Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Tuo vesominen on niiden murhe, jotka käy 3 vuodein välein sahaamassa, Sitähän se on on kun aloittaa siinä 5 vuoden iässä. Ei kannata yrittää väittää muuta, 5 vuoden ikäinesenä raivattu ei kestä 7 vuotta taimikonhoitoon. Mutta kenen leipä on raivauksista kiinni niin sillä saattaa olla vaikutusta työllistymiseen kun ei saakkaan kemeraa tai ollaan kolme kertaa tekemässä samaa asiaa. Minua ei tuo vesominen haittaa, minun kuuset on jo niin isoja raivausvaiheessa, että ne vesat kyllä pysyy tarpeeksi pitkään kuusien alapuolella.
Tuohon metsälehdessä olleeseen kommenttiin, että jos johonkin menee puolet vähemmän aikaa niin se on n. puolet halvempaa silloin.
Päällystötason ohjeita niiltä, ei itse tee raivauksia. Eiköhän kentällä ole paras tietämys milloin mikäkin homma kannattaa tehdä. Jos tuo vesomisella ero ei olisi marginaalista, niin tukkikannosta pitäisi kasvaa koivu ihan sika nopeasti, mutta todellisuudessahan näin ei ole vaan ne kasvaa omaa tahtia ja suurinpiirtein samalla nopeudella kuin pienemmästäkin kannosta.
Metsälehdestä voi lukea metsäpalveluyrittäjän kommentin, että enemp vesominen syksyllä tai keväällä tehtynä on marginaalista mutta aluetta syntyy puolet nopeammin.
Koulujärjestelmä on aika joustamaton, mä oon ihmetellyt täällä miksi koulutetaan maalareita joka vuosi. Niiku oikeasti, kuka luulee, että 20 vai monta niitä valmistuukaan vuosittain, työllistyy? Täällä on muitakin aloja mille on ihan järjetöntä kouluttaa porukkaa kun työllisyystilanne on toivoton. Ammattikoulu on myös aika omituisessa jamassa.
No entiiä. Jos on vatukkoa tai muuta heinä vatukkoa ni on se aika tuskaista kaadella kesällä kolmenmetrinkoivuja sinne metristen kussten päälle 2 metrin heinikossa. Toinen mikä on niin koivun ympärillä ei ei heinä tai vattu kasva niin paljon ja parhaimmat taimet yleensä kasvaa tälläisellä aleueella koivun vieressä, missä ei oo koivuja tahtovat kadota sinne. Ei tulis mieleenkään raivata kesällä heinästä aluetta ali-ikäisenä. Sahassa kun on löylyä niin se ei tiedä onko puu 2 vai 5 centtiä. Keppi lentää puolessa ajassa kun syksyllä raivaa parikolmemetristä kuusikkoa ihan toisella tapaa kuin metristä heinikossa kesällä. Eikä sillä vesomisella ole väliä, sillä on väliä on, että ne pysyy kuusten alapuolella mahdollisimman pitkään kantovesottumisen jälkeen. Miä en ihan tiedä tosta vesoihin potkua kantojen koosta, eihän vesat kasva hirveästi nopeammin vaikka lähtisvät tukkipuun kannosta.
Kantovesoja tulee paljon vaikka raivaa 5 vuotiaana mutta ne ongelmat tulee vasta taimikonhoitoiässä kun se viisinkertainen koivumäärä alkaa piiskata latvoja. Ensimmäiset 7 vuotta kuusi kasvaa hitaasti ja kokoero koivuihin on suuri ja määrät pienempiä niin silloin ei tule vaikeuksia pl.turvemaat. Jos raivaat aikasin niin viisinkertainen koivumäärä on tasalla ja menossa jo ohi 8 vuotiaana ja sen jälkeen onkin aika tuskaista kateltavaa. Aikaisin raivaaja on tueton useasti raivaaja, sillähän siitä selviää.
Se ei miua nii huoleta vaikka marginaalisesti vähän kasvaisi nopeammin vesa. Kuitekin kun kuuset vasta 2 metrin jälkeen alkaa noita 80 centin vuoskasvuja et miä haluan, että ne on silloin vapaita kun kasvu vasta alkaa. Se voi vähän harmaita hiuksia antaa jos kovin aikasessa on ja täyden kemerahyödyn aikoo ottaa. Minun oppimateriaalit tapa sopii minulle.
Raivailin joskus kuusikoita 5 vuotiaina ja metrin pituisina mutta en koskaan enää. 3 vuodessa koivut ovat tasalla ja yli ja raivaamaan kirja käskee raivata heti kun koivut on tasalla ja niitä on 5 kertaa enemmän. Ei minulla ole aikaa 3 vuoden päästä tehdä uudestaan. Nyt kun olen raivannut 7-8 vuotiaina ja yli 2metrin pituisina ja niillä on mahdollisuus selvitä se 7 vuotta mikä on kemeratukien väli. Mitä varhaisemmin kuusikon raivaa, sitä pahemmin se kostautuu myöhemmissä vaiheissa.
