Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
15.4.2010 Rehn: Kreikan auttajat eivät joudu turmiolle. Kreikka-lainoista ei aiheudu tappioita lainaajamaille. Näin lupaa Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn
12.9.2011 Rehn on tyytyväinen Kreikkaan
26.9.2011 BBC: Puolet Kreikan veloista mitätöidään
06.11.2012 Rehn: Kreikan velkoja pitää leikata
Perussuomalaisten linjauksista muutamia: vähemmän sähkö- ja viherveroja vientiteollisuutta rasittamaan, vastustavat uuden ilmastolain hyväksymistä mikä vaikeuttaa taas vientiteollisuutta lisäksi haluavat korjata keskustan uunoiluja mm. järkeistämällä tuulitariffeja ja poistamalla jätevesiasetuksen kokonaan. Persut voisi olla se järjenääni keskustalle ainakun keskustan tekee mieli hölmöillä jotakin ettei näitä tule enää lisää.
Jos joku lupaa verojenkorotuksia niin se lupaus on helppo pitää. Se, että meneekö polttoaineveronkorotus täysimääräisenä teihin ja autoilijoiden laariin niin ei varmasti mene kun ei ole menny autoilun verot tähänkään asti. Tuo Kaj Turunen, autoveromies, on toisaalta näyttävästi meuhkannu tuulitariffitukien järkevyydestä. Vaikka en häntä äänestäkkään ni kyllä persut pitäs nähdä hallituksessa, että mitä ne oikeasti saa aikaan.
MTK tilasi metsäekonomian laitokselta pro gradun missä käsiteltiin tilastollisesti kuitupuun hintaa. Siinä todettiin, että sillä tutkimuksella ei ainakaan pystytä osoittamaan kartellin vaikutusta kuidun hintaan. Ois kiva kuulla mitä tutkimuksia savottaporukka on teettänyt ja onko niitä julkaistu jossakin?
Onse jännä miten kuusia pidetään niin ylivoimaisena istuttaa koivuun verrattuna vaikka koivulla ei ole juuri muita vihollisia kuin hirvi ja tuhot ovat marginaalisia ja tuhot tapahtuvat verrattain nuorena kun taas kuusella on taistelua koko kierto ja suurimmat vahingot tulevat silloin kun niille ei ole tehtävissä mitään tai on hukattu aikaa 60vuotta 6 vuoden sijaan.
Jos turvemaa on tätä lehmänpaskamaata mikä lörtsähtää kun siihen taimen tamppaa niin siinä ei auta kun mahdollisimman pieni taimi. Jo kuusella kerkkien puhkeaminen riittää kaatamaan taimen. Taimen taputtelu suoraankin on tarkkaa hommaa. Juuriston kiertymiseen niin koivun juuret on huonoja sitomaan paakkua, joten niitä kasvatetaan isoissa paakuissa reilusti, joten voi olla, että ne on ollu liian isoja, että juurtuminen epävakaaseen maahan olisi tarpeeksi nopeaa. Isoissa paakuissa ei ole näitä jurmuja ollu niinkuin nykyään pienissä kasvatuskennoissa, jotka pitäs ehkäistä juurten kiertymistä.
Tuota monilatvaisuutta on ihan nimeksi taimitarhatamissa ja se tapahtuu enemmänkin kait metsässä hallan, ahavan, myyrien ja muiden latvasilmun nokkijoiden toimesta. Täälläpäin ahava on suurin taimien vikuuttaja niin kasvatuksessa kuin metsässäkin niin parhaat taimet on mitä saa kevät istutuksiin on pakkasvarastoidut.
Mistä puut tulevaisuuden tehtaille? Kasvua pitäisi hakea biopuolelle seuraavat vuosikymmenet tai sadat. Nyt joudutaan turvautumaan hakkuurästeihin ja puut saattavat riittää just ja just jos maanomistajia painostetaan puita myymään mutta entä sen jälkeen? Onko Suomi valmis tällä saralla? Jotta vuosittainen hakkuumäärä voisi nousta 100 miljoonaan kuutioon niin taimikonhoitoja pitäisi tehdä 380 000 ha vuodessa. Nyt tehdään se 160 000 ha. Tää ajattelu, että niukkuus lisää puunhintaa on vanhakantaista ajattelua ja edustaa menneisyyttä, mistä löytyisi se tulevaisuuteen katsoja? Parempia toimia tarvittaisiin nyt, että tulevaisuudessakin tällä alalla olisi kasvua. Noh, kohta metsäviisaat hymistelee miten varhaisperkaustuki on lisäänyt metsienhoitoa. Oikeasti nyt vaan ilmestyy tilastoihin tällähetkellä tilastoimatonta työtä.
