Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Troikka vaati Kreikalta mm. 400miljoonan euron vuosittaisia säästöjä puolustusmenoihin kun taas Kreikka ajatteli, että se lisäisi menoja 200miljoonaa. Rahaahan ei ole koskaan ollut Saksalaisiin sukellusveneisiin mutta me EU:n veronmaksajat olemme ne heille ostaneet. Suomen bkt suhde on yli 60% ja voidaan varmuudella sanoa, että tässä 10 vuoden aikana koetaan yksi talousromahdus. Nykyiset sopeutustoimet on tehty sen pohjalta, että Suomen talous kasvaa tämän ajanjakson. Nämä 10miljardin euron hävittäjä hankinnat jäävät Suomelta tekemättä sanokaa minun sanoneen. Troikka ei anna Suomen ostaa niitä sillä sieltä saamme ohjausta seuraavan romahduksen jälkeen. Suomen ei tulisi seurata Kreikkaa holtittomilla asehankinnoilla.
Hyvin kasvavien puhtaiden kuusikoiden kehitysvaiheeseen on kuitenkin kuulunut lehtipuukausi. Monien nyt hakattavien kuusikoiden syntyhistoria on ollut luontaisesti syntyminen lehtipuiden alle.
Kasvaako alusta asti lehtipuusta vapaa kuusikko samalla tavalla loppuun asti? Ja nyt tarkoitan tätä UPM:n tapaa missä revitään kannot ja lehtipuut juurineen. Lahoavat kannot antavat uusien kuusien juuristolle reittejä kehittyä ilman pintakasvillisuuden kilpailua. Sama käy th:n jälkeen, kaadettava risukko luo ilmavan pinnan ja niidenkin lahoavat osat auttavat kuusen juuriston leviämistä ja ravinnekierto pysyy vilkkaana ja vielä vilkkaampana kun jätetään koivua. Tämä on minun mielipide. Pohjaan tätä sademetsän toimintaan. Sademetsän uudelleen istutus paljaalle maalle ei ole yksinkertaista sillä puut eivät kasva koska maanpinnalla ei ole hajoavaa mattoa tavaraa.
Maanmuokkaus pitää tehdä kuitenkin mutta koivuja saa ilmatteeks. Onko järkeä istuttaa kalliita kuusentaimia, joista suuri osa menee kuituriukuloina nollakorolla kun voisi kasvattaa samassa ajassa jo tuplasti isompia puita ilmaseks. Kyllä pistää miettimään kannattaako istuttaa niin paljon kuusia kun tänään istutetaan kun lisäämällä ilmaisten tainten osuutta voisi päästä enemmän plussalle.
Tuossa koivukirjassa on, että 20% raudussekoitus ei vähennä mäntyjen kasvua. Miä ihastelin tuossa yks päivä miten kasvo komeita suoria ja isoja luontaisesti syntyneitä rauduksia lehtomaisessa männikössä. Mäntyjen laatukin oli pysynyt hyvänä. Ohjeiden mukaan tehtynä metsä olisi ollut katastrooffi. Ei siis intensiivisesti hoidettu metsä.
”Koivun paakkutaimien istutusaika on nyt parhaimmillaan. Kesällä istutetut lehdelliset koivutaimet kasvavat Luonnonvarakeskus Luken tutkimusten mukaan paremmin kuin syksyllä tai keväällä lehdettöminä istutetut taimet.
Kesällä istutettujen taimien hyvä kasvu jatkuu myöhemminkin. Niiden on tutkimuksissa havaittu olevan kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta rinnankorkeudelta vajaan senttimetrin paksumpia ja rungon keskitilavuudelta 16–35 prosenttia suurempia kuin keväällä tai syksyllä istutetut taimet.”
Onneks metsäuutisissa oikaistiin tämä asia kun metsälehdessä taisi lukea, että koivut kannattaa istuttaa aikaisin keväällä. Minä lisäisin vielä mielipiteen, että muokkaus kannattaa tehdä kesällä ja mahdollisimman lähellä istutushetkeä. Ainahan se vasta muokattu maa taitaa olla kostea moi kuin pitempään kuivatettu.
Mä sanoisin, että taimikonharvennuksessa voi kokeilla e. 3 ryhmissä ja ei poista kuusia vaan jättää ne varjostamaan alapuolelta. Perkauksessa olisi varmaan jätettävä sillein reilusti, tuppaisiin ettei harvenna niitä tuppaita ollenkaan vielä silloin, jotta harvevennuksessa saa valittua sen suorimman ja jo vähän karsiutuneen keskimmäisen.
Ne kuuset kuivattaa ja karsii koivun oksia, pitää kärpäset loitolla ja osa kasvaa kuitenkin ensikuiduiksi koivujen alla vaikka latva ottaisikin vähän sivuosumaa. Tietenkin tavoite pitää olla, että koivuja on loppuun asti. Koivun osuus kuusikossa voisi olla enemmän kuin tuo perinteinen 10%. Sillä on noita positiivisia vaikutuksia kuten vaikka tuulikestävyys, mihin en ole löytänyt tietoa onko näin mutta oma tuntuma sanoisi näin. Koivujen juuret ylettyy syvemmälle ja voisiko ne kietoutua sitten kuusien kanssa toisiinsa. Näyttäs siltä, että tuulisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä ei ainakaan suosi kaksvaihekasvatusta sillä niissä kuusen juuret jäävät kapeiksi ja tekee niistä koivujen poiston jälkeen hyvin tuulelle alttiiksi. Sama voi olla jos meinaa, että ensiharvennuksessa ottaisi kaikki koivut pois.
Siis jättikö Timppa varhaisperkauksessa vai taimikonharvennuksessa tuon 1600&800?
Taimikonharvennuksen (15v) jälkeen tuo on ihan liikaa mutta perkauksessa ehkä, ehkä. Melkein puoletkin tuosta riittää. Tuo istutuskuusen kasvattaminen ensiharvennukseen niin onko siinä hirveästi mieltä. Koivu on tuplasti sen kokoisia siinä ajassa. 30 vuodessa hätyytellään jo tukkirajaa. Tuo tasainen matto ei välttämättä ole niin hyvä kuin pienryhmissä. Kuusikko tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kasvattaa erikoispuita, ei pelkästään puita.
Etelä-Suomessa tuo rauduskoivu ja hieskoivukin kasvaa ihan toisella viisii. Miä oon katellu noissa muiden metsissä mitä ei ole niin intensiivisesti hoidettu, että istutuskuusikossa hieskoivukin voi olla rehevällä maalla 30v melkein puolet paksumpi kuin istutuskuusi. Ja 15 vuotiaaksi asti hoitamattomissa istutuskuusikoissa ei tilanne ole välttämättä ollenkaa huono. Seku kuusi lähtee kovaan kasvuun isosta taimesta niin ei se kuusi loppupeleissä kovin paljoa häviä kasvussa siinä vieressä.
Minä vähän epäilen, että onko se kitkentä ta purppuranahakan levitys ja koivun täysin hävittäminen kuitenkaan viisasta. Maahan kaadettu koivu kuitenkin pitää maaperän ilmavana ja pieneliö ja lahottajatoiminta siis ravinnekierto vilkkaana olipa se koivu pystyssä tai maassa. Kyllä mä ostan ton sekametsä kasvunparannuksen kuiteskii. Tietysti heikommin kasvavilla mailla hieskoivu pilaa kuusentaimikon 15 vuodessa, joten tää koskee rauduskoivua rehevällä maalla.
