Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Metsä groupin ja Mhyn ohje jättää vähän etukasvuistakin koivua kuusen taimikoihin 10% on johtanut käytännössä siihen, että 3 metrin välit ei vilise kuin toiveikkaimpien puheissa, että istutettuja kuusentaimia ei poistetaan, jotta välit saataisiin. Käytännössä näissä metsissä kasvaa hyvinkin yli 2000 hehtaarilla kun koivuja on jätetty eikä istutuspuita poistettu. Metsät tulevat kasvamaan ylitiheinä, että koivut etukasvuisina. Energiapuuta kasvatetaan nykyohjeilla nykytutkimuksen siivittämänä ja tälläisiä kohteita missä tiheydet kuusikossa on yli 2000 koivujen takia, minäkin olen avustanut niiden myynnissä energiapuuksi kun ei ole enää järkeä raivata nuorta metsää sopivaksi ja harvennus joudutaan tekemään suunnitelua aikaisemmin.
Kaikki lähtee siitä minkälainen kokki on, että mitä sieltä tarjoillaan. Nyt toimijoiden pitäisi miettiä onko nykytutkimuksesta johdetut ohjeet kärpäsiä, raivaajan mielestä ei ole.
Niin uskon sen, sitä ojitusta tehdään jaksollisessa muuallakin kuin vain suolla. Ylipäätään kaikkialla missä vedenpintaa lasketaan metsänkasvu lisääntyy kuin maa öämpiää paremmin. JK edustaa vain tätä ojien tukkimislinjaa, näen siinä vain tälläisen paradoksin ja ihmettelen vaan noita lämpöjuttuja.
Jovainille sanon, että ei tarvitse olla rannikolla vaan ihan sisämaassa riittää omt. Sama lämpösumma taitaa olla kuin Kujalan hyvin kasvavilla mailla mistä saa 37vuodessa harvennuskesta 700e harvennustuloa. JK porukalle tuulee 3 puulajin harha kun ne näkee vain näitä hyviä jaksollisia metsiä, joista on apinanvimmalla kaikki muu poistettu. Pelkkä omt riittää antamaan shokkihoitoa, että meillä o muitakin puulajeja ja valopuuasemasta vasta roihahtaa. Leppäkin tulee vasta valopuuasemassa, lepän taimia ei synny juurikaan metsii eli niitä ei hirveästi ennakkoraivat mutta leppä on tehokas lisääntyjä ei tarvita montaa, että sitä on reilusti. Se on sellasta kun annetaan luonnon hoitaa uudistus, sitähän te tarjoatte ja itkette sitten jos näette sitä jossain ja se ei näytä samalta kirjan piirroksessa.
90-luvulla oli ihan tavallista, että maat vaan äestettiin ja isäntä sano että :”luonto hoitaa.” Ja sit puunkasvattaja piireissä paheksuttiin. Tänä päivänä äestys ja luonto hoitaa hommat on vähentynyt koska on muistissa vielä ja minäkin niitä siitä oman osani raivanneena miltä ne näytti. Niihin peilattuna pienaukko ei ollut edes pahimmasta päästä. Ne, jotka haluavat metsästä tuottoa ovat ajat sitten ymmärtäneet, että ei voi antaa vaan luonnon hoitaa kun ei ole takeira mitä saa.
Mitä mieltä Perko olet ojittamisesta kun turvemaan alla on savea missä se sinun Tammi kasvaa niin se vesi pitää maan kylmänä. Sen lisäksi maa on jäässä pitempään. Ojittamalla saadaan puun juuretkin lämpiämään eikä niin, että pelkkä aurinko paistaa latvoihin. Eikö perunakin istuteta lämpimään maahan niin eikö tuo ole vain osa? Eikö oijuts ole kanssa yhtä tärkeää puille? Jaksollinen kasvattaja tarjoaa puille lämpöä maasta ja ilmasta, JK vain ilmasta eli Eikö valinta ole selvä kumpi tuottaa enemmän?
Hyvä ajatus Seppo, sitten ei mitään hautajaisia vaan Kärsämäen uusi matkailuvaltti: Dia de Los Muertos eli day of the dead tai kuolleiden päivä Suomeksi. Espanjalaisten Meksikoon viemä traditio juhla, missä luurankoja ripustetaan puihin roikkumaan ja juhlitaan kuolleita sieluja. Oikeat karnevaalit.
Tottakai on tehtävä ero hotomuotojen välillä. Sinä näet kuvassa sen minkä kaikki muutkin ja mitä JK:n pienaukot tulevat olemaan ja mitä niillä tavoitellaan. Eli, että sielä lehtipuuta. Tämä on se numero uuno, väliä mitä lehtipuuta, luonto tykkää, että on kymmentä eri sorttia. Niillä katkaistaan kuusettumiskehitys mikä on väistämätön JK:ssa ettei sitten jouduta tekemään itsestään uunoa ja kuvitella, että kuusikon harvennuksessa ajourille syntyneet koivun taimet tekisivät metsän.
Tottakai pienaukko virkistää ihmisen mieltä jolle useamman hehtaarin aukko on kauhistus. Se joka on metsän tottunut näkemään rahana tietysti heti näkee, että JK ei ole kovin tuottoisaa mutta se on sitä mitä ihmiset tilaa. Ihmiset tilaa avohakkuutonta metsänhoitoa se on kanssa numero uuno.
Perko sanoi, että ei pitäisi apinanvimmalla ennakkoraivata hyviä taimia pois. Mitähän se luulee, että ne on? A) rauduskoivun ja männyn taimia b) pihlajaa, leppää, haapaa, hieskoivua, kuusta, pajua, tuomea ja raitaa?
kun jaksollinen apinanvimmalla hankkiutuu eroon sekundäärisistä puista ja niitä ei juuri enää nähdä niin tulee tuollainen Jovainin kokema shokki siitä miltä luonnollinen metsä näyttää kun se siementää sinne kaiken ja sieltä apinanvimmalla vielä kaadettu yhtään sekundääristä puuta. Tämä on juuri sitä ekologisuutta mitä on JK:lta tilattu. Tuotto huuhaata yritetään siihen sitten keksiä bonuksena, jotta asiakaskunta olisi mahdollisimman suuri eikä pelkästään luontoa ajattelevat.
Joo okei, sanon vaan, että vetyteollisuus ja sen vaatima sähkö sekä terästeollisuudessa käytetty hiili on toistaiseksi utopiaa korvata tuulivoimalla. Puu 26% öljy 20% ydinvoima 27% ja sitten hyttysosasto maakaasu 3%, tuulivoima 4% ja kivihiili 5% turve 2% suomen energiankulutuksen osuudet.
Meillä lähivuosina ei rakenneta kuin bähän aurinkovoimaa ja tuulivoimaa ja meillä puhutan, että puu korvataan sähkökattiloilla, öljy sähköautoilla ja sitten ollaan täysin riippuvaisia ydinvoimasta, että sähkö maksaa miljoonia jos puuttuu voimala linjoilta. Ei mitään suhteellisuudentajua tai realismia niin noin niinku yleisesti.
Kaikki vuodessa valmistuva tuulivoima ei riitä pyörittämään edes yhtä ympärivuorokauden 500MW datakeskusta.
