Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Ruotsalaistiedon mukaan juurikääpä voi levitä jopa kaksi senttiä leveään kantoon. Näin ei juuri luonnonoloissa tapahdu mutta teoriassa mahdollista. ” ML
Joo kyllä se ammattiraivoojan linja tässäkin on täällä hallattomilla alueilla taas se paras eli kuusen varhaisperkaus silloin kun 95% kuusista on yli 2metriä ja kp n. 2,5m. Mitä nuorempana kuuset harventaa ni sitä parempi aina lahon kannalta. Jotkut suosii vähän aikasempaa varhaisperkausta ja kuusien harvennusta vasta paljon myöhäisemmässä raivauksessa mutta se ei ole mun tapa silloin kunnsaan itse päättää. Ja myöskin onhan ammattiraivoojan taimet pitempään niiltä harvoilta halloiltakin suojassa kuin tuollainen 1,5metrin totaaliperattu kuusikko.
Metsäalalla on huutava työvoimapula. Taimenistutuskoneita ja varhaisperkauslaitteita joudutaan kehittämään. Suomi tarviaa satojatuhansia nuoria hyväkuntoisia miehiä ympäri Suomea sillä kymmenet tuhannet eivät riitä, työvoimapula on tulossa. Maahanmuutto varmasti nähdään suurena uhkana metsäntutkimuslaitoksella, niin paljon siellä tehdään kannattamatonta tutkimusta työvoimapula keppihevosen avulla. Myöskään Pekka Sahlmanin kommentti metsälehdessä, että mieluummin palkkaa suomalaisen koneyrittäjän varhaisperkaukseen ei suurta toivoa anna.
Voihan nämä toimijat tietysti väittää vielä, että istutusta tai vaikka linjanraivausta ei osaakkaan kuka tahansa tehdä ennenkuin lopullisesti keppihevonen viedään roviolle.No okei ei ole tuhoutunut. Mutta jos olet rehellinen niin eihän 68% taimikoistakaan ole hirvien tuhoamia vaan suuresta osasta taimikoista löytyy muutama hirvien vioittama puu ja ovat merkityksettömiä. Jos tuo, että ihmiset ei hoida taimikoita kun hirvituhot kyllästyttää niin miksi kolmannes kuusenistutuksista jää kokonaan hoitamatta? Miksi Taimikonhoitorästit ovat kasvaneet jos 98%(joidenkin mukaan) metsäpinta-alasta on istutettu kuuselle viimeiset pari vuosikymmentä?
Eikait niitä aina tunneta kun osa meistä joutuu kasvattamaan kuuset metsämaassa. Joku mäntykin on pellossa 15 vuotiaana ensiharvennusta vailla. Anttoniakaan ei huolettanu mäntyjen laatu yhtään, et se on vähän niin ja näin, osa ei välttämättä osta huonolaatuista mäntyä ollenkaan tai ainakaan samaan hintaan. Ainakin koskitukki jakaa huonolaatuisen ja hyvälaatuisen männyn kysyntätähtitaulukossa erilleen.
Mitenhän tollanen 25 vuotias 2 kertaa harvennettu ja lannoitettu männikkö niin tuleeko oksaista tukkia sinne mihin karsintalaite ei enää yllä?
