Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa männyn nopeustsktiikan valinneista tulla todellisia sellutukintuottajia. Vieläkö tukin ”laatu” paranee järeyttämällä ennestään rehevällä maalla ja oksikkaalla nopeuskasvaneella männyllä. Vuosia sitten kateltii huonolaatuista OMT männikköä. Silloin jo omistajalla oli ajatus, että näitä ei enää harvennella ja järeytellä vaan kaikki tonttiin vaikka tukkia ei hirveästi tulisikaan.
Uusimman lehden sivulta 40 alkaen on pienaukkohakkuusta reilun 4han alueelle vanhaan kuusikkoon 1.5ha pienaukkoa. ” 100 puuta meni nurin tuulen mukana keväällä. Valio myrsky kaatoi 12 puuta. Tyhjiä kohtia ei muokata, kyllä luonto hoitaa. Myrskyjä tulee joka vuosi uusia ja nyt on vasta tullut ensimmäinen tuhoaalto. Seuraavaksi aurinko polttaa laitimmaisia puita, joihin sitten kirjanpainajat mieluusti iskevät.
”MO katselee tyytyväisenä lopputulosta.”
Lisäksi en ymmärrä miksi jouduin lukemaan metsästyspornoa sivulla 60 ja katsoa kuvaa, jossa joku barbaari roikottaa kädessään kuollutta pullasorsaa. Seuraavalla sivulla taas riistametsänhoitoteeri taas kiittelee miten on ruokaa ja suojaa jätetty, että hänetkin voi joku sitten tappaa huvikseen. Huvikseen, koska ravinnonsaannin kannalta linnut ovat ihmisille merkityksettömiä.
Miettii vaikka pullasorsia mitä täällä on kaupungissa ja kaupunki on asentanut sulatus pumpun, että pääsevät uimaan talvellakin. Miltä sorsien ruokkijoista tuntuisi jos niitä sitten joku siinä vieressä lahtaisi haulikolla? Menisikö maku koko ruokinnasta. Minua ei haittaisi vaikka yleinen ilmapiiri olisi vihamielinen lintujen ampumista kohtaan. Niiden pärjäämisestä nyt vain tulisi silloin parempi mieli kuin nyt ja vaikkapa riistametsänhoitoa harjoitettaisiin sen takia, että niillä menisi paremmin eikä niin, että tapettavaa riittäisi enempi.
”Mistä ihmeestä A.R. olet saanut kuvitelman että puuta riittää tulevaisuudessa jopa nyt yli sadantuhannen hirven raiskattavaksi?”
Vastasin tähän. No puun takaa onko esimerkiksi MTK puhunu, että puuta ei riitä sadantuhannen hirvenraiskattavaksi?
Onko iso pyörä nyt pyörimässä hirvikannan suhteen kun siitä jopa kirjoitetaan asiallisia artikkeleita, samanlaisia kuin 40 vuotta. Voidaan puun takaa kattoa mitä tapahtuu vuoden päästä hirvikannan suhteen
->ei mitäänNiin, kampanjassa puhuttiin jatkuvan kasvatuksen suosimisesta. Ei minusta ole provoa jos ei hyväksy metsäneläinten kasvattamiseksi ammuttaviksi. Peurat, kauriit, hirvet, villisiat, jänikset sun muut taitavat pärjätä aivan hyvin nytkin ja kampanja taitaakin olla enemmän suunnattu linnuille. Ei vaan ole järkeä suojella linnuille elinympäristöjä sen takia, että ne voidaan tappaa. Riistametsänhoidossa olisi järkeä jos niiden ampuminen ensiksi kiellettäisiin. Aika sama tekeekö sitä vai ei jos niiden lintujen on jokatapauksessa kuoltava johonkin. Ja kun en hyväksy huvittelutappamista, niin en hyväksy myöskään riistametsänhoitoa.
Hirvihöpötystä on kuultu 40 vuotta ja hirvikanta on sama 40 vuotta sitten. Nyt on tullut vuosisadan tilausuus metsänomistajilla tehdä aktiivisille metsänomistajille edullinen diili. Diiliin siis kuuluu miten puuta saadaan markkinoille eli velvoitteita mutta samalla voisi sopia miten toimintaympäristöä parannetaan vaikkapa laskemalla hirvikantaa pikkiriikkisen. Ainoat validit perusteet sille ovat 1) puusta on pula ja sitä on kasvatettava lisää 2) kun on olemassa metsänkasvatusvelvollisuus, on siihen oltava myös kunnon edellytykset. Hirvikantaa ei tulla alentamaan seuraavaankaan 40:neen vuoteen näillä nykyisillä höpötyksillä ja perusteilla. Haluaisin olla kuulemassa kun joku päättäjä kysyy, että :”Selitäppäs nyt uudestaan miksi hirvikantaa pitää laskea kun puulle ei ole kysyntää ja kaikkia puutavaralajeja riittää markkinoille nyt ja tulevaisuudessa?”
Aktiiviset puuntuottajat tarvitsisivat oman etujärjestönsä sillä ”diili” on tulossa 100% varmuudella. Joko se tulee metsäyhtiöiltä latvamitan nostolla tai valtion toimesta. Jos etujärjestö ei osallistu neuvotteluihin ja kieltää kaikki tulevat ongelmat, se ei enää ajaa metsänomistajien etuja. Joillekin MTK:n hirvilinja aiheuttaa hämmennystä mutta on päivänselvää, että siihen ei voi kantaa kannanlaskun puolesta koska se vaatisi nykylinjan muuttamista puun riittävyydestä markkinoilla tulevaisuudessa.
Metsänomistajille on käymässä yhtä köpelösti kuin ammattiyhdistysliikkeelle joka ei hyväksynyt yhteistä tavoitetta ja neuvotellut siitä. Ikävä kyllä.
Jos männyn laatukasvatuksen ja hirven huomioiva metsätalous on aikalailla samanlaisia ja raivausajankohdat sekä uudistamiset kulkevat käsikädessä niin nämä asiathan voi rinnastaa mitä suuremmissa määrin. Ei maanomistajia voi antaa päättää asioista mistä he eivät ymmärrä. Monestihan sitä kuulee tälläisiä lauseita, että kuutioistahan sitä maksetaan eikä laadusta mikä on ehkä yksi typerimmistä lauseista minkä olen täällä kuullut. Mäntyä jalostavalle teollisuudelle olisi täysi katastrooffi jos maanomistajille jätettäisiin päätös kasvatetaanko männiköissä mahdollisimman laadukasta puuta vai eniten kuutioita. Ahneus ajaisi kuutioiden suuntaan kunnes ymmärretä, että kyllä se mäntytukin hinta korreloi sen keskimääräisen laadun kanssa. Suomalaisen männynjalostuksen peruspilareista on hitaasti kasvanut luja tiukkasyinen mänty. Etelämässä mänty kasvaa vielä nopeammin, että kuutiokasvua lisäämällä saadaan hötöpuuta mutta siinä ei ole järkeä kun etelässä sitä hötöpuuta saadaan nopeammin. Kun jo nyt on viitteitä siitä, että istutusmännyt ovat jo laskemassa männynlaatua oleellisesti niin ei sitä todellakaan pidä enää kiihdyttää poistamalla hirviriskiä. Ahneella on ikävä loppu ja se tulee silloin kun männynjalostajien kilpailukykyetu häviää roskamännyn tulviessa markkinoille.
Miten muuten AJ neuvoisi uudistamaan tyvilahokuusikon tai kuivan kankaan siellä missä on korkea hirvikanta?
Minusta hirvet voi huomioida uudistusmenetelmässä mutta itse en tekisi puulajivalintaa hirvien mukaa.
Jos tuota läpimittaa oikeasti nostettaisiin 20 centtiin ja hirviriski poistettaisiin niin yhteisvaikutus männynlaadulle olisi aika hurja.
Enkä rinnasta, mieti miten paljon olen jättänyt mäntyjä tiheäksi taimikoihin hirvipeloissani, en uskalla raivata tuollasta 3 metristä taimikkoa tuottamaan eniten kuutioita kun pitää jättää paljon hirvivaraa. Sitten kun nämä riskit eivät realisoidu ja sielläkin vara riittää niin hirvipelko on ajanut minut väkisin tuottamaan laatupuuta.
Jos hirviriski poistetaan, ihmiset pääsevät istuttamaan 2000 männyntainta, sitten ne raivataan niin , että ylitiheyttä ei tule, lannoitetaan ja harvennetaan 2 kertaa ennen 25 ikävuotta. Näin ollaan saatu paljon kuutioita mutta laatuhan on kaikkein huonointa mitä männystä voi saada eli nopeakasvuista heti taimesta asti.
Minä tässä nyt pohdin, että olisiko hirvillä enemmän vai vähemmän syömistä jos vaikka kuusentaimikot olisi hyvin hoidettu vai huonosti hoidettu kun sinä sanoit, että hoitamattomuus vähentää hirvituhoja. Minusta taas koivun pitäminen pitäminen pienenä ja syöntikelpoisena kuusentaimikossa taas vähentää varsinaisille koivuntaimikoille aiheutuvia tuhoja. Sinä taas olet liputtanut kitkentäkoneen puolesta joka repii kaikki koivut pois niin, että siellä kasva enää mitään hirville. Ikävä kyllä hirvikanta ei ole menossa mihinkään yhä harvenevan ja pienen aktiivisten joukon höpötyksestä. Sen sijaan jos suurella joukolla olisi metsänkasvatusvelvollisuus, asialle voisi tulla enemmän äänenpainoa.
