Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Nuoret hoitavat ja hakkaavat metsiä paremmin kuin vanhat polvet. Ilman heitä emme saa metsistä lisää 10-20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.”
Tämä on tarinan pääkohta. Puu loppuu markkinoilta jos ei keinoja löydy miten vanhoilta saadaan metsät pois vanhoilta. Minusta se on yhteiskunnan kannalta ikävä asia ja kun pitäisi saada vientivetoista kasvua ja lisää työpaikkoja niin onko toiveet ladattu seuraavaan hallitukseen, joille metsien suojelu hoitotoimenpiteiltä ei ole tärkeämpää kuin vientivetoinen kasvu ja työpaikat?
No tossa kyllä lukee aivan selvästi, että Kylävainio haluaa verohuojennuslain. Ei sitä voi vääristellä. Mutta siitä olen hänen kanssaan samaa mieltä, että vanhat metsänomistajat ovat ongelma. Eihän näitä esitettäisi jos näin ei olisi.
MTK on aika omituinen myös kun leimaa vanhat omistajat ongelmaksi ja puuta pitäisi saada liikkeelle heiltä verohuojennuksilla mutta pakkolakeja vastustetaan koska ”puuta riittää.” Minua ainakin hämmentää. Jos verohuojennuslakia ei saada aikaiseksi valtiontalouden huonon tilan takia niin poistuuko ongelma ja pakkolaeilla ei tarvitse tilannetta pelastaa?
Ei nii, mutta se on minun mielipide. Vanhojen ihmisten verohuojennus tulee kalliiksi tavallisille metsänomistajille tai köyhille. Esimakua ollaan jos saatu kun tavallisilta leikattiin kantokäsittelyrahat sekä kemerarahat. Valtio on nyt siinä tilanteessa, että kukaan poliitikko ei tee poliittista itsemurhaa leikkaamalla ja alentamalla rikkaiden verotusta. Jos näin luulee niin ei elä tässä maailmassa. Rahoitusvaihtoehtoja taitaa vain olla kemerarahojen leikkaukset tai pinta-alavero. Pakottava lainsäädäntö olisi halpa vaihtoehto, keneltäkään ei tarvitsisi leikata ja saataisiin tuloksia tehokkaasti kuin kannustamalla ja toiveilla vaikutuksista. Miksi ottaa riski jonkun spekulatiivisen hypoteesin kanssa? En ymmärrä.
Mutta vanhoihin metsänomistajiin liittyvistä ongelmista pitää myös uskaltaa puhua oikeilla nimillä, eikä yrittää kolumneissa piilottaa ja kierrellä kuin kissa kuumaa puuroa mitä oikeasti tarkoittaa.
Viro saa Eu:lta netto tukia yli puol miljardia euroa vuodessa. Suomi on taas EU:n nettomaksaja. Viroon avataan ja muihin itäblokin maihin rakennetaan teollisuutta EU:n nettomaksajien rahalla.
Jos Suomi saisi väkilukuun suhteutettuna samanverran rahaa kuin Viro niin se 2,7miljardia. Suomi maksaa nyt miljardin EU:lle.
Lisäksi Viro on varmasti houkutteleva investointi kohde kun satamat toimivat.
Ruotsissa taas on 5 lakkoa vuodessa ja Suomessa n. 146.
2008-2014 Viennin osuus BKT:stä supistui 45 prosentista 36 prosenttiin.
Vuonna 2016 Suomen BKT kasvaa 1.6 prosenttia. Tämä edellyttää sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa. Vuonna 2017 kokonaistuotanto lisääntyy 1.8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa viennin, yksityisten investointien ja yksityisen kulutuksen vahvistuminen. Jarruttavana tekijänä ovat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät sopeutustoimet.
Joissain arvioissa on, että bkt:n kasvu on pelkästään yksityisen kulutuksen varassa. BKT laskee kun palkkoja alennetaan tai taloutta sopeutetaan.
Suomalaiset kotitaloudet eivät ole koskaan olleet näin velkaantuneita. Velkaantumisaste on noussut useat viime vuodet.
