea nimitys olisi post-Lyme-oireilu tai borrelioosin jälkitila.
Hytönen kuitenkin kirjoittaa, että krooninen borrelioosi on todellinen borreliainfektion muoto, mutta se hoituu mikrobilääkkeillä. Käsitettä krooninen borrelioosi käytetään kuitenkin myös tapauksissa, joissa potilaalla on mikrobilääkkeiden jälkeen oireita.
– Sen taustalla on mahdollisesti autoimmuunityyppinen reaktio tai infektion aikana syntynyt kudosvaurio, mutta oleellista on, että tieteellistä näyttöä mikrobilääkehoidon jälkeen kytemään jäävästä ihmisen borreliainfektiosta ei ole.
Lääkehoidon jälkeinen, elävien borreliabakteerien aiheuttamana pidetty krooninen borrelioosi on kuitenkin eri asia kuin edellä kuvattu levinnyt tautimuoto. Hytönen sanoo oireiden olevan todellisia, mutta niiden todentaminen liittyväksi borreliainfektioon on Hytösen mukaan vaikeaa ja epävarmaa.”
