Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Tutkijahan on tässä huolissaan, että traktorimiesten lapsista ei tule enää traktorimiehiä ajamaan traktoria syrjäkylille. Kyllä älykkäitä riittää kun heidät huomataan jo viimeistään lukiossa mikä ei ole kallis. Sen jälkeen rahallisesti voidaan tukea näitä vähävaraisia huippuyksilöitä eli stipendeillä. Suomessa on vallalla kaikkialla nuori Suomi -periaate missä kaikki pelaa, ei pelkät huiput. Lukioihin on niin matalat arvosana pääsyvaatimukset, että lukion suorittaminen on kokenut inflaation ja lukio muistuttaakin jo tietynlaisia erikoisia olympialaisia missä kaikki saavat osallistumispalkinon. Korkeakouluista häviäisi nämä perässätulijat ajoissa. Saksassahan on kahden vuoden jälkeen seuranta menestyykö tarpeeksi hyvin ja jos ei niin potkitaan pois.
Olen kyllä erittäin tyytyväinen hallitukseen kun se leikkaa korkeakouluista ja tutkimuksesta satoja miljoonia. Huippututkimus tai huippuopiskelijat ei häviä minnekään vaan nämä, jotka tuottaa tätä keskitason tutkimusroskaa. Suomessa on työvoimapula huippuasiantuntijoista.
Korkeakoulujen keskeytysprosentit on huikeita koska niihin on liian helppo päästä kun koulutuspaikkoja on liikaa. Opiskeluajat on pitkiä niillä, jotka eivät ole huippuja. Opintotuen muuttaminen edes velkapainoitteiseksi vähentäisi turhan porukan määrää, joilla ei ole tarpeeksi eväitä. Vähävaraisuudella ja älykkyydellä on hivenen yhteyttä koska sosioekonomisella asemalla on osoitettu olevan periytyvää vaikutusta jonkin verran. Vähävaraisille älykkäille voitaisiin myöntää stipendejä. Lukukausimaksut eivät ole estäneet Amerikkaa menestymästä.
Tuohon alkuperäiseen aiheeseen niin mikä määritellään syrjäkyläksi? Etelä- ja keskisuomessa ei minusta ole syrjäkyliä. Euroopassa kaupungistuminen on huomattavasti pitemmällä. Silti on on Lidli täynnä Saksalaisia biotaloustuotteita ja Saksa Euroopan 2 suurin puuntuottaja. Nuorisotyöttömyys huitelee muutamissa maissa 50%. Tuleva työvoimapula on tutkijoiden kupla. Maalta häviää vain mummot ja lahjattomat ja ne jää, joilla on oikeasti siellä edes jotain elinkeinoa. Ja yksi asia on, että halvat omakotitalot ovat tehneet maaseudusta houkuttelevan vaihtoehdon nuorille.
Koulutuksesta pitää leikata niin paljon, että koulujärjestelmä ei enää kouluta huuhaatutkijoita ja nollatutkimuksineen. Korkeakoulujårjestelmä on pöhöttynyt kun kouluille maksetaan valmistuneista oppilaista, joten väitöskirjojen ja gradujen rima ei ole kovin korkealla. Sitten kun pitkäliuta tutkijoita valmistuu niin ainoa mahdollisuus työllistyä on julkinen puoli. Suomessa koulutetaan aivan liikaa keskitason porukkaa kun korkeakouluihin on helppo kenen tahansa päästä. Lukukausimaksut Suomalaisillekkin niin yliopistoista karsiutuisi heikompi aines ja ne tuottaisivat tutkijoita, jotka pystyisivät tuottamaan jotakin. Huhhuh, minkälaiseen kankkulankaivoon humanistisella ja kulttuurintutkimus puolella kaadetaankaan. Korkeakouluista paikkoja vähentämällä, leikkaamalla ja lukukausimaksut ni tutkijoiden, tutkimuksen ja osaajien taso paranee. Ja nää millä ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä voi hakeutua oikeisiin töihin sinne syrjäkylille. Kyllä mikä tahansa työ maistuu kun paisunut julkinenpuoli sopeutetaan.
Kiinteistövero on suoraa seurausta metsäviisaiden täydellisestä epäonnistumisesta 90-luvulta lähtien. Tässä haukutaan nyt väärää puuta. Tehometsätaloutta kun ei ole pystytty pitämään yllä taimikonhoitorästeineen ja nyt tulee itq ja parq kun metsät eivät ole kaikilla huippuiskussa ja hoidossa mistä tulisi suuria tuloja verojen maksuun. Kaikkialla on taantumuksellisuutta kun vielä suurin osa porukasta on sitä mieltä, että ostajapula tässä on. Nyt tämä taantumuksellisuus lyö näpeille kun biotalous on lähdössä isoa höökillä käyntiin ja mo:t eivät pystykkään vastaamaan kysyntään. Ennemmin tai myöhemmin pienimmästä ja hoitamattomimmasta päästä alkaa tiputuspeli ja suuret, hoidetut yksiköt tulevat vain pärjäämään tässä tulevassa verotusympäristössä.
Suomi on maailman kärkimaita remix asfalteissa. Vuonna 2012 remix koneita oli käytössä 12. Skanskan sivuilta vähän kopsasin:” Vanhan asfaltin osuus on jopa 90 % remix-työmenetelmällä
Asfaltin valmistuksessa käytetään hyväksi vanhaa päällystettä, jonka osuus seoksessa on 10–50 %. Teiden päällystyksissä remix-käsittelyt ovat yleistyneet, ja vanhan päällysteen osuus on niissä jopa 80–90 %.Remix-työmenetelmällä vanha asfalttipäällyste kuumennetaan erillisillä lämmitinyksiköillä ja jyrsitään irti. Jyrsittyyn asfalttiin lisätään uutta massaa ja sideainetta tarpeen mukaan ja näin saatu asfaltti levitetään takaisin tien pintaan.”
Vai tarkoittiko kuusessa ollaan, että kaikki pois ja runkoon lisää kiviainesta?
Yksityinen metsänomistaminessa on alkaa nyt muutos. Ensiksi lähti lehmät, sitten pellot ja kohta lähtee metsät. Yksityinen maanomistaminen on muinaisjäänne joka kokee samanlaisen kohtalon muukin pienviljely. Metsiä aletaan siirtämään sijoittajille ja yrityksille. Toive tilakokojen kasvattamisestahan tähtää juuri tähän. Veronkorotuksilla tehdään toivttavasti omaisuuden makuuttaminen hoitamattomina kalliiksi. Näin saadaan enemmän hehtaareja tehometsätalouden piiriin ja sehän on hyvä asia kun liikaa on niitä, jotka ei kykene järkevään metsätalouteen. Metsästäjäkeräilijät joutuvat toisten metsiin. Polttopuilla lämmittäminenkin on muinaisjäänne joka hiljalleen häviää. Lämpöpumput tulevat korvaamaan uunit taloista. Ei ole enää mitään järkisyytä keräillä polttopuita kun niillä lämmittäminen ei ole sen halvempaa. Ei tarvita enää mitään polttoriukumetsiä yksityisille. Jos EU kieltäisi puunpienpolton niin ilmanlaatukin paranisi. Hirviin kuolee muutama tai ei yhtään vuosittain mutta puunpienpolton pienhiukkasiin satoja ihmisiä vuosittain.
Kerrankin on saatu toimintakykyinen hallitus joka laittaa ammatiliikkeen polvilleen. Tuottavuus hyppäykselle onkin tilausta ja metsänomistajillehan tämä tietää hyvää jos työkustannukset alenevat jalostuslaitoksilla.
”Julkisen uhkauksen lisäksi hallitus on laatinut salaisen listan lainmuutoksista, joilla hallitus painostaa ammattiliittoja ja palkansaajien keskusjärjestöjä. Salaisella listalla on ammattiyhdistysliikkeen kannalta erittäin epämiellyttäviä muutoksia. Hallitus aikoo muun muassa rajoittaa tai poistaa ammattiliittojäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Hallitus kaavailee myös nostavansa laittomien lakkojen hyvityssakkoja.
Lisäksi hallitus uhkaa perustaa kansaneläkelaitokseen Kelaan niin kutsuttua Loimaan kassaa vastaavan, ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan. Kassa hoitaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa edullisemmin kassamaksuin kuin liittojen kassat. Toteutuessaan Kelan työttömyyskassa katkaisisi lopullisesti ammattiliittojen ja työttömyyskassojen sidoksen. Hallituksen painostuskeinoihin kuuluu niin ikään työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen.
– Ajatus on se, että hallitus toteuttaa näitä toimia, jos kaurapuuro ei muutoin meinaa maistua, yksi lähde sanoi Iltalehdelle.” IL
Innolla odotan mitä hallitus keksii metsänomistajille jos puu ei ala liikkua.
