Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Soil carbon release through decomposition is comparatively less important, and a clearcut starts to sequester more carbon than it releases within ten years of harvesting. This is the finding of a comprehensive study based on a survey of 50 different forest stands in Sweden.”
”We do not see evidence of what has been called the ‘carbon bomb’ ”
”We conclude that tree growth not soil carbon release is what determines forest carbon uptake in these forest landscapes. The more the forest grows, the more carbon dioxide it stores. It’s how we manage the growing forest that affects the carbon balance”</span>
Perko käytännössä tuhosi R Rannan teesit jatkuvan kasvatuksen paremmuudesta hiilensidonnassa ja vahvisti Tahvosen johtopäätöksen avohakkuun yliboimaisuudesta missä kasvavanpuun määrä on olennaisin. Eli ilmasto kiittää kun avohakkuilla kasvaa enemmän puuta kuin jatkuvalla kasvatuksella.
JK jäljittelee sademetsän toimintaa mutta metsä ei täällä uudistu tietenkään samalla tavalla.
Kuules Perko, miksi kiukuttelet? Luulisi, että saisit hyvää tietoa havainnoistani vai tiedätkö ketään muuta joka olisi raivannut JK tiloja kymmeniä hehtaareja viime aikoina? Virallisessa totuudessa JK:ssa ei ole raivauksia joten varmasti harvinaista herkkua.
Vaikka ennakkokäsitykset oli, että tyvilahoa varmasti on, niin sen kokonaisvaltaisuus ja jatkuva läsnäolo yllätti kyllä, miten se voi olla niin kokonaisvaltaisesti kaikkialla. Tilalla oli myös varmasti vanhaakin JK:ta koska isoissa kuusissa oli 2 metrin kohdalla se oksa tihentymä. Pariin metriin ne kasvaa missä vaan ja sitten maa ratkaisee.
Jos ja kerta metsälehdessä kerrotaan oikein perusteellisesti jatkuvasta kasvatuksesta mutta pienaukon kohdalla lukee, että lisää tutkimuksia tarvitaan nii kaikki muu tiedetään niin varsinkin Perkon kokemukset pienaukoista JK mestarina olisi kultaakin arvokkaampia. Niistä on ilmeisesti liian vähän tietoa. Ei kai voi olla, että tarkoitus on laittaa vaan rohkeasti mummun perintö likoon ja lähetään katsomaan mitä niissä tapahtuu?
Muista kun metsä groupin metsänhoidon päällikkö aikanaan esitelmöi koneistutuksesta useampana vuonna ennenkuin oli tohtori ja itse odotti, noni nyt se lähtee lentoon mutta johtopäätös oli aina, että lisä tutkimuksia tarvitaan. Liekki vieläkään tutkittu kannattavaksi. Nyt sama henkilö kertoo metsälehdessä, että kuusentaimikkoon kannattaa jättää siemensyntyistä koivua. Noh, minä en ainakaan siitä kaipaa yhtään lisätutkimusta.
Pienaukot ja turvealueiden jatkuvakasvatus ilman kunkostusojituksia tai lanoituksia. Jaa eikös näissä ollut sitä tutkimustarvetta ja varsinkin jatkuvakasvatus turvealueilla ole sitten jatkuvaa kasvatusta?
Jatkuvan kasvatuksen tilalla huomasin, että tyvilaho voidaan viedä turvealueille, missä sitä ei maaperässä ole, nik vaurioittamalla näitä kaikkien kehitykelvottimiksi tietämiä kuusia. Muutenkin panee miettimään, että mikä tälläisen JK-tilan arvo myydessä on kun tiedetään vaikka, että siellä on harjoitettu JK:ta kymmeniä vuosia niin maa on saastunut ja turvealueet tulee laittaa ojitetuiksi. Varsinkin tuo maan saastuminen saisi minut kiertämään kaukaa.
Ei se ihan niinikkää oo. Kuusi kasvaa turpeesta ja bähäturpeisella ja alku näyttääkin harjaantumattoman silmään ihan hyvältä, 2-3 metrinen kuusentaimikko ojitetulla turpekankaalla, mikä ettei. Mutta ojien tukkeutuessa tai ojituksen mahdottomuus notkossa lopettaa kuusten kasvun ja haihdunta isommista puista loppuu. Voin tuoda kuvia varoituskuusikosta, jossa yli 50 vuoden odottelun jälkeen päästiin ensiharvennukseen kun päältä oli otettu isot männyt. Kosteat maat ovat petollisia kokemattomille kasvattajille koska siellä se kuusen taimettuminen maahan on parasta. Esimerkkinä vaikka tuollainen kumpareessa oleva istutuskoivikko missä edellinenkin metsä oli seka-koivua. Aliskuusi ei tulekkaan enää sitten kun on Heinänen kasvillisuus ja se millo pääasiassa kuusentaimettumista on kun edellisestä metsästä siemenet varisee maahan päätehakkuun yhteydessä. Kokematon kasvattaja jälleen ihmettelee miksi koukut koivikon kuusettuva ja jotkin ei. Sillä edellisellä metsällä on niin valtava vaikutus eikä reunametsällä. Tietysti JK kasvattaja ei tätä ymmärrä.
Metsälehdessä oli, että pienaukot vaativat tutkimista, että tiedetään mitä niissä tapahtuu. Eli JK perustuu arvailuihin tällä hetkellä mutta onneksi me tiedämme kyllä Perkon kanssa mitä sontaa poenaukot aäpvat ja se johtuu mm. Siitä, että reunametsä siementävät ja taimentavat ne heikosti olipa ne mitä hyvänsä. Jopa ison kuusikon jälkeen ei välttämättä tule kuusikkoa jos maata ei muokata kuten vajaa vuosi sitten kuvaamastani pienaukosta.
Jos katsoo metsien tilaa JK tilalla, jonka ennaraivasin niin ojat jätetään perkaamatta, jossa aliskuuset kasvavat muutenkin huonosti mäntyjen alla, kokapuolella on vaurioituneita aliskuusia, joista sahatessa löytyy paljon tyvilahoa, isot kuuset ovat palokärjen merkkaamia, ravinne-epätasapainoja ei korjata lannoituksilla, välillä on jouduttu tekemään maanmuokkausta ja tervasrosoon kuolleet ”arvokasvua” sisältävät siemenpuut eivät siemennä turpeen alta avattua savimaata jne. JK tila voikin olla aika groteski näky järkevään metsätalouteen tottuneelle.
”Kun datakeskusten kulutus ei jousta, muita vaaditaan joustamaan. Kotitalouksien pitää silloin säästää tai maksaa kovempaa hintaa pörssisähköstään, Manner sanoo.”
”1 datakeskus vie 250000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä.”
Vieläkö joku on sitä mieltä, että meillä on halpaa sähköä kun ollaan valittu pääasialliseksi tuotantomuodoksi tuulivoima? Milloin tavallinen kansalainen havahtuu, että tuulivoima tekee meidän sähköstä kallista eikä halpaa?
Muu tuotanto kuin tuuli ja aurinkovoima laskee ja uutta sähköntuotantoa tulee vain säästäriippuvaisuutta aurinko ja tuulivoimaa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–fingrid-varautuu-merkittavaan-kasvuun-kuluvalla-vuosikymmenella/
Sähkönkulutuksen kehitysnäkymät pdf
Sähkönkäytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–pidemman-aikavalin-nakyma-ennallaan/
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011061070.html
”Kallis huuma, kuka viheltäisi pelin poikki?”
”Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.”
Epäilen kyllä jos Kainuun korvessa on datakeskus, että miten pitkiä matkoja sitä lämpöä voidaan sieltä siirtää. Kaukolämpölaitos siirtää kaupungeissa lämpöä muutamia kilometrejä.
No kyllähän tuosta kuvasta näkee oikea ammattilainen näkee mitä sille kannattaa tehdä.
Ääritilanteissa asiat aina tuntuu, että ne ikuisesti samalla tavalla. Energiapuusta on varmasti pieni suvanto mutta kuka kattoo fingridin sivuilta ennusteita sähköntuotanto muodoista niin ainoita mitä tulee, o säästä riippuvaista tuotantoa aurinko ja tuulivoimaa. Yksi leuto talvi niin ei kannata energiapuuta kuopata. Pari ympärivuoden kulutusjoustamatonta datakeskusta niin palaa toimistokalusteetkin taas, kuten reilu vuosi sitten vähän viileämpänä talvena.
