Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuva mätästäjä toimii yllättävän hyvin kohteilla missä on ojat valmiina tai ei tarvetta ojitukselle ja juuri niissä missä istutuskaivinkoneella päästään parhaimpaan mutta silti kannattamattomaan tulokseen verrattuna perinteiseen. Itsekkin olin eka että näinköhän tulee istutuskelpoista jälkeä jatkuvamätästäjällä mutta olikin ihan hyvä istuttaa.
Kitkentäkone on niin ronkeli kohteista, että kyllä niihin yrittäjät kyllästyy nopeasti. Kelirikko, yli 2ha kuviot, vetiset, kivikkoiset ja mäkiset maat on riesana niin siinä on sellainen cocktaili, että ei tule yleistymään.
Ei metsureiden näistä tarvia olla huolissaan, enemmän minä olisin huolissaan, että joku ei metsäasioista hyvin perillä oleva päättäjä saa sellaisen käsityksen, että metsiin on tulossa sellaisia ihmekoneita mitkä ratkaisee kaikki hoitorästit ja nuorenmetsänkunnostuksen jälkeen metsä on priimakunnossa.
Samaa mieltä Peten kanssa, että suurimmat mahdollisuus on istutusketjun alkupäässä. Täällä oikeassa maailmassa eikä tutkijoiden kuplassa on yleistymässä tekniikka missä kaivinkonetta ei enää tarvita ja se on huokeampaa mutta tarpeeksi hyvää istutukseen. Siitä tulee viimeinen naula koneistutuksen arkkuun. Manumies istuttaa nopeammin tai ainakin yhtä nopea kuin kone. Johtava koneistutustutkija sano viimeksi tammikuussa, että ei kannata vieläkään. Minusta sitä kannattavuutta ei enää pystytä tutkimuksella tekemään. Istutuspuolella kaivinkonekuskit on ne joiden asema on eniten vaarassa.
Tuosta kitkennästä niin suhtautuuko Pete siihen ilman varauksia kun tiedetään kuusentaimikon lahoherkkyys, että siellä taimikosta ajellaan koneilla? Minä en muuten usko, että jos maata paljastetaan niin etteikö se kylväytyisi koivulle ja sitä ei tarvitsisi raivata kertaalleen ennen harvennusta. Voi olla , että kaikkialla ei tarvitsekkaan mutta jos se on ainut olettamus millä se on kannattavaa niin saattaa tulla siitäkin ikuisuustutkimuskohde.
Varmasti fixteri onkin se suuntaus mihin ollaan menossa. Linja ero minun ja jeessin näkemyksissä on vain siinä, että minä en pidä sitä metsätaloudellisesti järkevänä suuntauksena. Liian paljon menetetään kasvua puuttellisella hoidolla. Täytyy kummastella erikoistutkijan näkemystä taimikonhoidoista, että miestyövoima on kallistunut,että koneita pitäisi saada. Eihän ne koneet itsestään siellä metsässä. Eikä niitä ikinä, siis ei koskaan tulla saamaan tuottavaksi. Niinkuin jees sanoi , että huimaa kehitystä muilla osa-alueilla mutta ei minkäänlaista taimikonhoitoon.
Jeessille kysymys: jos ajatellaan ei tästä maailmasta mutta sellainen hypoteettinen tilanne, että istuttaiset kuuset niin päästäisitkö motot sinne taimikkoon ajelemaan ristiinrastiin kitkemään? Kuulostaako hyvältä idealta?
Nämä koneellistumiskokeilut tuo leivän ainakin yhden porukan leipään ja se on tämä tutkijaporukka joka pyörii näiden kaikkien hilavitkuttimien ympärillä. 100 vuotta metsäntutkimusta niin alkaa jo tutkittavat asiat olla kivenalla. Yhden luken tutkimusesitelmän kuuntelin istutuskainvinkoneeseen liitetystä gps-paikantimesta joka antoi kartan siitä mihin taimet oli istutettu. Ylläripylläri se ei ollut tarpeeksi tarkka mutta mä oon miettiny asiaa ja ei ole minulle selvinnyt mitä sillä tiedolla tekisi vaikka se toimisi? Mutta onpahan sitäkin asiaa tutkittu. Nää koneellistumiskeksintöunelmat on enemmän siellä tutkija päässä kuin, että niillä joku oikeasti tienaisi tarpeeksi. Ainakun keksitään mikä tahansa värkki niin asiaa pitää tutkia 2-3 vuotta.
Madventuresissa näytettiin miten Intialainen toimenpide suoritetaan. Siinä oli lattiassa reikä olisko ollut posliinia kuitenkin ympärillä ja siihen kyykkyyn, kädestä kuppi ja siihen vettä. Lopuksi Riku totesi siihen, että pesetkö likaiset kädet mieluummin vedellä vai paperilla? Mikä oli vertaus sinne kärpän koloon.
En varsinaisesti ottanut kantaa paalikoneeseen mutta voin ottaa. Tämä on todellakin tulevaisuuden suuntaus, että paalikoneella tehdään taimikonhoidot. Metsälehdessä metsä”viisas” jo näkee valoa tulevaisuudessa siinä, että metsänhoito koneellistuisi. Kykenmättömyys puuttua liian vähiin varhais- ja taimikonhoitoihin, johtaa paalikonetyöskentelyyn. Sitten mitä se tarkoittaa metsien kasvun kannalta onkin toinen juttu. Koivusta, hieksestä lähinnä, tehdään harvoja metsiä kun ne on 30-40 vuotiaita jo lähes kasvunsa lopettaneita niin siinä menee kaikki pieleen. Nuorenmetsänkunnostus jo nimenä kuulostaa lähinnä irvokkaalta kun kone on hakannut omansa pois. En kyllä ymmärrä miksi metsä”viisaat” ajavat koneellistumista kuin käärmettä pyssyyn metsään kun tulevaisuus vaatisi enemmän ja nopeammin ja siihen pääsee vain metsurityöllä.
Pseudoyrittäjyydellä on saatu metsänhoidon kustannukset l
alas ja on törkeää väittää, että metsänhoito on kallista varsinkin kun valtio laittaa vielä rahasäkin kylkeen kemeroina. Kyllähän metsänomistajien äänenkannattajat näillä kustannuksilla selittävät omaa laiskuuttaan mutta todellisuudessa oikea aikaiset raivaukset ei maksa paljon mitään huomioiden myös sen kannattavuus toimenpiteenä ja jos joku väittää muuta, valehtelee.Totta on, että palkat on 10-20% korkeammat Suomessa kuin pahimmissa kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Tämä on tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen kiristyksen tulos ja on johtanut Suomen suurelta osin tähän lamaan. Euromaiden talouden kasvaa ja jopa Kreikan talous kasvaa nopeammin kuin Suomen. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus ei ole tukea Suomen taloutta tai työpaikkojen syntymistä. Ay liikkeen ainut tehtävät on kiristää jäsenilleen mahdollisimman isot palkat ja edut muusta välittämättä.
Sijoitusyhtiö frontin näkemys Suomen tilasta. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa miten synkkää todellisuus on: ”Suomen talouden tilanne on ollut tukala ja useita vuosia, sillä maa on ollut täysin kyvytön toteuttamaan niitä rakenteellisia muutoksia, joita eurojärjestelmään kuuluminen ja globalisaatio edellyttäisivät. Lisäksi Venäjän talouden sakkaus on heikentänyt talouskasvua ja näkymiä. Suomessa ei ole juuri mitään kotimaisia kasvun eväitä lähivuosille, eikä ole odotettavissa, että suomalaiset poliitikot kykenisivät tekemään mitään tilanteen korjaamiseksi lähivuosina. Eduskuntavaalien tulos on varsin yhdentekevä Suomen talouden kannalta. Julkisen sektorin toimintojen saneerausta verotaakan keventämiseksi tai työmarkkinareformeja ei ole näköpiirissä minkään potentiaalisen hallituskoalition toimesta. Rakenteelliset ongelmat säilyvät, verotus kiristyy edelleen ja parhaimmillaan uusi hallitus kykenee jäädyttämään tulonsiirtoja ja sosiaalietuuksia indeksikorotuksista luopumalla. Kotimainen kysyntä ei kasva ja näköalattomuus pitää yritysten investoinnit vaatimattomalla tasolla. Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tahmeus jäädyttää rakentamisen. Viennin vetoapu on ollut vaatimatonta viime vuosina, mutta tässä tapahtuu selvä muutos jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.”
”Elintason nousu lisää merkittävästi myös erilaisten pehmopapereiden kysyntää. Esimerkiksi Aasiassa ja Intiassa vessapapereiden, talouspapereiden ja nenäliinojen kysyntä on jatkuvassa kasvussa.” IL
Siinä onkin kasvunmahdollisuus kun miljardi Intialaista siirtyy vessapaperin käyttäjäksi.
Kattelin tuossa kulutusmittarista mitä vie löpöä kärrin kaa ni 7,5l eli litran enemmän ku muutoin. Ihan huoleti voi vedellä mäkisillä teillä eikä tarvii laatikkoa hämmentää. Kyllä se oli ihan hirveetä joskus vajaatehoisella joskus vedellä ku valehtelematta meni bensaa 15 litraa /100km. Itte ajoin tutkan mukaan 82 km/h koko matkan ni pari alemman keskiluokan autoa tuli sulkuviivojen kohdalla ohiten 8 kympin alueella. Köyhillä on kiire, ei minulla. Kyllä on myös ihan normaalia, että jotkut jurraa ja ohituskaistojen kohdalla kirraavat ni pitää sellasista päästä ohi arpomatta.
