Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Eikös ne kulut makseta havuista ja edellisen kierron tuotoista? Se on uudistuvero eli kun teet päätehakkuuta, vähennät siitä tulosta kulut mahdolliset bonukset ja jätät havuista hyvän pesämunan niin jää vielä rahaa raivausten jälkeenkin. Ikävä kyllä pienaukoista ei havuja kerry, taimikko ei sulkeudu koskaan vaan pysyy erirqkenteidena ja vesovana, pihlaja metsän alle saa vuosikymmeniä odotella jonkinlaisia kuusenalkuja ja ikävä kyllä koivustakaan ei kunnon tukkia tule koska niinkuin jovainkin sanoi, että alue liian pieni eli laita-alueilla koivut kääntyy valoon päin.
Jaksollisen aukon tappiot ei ole lähelläkään sitä tappiota mikä jatkuvasta kasvatuksesta pienaukoista tulee.
Täytyisi päästää irti ajatuksesta JK:n paremmasta tuotosta ja hyväksyä, että se on vain luonnonmonimuotoisuudelle ja niile, joista aukot on rumia.
Niin, Jovainilla on tästä JK:sta henkilökohtainen käsitys ja se ei ole sama mitä ihmiset haluavat ja se mitä heille tarjotaan. Perko ja arvometsä tarjoavat avohakkuutonta vaihtoehto ja parempaa tuottoa metsästä. Jos nykyisessä metsässä jotain alkaa mennä pieleen niin toistaiseksi syy on aina jaksollisessa metsänkasvatuksessa. Pienaukkohakkuulla saadaan Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuita ja metsä luonnostaan erirakenteiseksi kehittymään. Eihän jatkuva kasvatus voi syntyä tyhjästä ilmasta ja jaksollisesta muuttaminen jatkuvaan kasvatukseen kestää pitkää. Pienaukkohakkuulla saadaan pidettyä metsä ekologisena kun siellä kasvaa montaa eri lajia lehtipuuta ja toisaalla taas mäntykin voi uudistua. Muutenhan kosteammatkin paikat muuttuvat pelkiksi kuusikoiksi jos sinne ei poimitaan pieniä aukkoja. Pienaukkohakkuu ratkaisee ne kaikki ongelmat mitä jaksollinen on aiheuttanut Perkolle.
Kyllä ammattikoulussa on ruotsinkursseja mutta rima heillä on niin matalalla, että siitä kompastuu yli, ammattisurkeassa on keskitasoa ja yliopistossa pitää jo osata tosi hyvin, että pääsee läpi. Eihän lukioissakaan se monelle ole läpihuutojuttu.
Niin, ulkomaalaiset saavat Ruotsista vapautuksen ruotsinkielestä korkeakoulusta jos eivät ole ikinä joutuneet sitä joutuneet opiskelemaan, siis ala- tai yläasteella. En ole varma miten lukiossa oli, saiko ennen vapautuksen kirjoituksissa.
Suomenruotsalaiset ovat etulyöntiasemassa aina jos ovat kaksikielisestä perheestä ja ulkomaalaisten ei tarvitse tuhlata resursseja Ruotsin opiskeluun. Nykyään on pelkästään englanninkielisiäkin koulutusohjelmia. Koska kantasuomalaiset ovat enemmistössä, Pakkoruotsi on murskattava ja näin poistuu kieleen perustuvat kasvun esteet.
Korkeakouluihin ei ole pääsyvaatimuksena Ruotsinkielen osaaminen vaan sieltä poispääseminen edellyttää Ruotsin kurssien hyväksyttyä suoritusta. Ei ole helppoja yliopistossa Ruotsinkielellä ammattiteksti. Ulkomaalaiset korkeakouluista vapautuksen Ruotsista, että niiden ei tarvitse niitä suorittaa mutta Suomalaisten pitää. Mitä iloa päästä korkeakouluun jos et pääse pois sieltä?
Pakkoruotsin poistamisella voisi hyvinkin tukea sitä, että työurat olisi pitempiä jos ihmiset pääsisivät pois sieltä mistä haluavat.
Ammatilliseen koulutukseenkin voisi saada jonkun ulkomaalaisen rautaisen ammattilaisen opettajaksi joka on vaikka 10 vuotta opetellut Suomen kieltä ja osaa englantia mutta ei, pitää opetella myös Ruotsia. Ja Ruotsin oppiminenhan ei onnistu kuin rannikolla.
No kaikkiin virkoihin pitää olla Ruotsinkieli käytynä et edes pelkkä Suomi ei riitä. Korkeakouluopiskelijathan saavat yleensä toisesta kotimaisesta vapautuksen Suomessa mutta urat virkoihin on silloin taputeltu. Lasketaanko pakkoruotsi byrokratiaksi. Miksei vaikka englannin opettaja voisi olla englantilainen joka osaa Suomea? Miksi pitää vielä opetella Ruotsia, että voi työllistyä? Pitäisikö hyväksyä englanti neljänneksi viralliseksi kotimaiseksi kieleksi minusta pitäisi. Tosin pakkoruotsista luopuminenkin avaisi korkeakoulun ovet Suomalaisille, jotka ei ruotsia osaa.
Kun jokainen JK:n hehtaari jossain vaiheessa uudistetaan pienaukolla niin on varmasti yksinkertaisinta vain todeta, että muokattuna, ojitettuna, istutettuna ja lannoitettuna tuottaa enemmän. Jaksollisella kasvattajalla on lisäksi paljon enemmän hehtaareja kun ojittamalla saadaan puun kasvu piiriin alueita. Meilläkin on monta hehtaaria, joissa ei ennen ojittamista kasvanut puita ollenkaan.
Jos auto vie matka-ajossa 5l dieseliä niin vastaava sähköauto vie 20kWh eli n. 2,5 kertaisesti vähemmän. Eli tulisi 14TWh. Nojoo, riittäähän se.
Noniin, sähkönkäytön ennustetaan tuplaantuvan 10 vuodessa. Jos tuulivoima kapasiteettia on 8000 ja siitä tulee 20TW eli 25% kapasiteetista. Tuulivoimaa valmistuu 1400MW ja yksi datakeskus vie 500MW eli vuosittain valmistuvalla kapasiteetillä ei saada kuin 400MW.
Suomessa myytiin 3,5 milj. Tonnia bensaa ja dieseliä. Ne sisältää pyöristettynä 10kWh eli 35TWh. Tuulivoimalla tehtiin 20TtWh sähköä. Mistä näihin kaikkiin autoihin saadaan sähköä? Varsinkin Seppo on varannut kaiken tuotannon yhteen terästehtaaseen? Onko tuulivoima vähän jatkuva kasvatus mikä toteuttaa kaikki toiveet mitä kehtaa vaan pyytää?
Tosin sähköautot kuluttaa vähemmän, että jos tuon puolittaa niin voisi jopa riittää pelkästään autoiluun.
Onko epärealistisia odotuksia autoilun sähköistymisestäkin ilmassa?
Kyllä tämä pienaukkoteoria on sieltä sinun kirjastasi tuttu Perko. Sen takiahan se on kehitetty, että kun JK johtaa kuusettumiseen niinkuin Jovainkin on jo monen monta kertaa kertonut, niin sitä kuusikkoa pitää lehtipuustaa. Perko, kuuntelisit mitä Jovain kertoo sinulle, mänty ja koivu pitää uudistaa valopuuaseman kautta, tarkoittaa aukkoja ja pienaukkoja. Ei mäntyjä ja koivuja synny JK metsään tasaisesti eikä koivu sovi edes JK:hn niin kuin Sauli Valkonen on kertonut. Sen takia se on aina valopuuasemassa isommassa reiässä mitä JK varsinaisesti tekee. Pienaukot ovat osa JK:ta, ei jaksollisen perintöä. Jaksollisen perintö on muokkaus tamppaus.
Tuollainen pienaukkokuva vielä ilmentää JKta hyvin, että se on ihan randomia mitä sinne syntyy, että se on sitten laidasta laitaan lehtipuuta eikö pelkkää koivua mutta sitähän siinä tavoitellaan eikä niinkään tuottoa. Ei tuotto ja randomi sovi yhteen oikeen.
