Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No kuusentaimikko raivataan 2 kertaa eli eihän sitä pidetä raivattuna niin, että siellä ei mikään kasvaisi. 0-7 vuotta sinne kasvaa aikamoinen määrä rojua, sen jälkeen raivaus ja taas tulee vesoista uutta syömistä. Mutta jos et raivaa, koivu ja kasvaa jo niin isoksi, että hirvi ei pysty sitä enää hyödyntämään. Ei raivaus hävitä koivua, se vain pitää sen kuusen alapuolella ensimmäisen raivauskerran jälkeen. Miettipä nyt puun takaa, koivun pitää olla tarpeeksi pieni, että hirvi saa sen katkaistua ja tai lyhyt, että se saa lehdet parturoitua siitä. Eikö siis tämä millään käy kenenkään järkeen, että silloin koivua ei kannata kasvattaa mahdollisimman nopeasti pitkäksi ja paksuksi vaan käydä kerran lyhentämässä aloittaa taas pienen koivun kasvatus hirville?
Jopas taas pomppas. Sanoppa puun takaa onko hirvillä enemmän vai vähemmän syöntikelpoista puuta jos esimerkiksi kuusentaimikosta kaadetaan rauduskoivut nurin vaikkapa 7 vuoden iässä kuin vaihtoehtoisesti annetaan niiden vaan kasvaa nopeasti kuitupuiksi vai tuleeko mahtollisesti hirville kelpaavaa ruokaa kahta kauheammin vesoista?
”Taimikoissa huomattavaa hoitotarvetta
Julkaistu 26.10.2015 Suomen metsäkeskus on kuluvana vuonna koonnut yksityismetsistä taimikkotietoja 128 000 hehtaarilta. Siitä liki kolmanneksella – 35 600 hehtaarilla – on välitöntä tarvetta hoitotöille.”
Mikä en usko hirvilobbaukseen vaan silmiini. Uutisista ei varmasti jätetä kertomatta jos muuten menisi täydellisesti mutta hirvet ovat pilanneet kolmasosan taimikoista. Suomessa on paljon mahdollisuuksia kasvattaa puuta nykyiselläkin hirvikannalla kunhan toimiin vain ryhdyttäisiin.
Miksi pääomasijoittamisesta yritetään tehdä ”yrittämistä?” Miettikääpä hetki ketkä tästä ”yrittämisestä” haastelee. Taitaa olla Hakkaraiset ja Mäki-Hakolat. Miksi? No onko vähän helpompi saada rikkaille omaisuuden haltijoille etuja kutsumalla heitä yrittäjiksi. Yrittäjä saa enemmän sympatioita kuin vaikkapa hyväosainen rikkauksien haltija. Yrittäjä sortuu verorasituksen alle mutta hyväosaisilta pitää verottaa. En usko, että tällänen silmänkääntötemppu yritys menee läpi siellä missä sen toivotaan menevän läpi.
Kun puhutaan yritysmäisemmästä metsätaloudesta niin oikeasti tarkoitetaan, että metsätalous on tehotonta. Tämä on vaan tällänen kaapu kun ei haluta puhua asioista niin kuin ne on oikeilla termeillä. Metsätaloutta pitäisi tehostaa mutta se kuulostaa liian ikävältä. Metsänomistajat eivät ole tehneet asioita niin hyvin kuin olisi pitänyt niin sen ylle laitetaan huntu. Se, että teettää töitä metsässä ei tee kenestäkään yrittäjää tai pääomatulojen kutsuminen ansiotuloiksi. Tässä minusta pilkataan oikeita yrittäjiä kun ei haluta kutsua metsänomistajia vaikkapa tehottomiksi toimijoiksi.
Hirvikannan vähentämisellä olisi valtavat vaikutukset männyn laadulle ja sitä jalostavalle teollisuudelle, nimittäin negatiiviset. Taneli ottikin esille miten tärkeää on, että männynjalostajille riittää laadukasta raaka-ainetta. Hirvensyömää puutahan on todella vähän enään tukkipuissa. Suomen kansantaloudellehan on vain positiivista, että järeää mäntyä menee vaikkapa energiapuuksi. Energiapuunkin on jonkun tuotettava ja ikävä kyllä aktiivisten puuntuottajien on tämäkin risti kannettava vaikka sitä olisi paljon passiivisten metsissä. Niin se männynlaatu, kuvitelkaapa, että hirvi on vaikuttanut metsänhoitoon siten, että ihminen omalla toiminnallaan pilannut 2 miljoonaa hehtaaria miljoonan hehtaarin lisäksi hirvipeloissaan. Metsänhoidonsuositukset käskevät kasvattamaan männyn tiheänä, jotta hirvillekkin riittää. Tämä on johtanut luontaisen uudistamisen ja kylvö suosimista. Nämä keinot tuottavat samalla laadukkaampaa puuta kuin männynistutus metsät.
Kuutiokasvun maksimoimiseksi männyntaimikko pitäisi harventaa 3 metrin pituudessa 2000 taimeen mutta näin ei juuri uskalleta tehdä vaan odotellaan hirvien pelossa 5-6 metriin mutta samalla tyvitukin laatu paranee oleellisesti mutta kuutiokasvu ei ole yhtä hyvä. Kun hirvipelko on muokannut männynkasvatuksen laadun suuntaan itse hirvituhojen ollessa hyvin pieniä, on hirvipelon posiitivinen vaikutus vaikutus suurempi. Hirvien poistaminen johtaisi suurempiin istutusmääriin ja aikaisempaan taimikonharvennukseen. Niinkuin tiedämme, että istutusmänniköistä ei juuri A-tyviä tule niin männynjalostajat ovat lopulta suurissa vaikeuksissa.
Kirjoitin jo joku aika sitten uusien tehtaiden avautuessa mahdollisista vaikutuksista yläharvennuksen mielekkyyteen tulevaisuudessa. Mites se olikaan, alaharvennus on metsäteollisuuden salaliitto saada halvalla kuitupuuta mutta meneekö yläharvennuksen laskelmat nyt uusiksi jos todella läpimittaa nostetaan?
”Suomalainen sellupuu tulee hirvivikaisuutensa takia kalliiksi korjata.”
Itse kumoat aika hyvin omia väitteitäsi, että ulkomailta tuodaan marginaalieriä eikä sen takia, että kotimainen mänty olisi hirvivikaisuuden takia kallista korjata. Lisäisin vielä ulkomailta tuodaan koivukuitua, jonka laatu on parempaa kotimaiseen verrattuna koska se on lahottomampaa ja järeämpää. Lisäksi tuodaan selluhaketta selluyhtiöiden ulkomaisilta sahoilta enkä kyllä näe, että hirviviaton pyöreäkuitu olisi edes sen kilpailija jos selluhakkeella ei ole siellä paikallista käyttöä ja se pitäisi siellä ”ajaa kaatopaikalle.”
Miksi kasvattaa mäntyjä niin , että niihin isoja vikoja vaikka säästyisi hirvillä?
”Jos selluteollisuus saa puunsa pienemmin korjuukustannuksin ja saa siitä paremman saannon, niin se ostaa sitä enemmän ja vähentää tuontia”
Kerro vielä rautalangasta mitä tämä tarkoittaa? Siis eikö tämä tarkoitakkaan sitä, että kotimainen puu olisi kallista ja sen takia tuodaan?
En vieläkään ymmärrä myöskään, että jos hirvituhoja ei ole, Metsäteollisuus ostaisi ylimääräistä puuta. Eikö sen sen ylimääräisen puun jalostaminen lisää kustannuksia? Sellu markkinoille tulee ylitarjontaa.
Mä vähän luulen, että hirvituhot ei ole niin merkittävä asia kuin väitetään. Eiköhän asiantuntijat olisi nostanut jo asian esille jo ajat sitten jos rajoittaisi jotain ja metsäteollisuus lobannu jo ajat sitten sen alas. Mut mielenkiintoinen logiikka, että puulle ei ole kysyntää ja sitä on liikaa mutta mutta silti sitä pitäisi saada kasvattaa lisää. Minkähän takia edes motokuskit ei ole valittaneet täällä, että miten paljon tulee surkeita , hirvensyömää puuta, että mihin tämä metsäteollisuus on menossa? Ehkä
Siis jos kotimainen puu olisi halvempaa niin se vähentäisi tuontia eli sellupuuta on tuotu ulkomailta sen takia kun se on sieltä tuotua halvempaa?
Miksi hirvituhot eivät ole männynsahaajien listalla kärjessä vioista puhuttaessa? Miksi hirvituhoilta säästynyt metsänomistaja kasvattaa mäntyä niin, että pääsee vikalistojen kärkeen?
