Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Koneurakoitsijat päättävät tehdäänkö ennakkoraivaus, ei jatkuvat kasvattajat pienine kuluineen. Va onko ne niin pieniä jos perään aletaan tekemään jälkiraivaus.
Metsätilatasolla , jossa kuvioiden koot on joitakin hehtaareja ja niihinistitetaan koivuja, kuusia ja mäntyjä niin eihän se ole monokulttuuria. Kuusettumiseen johtava jatkuva kasvatus on monokulttuuria. Kaikki monimuotoista puulajistoa tuottavat pienaukot kyllä tyrmätään. Syksyllä laitoin kuvan jaksollisesta männiköstä, jossa aliskasvostona kasvoi lähes kymmentä eri puulajia, kuusi tietysti ainut arvopuu, mutta jaksollisessa metsässä on hyvin tilaa monimoituudelle ja tilanne on hallinnassa ettei niistä tule pääpuita kuten pienaukoissa.
Jatkuva kasvatus ikiliikkujana ei ole toimiva hoitomuoto missään. Aina tarvitaan kunnostavat avohakkuu jossain välissä. Pukkalan vapaa kasvatus on ilmeisesti sitä kun kaikki mahdollisuudet järkevään metsätalouteen on menetetty, uudistetaan ja kunnostetaan. Niinkuinnesimerkiksi jos on hyvä, päätehakkuukypsä kuusikko niin se kannattaisi hakata mutta koska se ei vielä ole tarpeeksi huonossa kunnossa, että olisi pakko, voi kasvatella ajourille syntyviä koivuja. Sitten kun kuusikko alkaa olla huonossa hapessa ja aliskoivut ei varmasti toimita, tehdään avohakkuu. Vapaa kasvatus on tosiasioiden hyväksymistä vaihtoehtojen puutteessa suomeksi.
Jos pienaukot tiedetään huuhaaksi, miksi ihmisiä huijataan jatkuvaan kasvatukseen ja kerrotaan heille, että avohakkuiden välttäminen näillä keinoin on mahdotonta? Miksi kerrotaan jatkuvan kasvatuksen paremmista tuotoista? Pienaukkokuvani alla oli lainaus WWF: än sivuilta miten tarjoaa hyvää tuottoa?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011199663.html
Uusi juttu taas. Kuluttaja joutuu maksamaan niin pitkän pennin vihreästä siirtymästä ja tuulivoimaan perustuvasta sähköntuotannosta, että hirvittää. Sähköhän ei tule riittämään, juuri ja juuri riittää nykyisellään. Jos laskee yhteen kaikki nuo hankkeet ja niiden Sähkönkulutuksen ni voi sanoa, että ei hyvää päivää jos joku ajattelee, että.aäävarman puuenergian käyttö tulisi tulevaisuudessa laskemaan. Kannattaa pitää varmaan vähän ylimääräistä omavaraksi, kohta eletään kuin kivikaudella talvella.
Kyllähän tuo aalto yliopiston professoriakin hirvitti datakeskusten (viiden jälkeen ohjelmassa) sähkönkulutus kun eivät jousta yhtään. Pelotteli oikein mitä käy sähkön hinnalle.
Nyt kannattaa pitää energiapuuta metsässä tulevan varalle, voi olla kysyntää kotona ja voimalaitoksessa. Sulatusta pitää hakea giljotiinit ja sähkökattilat viedä sinne.
Eli ”jatkuva kasvatus” on oikeammin kaksivaihekasvatusta ja yläharvennusta joka päättyy avohakkuuseen. Vapaassa kasvatuksessa ilmeisesti rääseiköt laitetaan sitten nurin kun taimia eli kuusia ei ole syntynyt jo valmiiksi.
Metsuri Motokuskille sanoisin, että ajat mitä Perkon kirjassakin taimettumiselle ovat pitkiä, kymmeniä vuosia. Ei Suomessa alueet pysyvästi puuttomiksi jää, hyvinkin on varmasti metsänalku 50 vuoden aika horisontilla.
Meillä oli taimikko ison kuusikon vieressä katsoin, että siinä on tyhjä pieni aukko mutta kyllä siellä oli 15 vuodessa tullut 20-30 cm kuusentaimia siihen mitä aluksi luulin tyhjäksi pieneksi kohdaksi. Niinkuin Perkon kirjassa lukee niin nykyajan metsäasiantuntijoille ei ole kärsivällisyyttä odotella vuosikymmeniä taimettumista.
Eihän se termeistä kiistelyä ole kuin pienaukko on metsänhoitosuosituksissa jatkuvaa kasvatusta jonka tarkoitus on tuoda valopuita jatkuvaan kasvatukseen eli mäntyä ja koivua. Nyt Jovain tekemässä vain pienaukkoja sinne missä on kuusia. Eihän tämä ole jatkuvan kasvatuksen idea tai ajatus. Mitä minä olen nähnyt JK tiloilla, että niitä pienaukkoja jopa muokataan, että niihin tulisi mäntyjä.
Tehdään se mikä on järkevää tuntuu olevan vaan kovin subjektiivista.
Vapaalle kasvatukselle voisi olla oma keskusteluketju kun 11 vuoden jälkeen ei jaksaisi enää, että avohakkuu kuuluu jatkuvaan kasvatukseen kaikki yritykset ovat myymässä avohakkuutonta metsänhoitotapaa.
Elämä on kuolemista. Meissä aiheuttaa surua vanhan pois kuoleminen ja riemua taas uuden syntyminen. Miksi metsäalalla ei koeta riemua uuden syntymisestä. Minusta ei ole raivaamisen lisäksi ollut muu yhtä kiehtovaa kuin puun taimien kasvattaminen. Eikös ihmiset yleensäkin tykkää hääriä pihoilla siemenien ja taimien kanssa, miksei samaa tunnetta saa metsästä?
Metsässä työskentely hävittää kaiken myyttisyyden metsästä ja se ei ole enää kovin ihmeellinen paikka ja sinne on mahdotonta eksyä ja varsin yksitoikkoista missä ei ole taikamaailmoja. Kaikki erikoisimmat ja hienoimmat paikat ovat jo luonnonsuojelualueita eikä tavallisessa metsässä ole kuin tylsää. Eläimiäkään ei nää koskaan tai yhden jäniksen ja hirven vuodessa. Ylipäätään metsässä liikkuminen sykäyttää yhä vähemmän mitä vähemmän sitä on tehnyt. Vapaa-ajalla ei enää tee mieli metsään tai mökille metsänkeskelle kökkimään.
Kirjoittaja kärsii metsäyliannostustuksesta.
