Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Todennäköistä on, että sotilaallisessa konfliktissa Baltian maiden – Viron, Latvian ja Liettuan – puolustus kestäisi Natonkin vahvistamana vain kolme päivää.
Johtopäätös löytyy yhdysvaltalaisen Rand Corporation -ajatushautomon tällä viikolla julkaisemasta selvityksestä, jonka taustalla on amerikkalaisten siviili- ja sotilasviranomaisten tekemä simulaatio. Aiheesta uutisoi amerikkalainen Foreign Policy -julkaisu.
Sotapelisimulaation mukaan Venäjän armeija etenisi Viron ja Latvian pääkaupunkeihin Tallinnaan ja Riikaan vain 1,5–2,5 vuorokaudessa. Samalla balttien ja amerikkalaisten joukot kärsisivät mittavia tappioita.” IL
Kyllä Suomen kannattaa pysyä Natosta mahdollisimman kaukana. Viroa ei pidä Suomalaisten lähteä puolustamaan ja kärsimään raskaita tappioita. Venäjään kannattaa pitää ystävälliset välit eikä kuvitella, että mielinmäärin voisi provosoida ja juosta Naton selän taakse tiukanpaikan tulle.
Kannattaa pitää mielessä, että hakuumahdollisuudet ja markkinoille tuleva puu ei ole sama asia.
Kenen etua muuten palvelee, että koivun hakkuumahdollisuudet ovat pienemmät kuin käyttö ja asiaa ei kerrota? Palveleeko se koivunkasvattajaa joka haluaisi pienempää hirvikantaa? Suojeleeko se hoitamattoja tiloja, joista koivua saisi lyhyellä tähtäimellä? Olisiko järkevämpää käyttää kotimaista ja jättää enemmän rahaa Suomeen ja metsänomistajille?
Nii no onko sit järkevää pakottaa perikuntien purkamiseen jos se pirstaloittaa metsiä?
Meillä eelinikäennuste kasvaa lapsia saadaan myöhemmin kuin ennen. Ongelma vain pahenee minusta. Perikunta omistusmuotona minusta eroa siitä, että metsät omistetaan omilla nimillä yhdessä. Ongelma on, että perikuntiakin omistaa vanhat ihmiset. Nuorten omistamisssa perikunnissa ei varmaankaan ole yhtä paljon ongelmia koska nuoret hoitavat metsiä paremmin ja on sitä ymmärrystä asioiden päälle enemmän. Jokainen uusi sukupolvi on edeltäjiään viisaampi. Jos jotain niin metsän perimiseen ikäraja, että ongelmat eivät lisääntyisi perijöidenkin keski-än noustessa.
Koska sellubisnes kannattaa paremmin kuin mekaaninen jalostus on mekaanista jalostusta vähennettävä tai kilpailukykyä parannettava. Sellubisneksen tuotolla voisi rahoittaa puun kilpailun vähentämiseksi mekaanisessa jalostuksessa. Polkis kuidun- ja selluhakkeen hintaa ja maksaisi itsensä kipeäksi tukista. Vain tukkiin erikoistuneet yhden alla firmat häviäisivät markkinoilta ja palkinto odottaisi vasta sitten kun pienet pelurit on pois markkinoilta kirraamasta tukin hintaa jolloin sitä voisi laskea mielinmäärin ja omistajat kiittäisivät kun mekaaninen puolikin alkaisi tahkota rahaa. Pitäisi vain toivoa, että kukaan ei käräytä ennenkuin toiminta kantaa hedelmää ja kovat hinnat mitä tukista on maksettu ei jäisi lopulta metsänomistajien hyödyksi miten kävisi jos toiminta loppuisi ennenaikojaan ilmiantoon.
Kuitupuun ja sellunhinnan suhde ei ole niin yksioikoinen firmoilla millä on paljon muutakin toimintaa ja sellu vain yksi osa kokonaisuutta.
Vuonna 1999 eläkeläiset omisti yksityismetsistä 37% vuonna 2009 45%. Jos nousu on jatkunu samaa tahtia niin metsänomistajista lienee 50% eläkeläisiä. Kyllähän nuo H-vallan kriitikon luvut osoittavat, että puolet eli muutkuin eläkäläisistä toimittaa puuta enemmän kuin heidän osuutensa metsänomistajista. Kyllä siinä on totuuden siemen, että nuoret hoitavat metsiänsä paremmin. Luvut eivät valehtele.
En laittas montaa pelimerkkiä sille, että tässä ajassa valtio alkaisi tehdä sosiaalisesti epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa sen takia, että vanhat ei kykene hoitamaan metsiä tarpeeksi hyvin.
