Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
EKP antaa Kreikalle ELA rahoitusta. Sen velkakattoa on nostettu jo pari kertaa tässä lähiaikoina. Meininki alkaa nyt vastata sitä mitä Amerikassa tehdään eli kun velkakatto tulee vastaan niin sitä nostetaan ja rahaa painetaan lisää. Kreikalta ei lopu ikinä rahat niinkauan kuin euromaiden kansalaisilla on omaisuutta. Tyynen rauhallisesti euromaiden kansalaiset tuntuu ottavan sen, että puolen vuoden aikana eurokansalaisten omaisuudesta on puhallettu yli 20%.
Kuka nostikaan älämölön viimeksi kun piti siirtyä markkinatalouteen? Metsänomistajat. Haketuki sai ankaraa kritiikkiä. Markkinatalous on vain keppihevonen. Tietenkään ei ole mitään järkeä siirtyä markkinatalouteen koska kotimainen pienpuuenergia ei ole nykyisellään kilpailukykyistä. Siitä pitäisi saada isompaa ja puunkasvua pitäisi lisätä, että sitä olisi mahdollista polttaa suoraan. Minä olen tehnyt tuplasti parempia ehdotuksia kuin kiinteistövero ja pakkomyynnit tai epärealistisiä tukia. Metsien kasvun lisäykseen pitää tukea ja siihen on oltava myös kuritusta, hoitamattomuudella pitää olla hintalappu mo:lle. Kansallinen etu vaatii sen, että kaikki otetaan irti.
Joskus on mainittu pohjois-korea mistä tulee heti mieleen, että menisikö Pohjois-Korealla paremmin jos jokainen saisi itse valita viljeleekö riisiä vai ei?
Kymin sellutehtaan laajennus 0.8miljoonaa, valmistuu syksyllä sekä Varkauden kartonkitehdas ottaa miljoona kuutiota havukuitua mutta laskee koivun kysyntää mutta koivun kysyntä, oliko 0,5 miljoonaa ei pitäisi laskea sillä sitä jätetään sen verran tuomatta Venäjältä. Suomessahan koivu ei riitä. Vlt linja 250 000 kuusi ja koivutukkia ja lisäksi tukkia pitää ostaa lisää, että sellutehtaat saavat kaiken kuidun. Sahatavaran ja vanerintuotantomäärät onkin jo nousussa. Biotehtaita on rakenteilla useampia, niihin uppoaa. Metsälehden etusivuilla lukee, että kaikki investoinnit mukaan lukien kemijärvi ja Kuopio niin lisäystä tulisi 14 miljoonaa. Samalta sivulta kun kattoo niin keski-suomessa ei ole hakattavissa oleva ylimääräistä kuin 2 miljoonaa ja Kuopiossa 1,65milioonaa, että ei sitä puuta nyt niin paljoa. Tämä nyt saatu puiden kasvu hurja kasvu on otetaan nyt turvemaiden ojituksilta ja tulevaisuudessa tällästä kasvusykäystä ei ole enää tulossa vaan nykyisen tason säilyttäminen pitää tehdä olemassa olevilla hehtaareilla ja tämä hoitamattomuus pommi onkin suurin uhka aktiivimetsänomistajan tilipussille kun heiltä subventoidaan kun korjuukulut hoitamattomista ovat suuremmat ja naurettavan pienellä kantohinnalla ei taas puuta liiku.
Puupulaa ei varmasti ole tällä päivämäärällä. Vuoteen 2017 mennessä lisäys on 10 miljoonaa eli viidenneksen enemmän kuin nyt. Yksityismetsistä ostettiin 31 miljoonaa viime vuonna vaikka kaikki lisäys ei tulekaan yksityismetsiin niin onhan tuo kova lisäys.
Kestävästi tehtävien hakkuiden määrä kun nousee 100 miljoonaan vuodessa niin sillä määrällä voitaisiin korvata tuontienergiaa 3 miljardin edestä. Jotta tuohon lukuun olisi mahdollista päästä aika sin taannoin 2030 niin taimikonhoitopinta-alat pitäisi nostaa 360 000hehtaariin. Nyt tehdään jotain vähän alle 200 000. Neljäsosa metsäpinta-alasta eli 5 miljoonaa hehtaaria on sellaisia, joissa ei ole tehty mitään toimenpiteitä 30 vuoteen. Ei näihin päästä ilman, että niitä, jotka eivät nyt tee mitään pakoteta mukaan tähän ”Suomi kuntoon” -projektiin. Suomi nousee vain taloudellisen toimeliaisuuden myötä ja tarjonta luo myös investointeja niinkuin nyttenkin.
Tulevaisuuden puupula ja kasvun tyrehtyminen on ihan oikea ongelma. Meillä on paljon kasvamassa koska ikäluokissa 20-40 vuotta on paljon puuta tulossa. Tuon verran ajassa taaksepäin on ollut sitä tekemisen meininkiä metsissä. Nyt tuosta ajasta on tekemisen määrä puolittunut.
Otsosta oliko n.100 ihmistä joutumassa kilometritehtaalle. Oikeesti niiku työmäärää olisi mutta silti ajetaan alas tälläistä ammattilaisten instituutiota. Puun markkinoille saamiseksi minä peruisin nämä irtisanomiset ja pakottaisin vaikka 20 vuotta ilman käyttöilmoituksia olleet tilat tekemään metsäsuunnitelman. Karkeasti jos 30% ei tee mitään niin se olisi 200 000 tilaa. Jos metsäsuunnitelma maksaisi sen ka 700e niin se olisi 140miljoonaa. Siinä olisi mukava raippavero hoitamattomille ja työllistäisi 2800 henkilötyövuotta. Helpottaisi kummasti puun tuloa markkinoille mutta pakko ei olisi myydä mitään ja tuollainen summa ei olisi edes mitenkää kohtuuton.
Kyllä nämä on niin pihkantuoksuisia mielipiteitä kuin voi olla. Metsiä ku kattelee niin hyvin näkee tän ideologian, että mitään ei tarvi metsissä tehdä ja jos sieltä joku jotain haluaa niin saa maksaa itsensä kipeäksi hoitamattomasta metsästä. Uudistamattomuutta, koivuryteiköitä mutta vanhat aikoinaan hoidetut kuusikot on pötköllää. Kyllä sen tuolla luonnossa näkee jokainen käy kattomassa tän hoitamattomuusaikapommin ja kustannuskilpailukyvyn murentumisen jos ratkaisuna on pelkästään korkeampi puun hinta.
Siinä vaiheessa kun puuta tarvitaan huomattava määrä enemmän kuin nyt niin metsänomistajat ovat ilmeisesti ottamassa mtk:n johdolla jarrumiehenroolia. Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsisi nousuun taloudellista toimeliaisuutta tällänen kehityksen ja työpaikkojen jarruttelu ikävää. Ensinnäkään kukaan ei tiedä vielä miten tuohon metsäteollisuuden haasteeseen metsänomistajat pystyvät vastaamaan ja jos näyttää siltä, että puuta ei löydykkään markkinoille niin kiinteistövero voi tulla voimaan hyvinkin nopeasti. Sen takia pitäisi varalle keksiä mukavempia, mutta valtion kannalta halpoja keinoja saattaa tarvittaessa puuta markkinoille. Ei Suomi sillä nouse, että tehtaat käy tulevaisuudessa vajaa teholla ja uuteen ja kasvuun ei riitä puuta vaikka potentiaalia olisi.
Niin oliko niistä joku lista olemassa ketkä ovat olleet myymättä 20 – 30 vuotta? Sinnehän se huomio nyt kiinnittyy siis siihen porukkaan, vähän vajaa kolmannekseen, jotka eivät ole puuta myyneet. Jos sinne joudutaan luomaan valtavasti resursseja selvittelemään keitä ne ovat, tekemään superaktiivista markkinointi työtä ja maastossajuoksentelua heikkokuntoisissa metsiä hamuillessa niin aktiivikasvattajien tilipussi taas kerran köykenee. Kepit, jotka eivät laskisi aktiivisten tuloja olisi järkevin vaihtoehto jos aktiiviset haluaisivat edes nykyisen hintatason säilyvän.
”MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ihmettelee metsäyhtiöiden passiivisuutta markkinoinnissa.”
Vähintäänkin outo kommentti tällei kun ei tiedetä miten metsäyhtiöiden markkinointi on toiminut. Minulla vilisee vähän väliä selaimessa jonkun puufirman mainos missä lukee myy puuta meille ja linkki johtaa ilmeisesti suoraan oikeaan paikkaan. Ja lehtiähän taitaa tulla kaikille. Tässä uutisessa kun ei kerrota miten nämä nykyaikaiset markkinointikeinot ovat lisänneet yhteydenottoja. Se on varsin todennäköistä, että suoraa soittelua ei enää tarvita kun mainokset toimivat niin hyvin. Tulevaisuus vai menneisyys?
Tuntuu, että metsänomistajat melkoinen kivireki tässä edistyksellisessä maailmassa. Minuutissa löysin 3 suuren yhteydenotto pyyntölomakkeet netistä. Toisen minuutin kun täyttelis kenttiä niin puhelin alkaisi pirisemään. Kyllä nää puunmyyntiasiat on tehty helpoksi.
Varmasti metsäyhtiöstä spontaani pieni flirtti hellisi montaakin mutta vois oikeestaa kysyä, että kannattaisiko puita olla heti myymässä ensimmäiselle soittajalle? Tää oppi kilpailutuksesta on varmasti mennyt jo niin hyvin perille, että ihmiset kuitenkin mieluummin punnitsevat vaihtoehtoja tai ainakin kannattaisi. MHY voisi mieluumminkin olla tälläsessä asiassa aktiivinen kun järjestävät kilpailutuksen ja ne, jotka eivät ole mhy:n jäseniä ovat niin fiksuja, että tietävät paremmin kaikki asiat ja eivät ole kuitenkaan potentiaalia soittelulle.
