Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
>Metsäkeskuksen vuosina 2019–2020 tekemän selvityksen mukaan 60 prosenttia ensiharvennushakkuista rikkoi metsälakia.
”Metsäkoneen kuljettajat ovat ammattilaisia, jotka tietävät tuollaisessa tilanteessa tekevänsä laittoman isoja harvennuksia.” Panu Halme Seurassa 13.2.2023
https://www.hs.fi/talous/art-2000009634577.html
Metsäkeskus tunnustaa: Kohutussa metsäraportissa oli vakavia virheitä” 5.6.2023 eli metsäkeskus oli mitannut metsät todellista harvemmiksiLuonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme on varoittanut liian suurista metsien hakkuista jo vuosia. ”Hän on yksi tutkijoista, jotka tekivät aiheesta julkilausuman neljä vuotta sitten. Joulun alla varoitukset todistettiin oikeiksi. Luonnonvarakeskus julkaisi silloin tutkimuksen, jossa se kertoi Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Suomen maankäyttö muuttui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi.”
Tässäkin kun saadaan uusi hiilidioksidisatelliitti niin katotaan onko näin. Nasan satelliitti ja ilmatieteen laitoshan ei ollut samaamieltä.
”Metsätaloutemme kärsisi myös, jos esimerkiksi mykoritsasienet vähenisivät. Ympäristöön päästämiemme kemikaalien vaikutusta niihin ei tiedetä.” Erkki lähdehän ennusti jo aikanaan Suomen metsien tuhoutuvan. Typpilaskeumat voivat tuhota mykorritsasieniä mutta vaikutus voi olla vissiin vain ihan piipun vieressä.
Hohhoijaa kaikki tietää, että lehtipuita halutaan myös JK kasvatukseen ja ne on niitä kuusia ne taimet ja jotka lopulta johta kuusettumiseen. Sitten sitä pitää pienaukkohakata. Johan Jovainkin totesi, että mänty ja koivu uudistetaan valopuuaseman kautta. Männyillekin tehdään pienaukkoja. Pienaukot ovat olennainen osa JK:ta. Ei ole mitään valmiita koivuja siellä ajourilla mistä jotain tulisi. Johan kaikki alkaa kohta nauramaan.
Pitäskö sinun lukea myös pari Sauli Vlakosen juttua JK:sta? Jk johtaa kuusettumiseen ja koivu ei sovi ollenkaan jk:n. Pienaukot ovat täysi välttämättömyys jatkuvassa kasvatuksessa.
Metsänhotosuosituksissa vielä sanotaan, että reunametsää pitää bielä pienaukon laidalta harventaa. Jos tekisin kirjanpainajapuydyksen niin JK olisi listan kärjessä. Mutta jos jalostuksella tarvitaan joskus sietokykyä jollekin niin tietysti istuttajilla ne on ensimmäisenä. Luonnonvalinnassa voi taas tovi vierähtää.
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 12,1 miljardia euroa vuonna 2024.
Metsäteollisuus.fi
Muista kun eräs AC pauhas hirvistä ”hirvet laiduntaa 30 milj. Ha pinta-alalla ja sikoja kasvatetaan..” sit huomautin, että Suomessa on vain 20milj ha metsää ne sit ”hirvet laiduntaa 20milj. Ha pinta-alalla…”
Yks 10 miljoonaa hävisi jutusta kuin ilmaa ilman sen kummempia.
Katsoi tuota Perkon kirjaa, tai kirjallisuusselvitystä satoine lähteineen vai mikä olikaan. Kuusihan on vähän kuin pyökki joka ottaa kasvutilan kokonaann haltuun. Siinä kirjassa oli esitelty hyvin näitä pienaukottamismalleja miten jatkuvakasvatus toteutuu. Nythän pienaukotus on kuusettumisen jälkeen se ainoa vaihtoehto JK:ssa ja siihen onkin olemassa teoria kirjoja, hyvä. No sehän näyttää siinä Perkon kirjassa tämä pienaukotus kaavio samalta kuin piparkakkutaikinasta otetaan valmiit piparit pois. Jää aukkoja jota reunustaa ohuet nauhat tai ohenevat nauhat. Niissä tulee olemaan paljon pintaa valolle sekä tuulelle.
Kirjanpainaja tuhoja on tullut pellonlaitaan missä valo kävi harvenettuun kuusikkoon, 6 puuta kuoli. Mutta kuusikkoon tehdystä pienaukosta(kääntöpaikka) kuoli 4 puuta (1-2m3/puu) valon puolelta. Harvennuskuvio oli n. 2ha. Eli pinta-alallisesti JK-Style on tuottanut moninkertaiset kirjanpainaja tuhot ja hassuinta on, että niiden pienaukosta kuolleiden puiden havujen arvolla olisi istuttanut reiän. Istutuskuusikoissa ei ole ollut kirjanpainaja tuhoja ainakaan toistaiseksi. Tulee meille lähinnä valon kautta ja piparkakkukuvion sijaan isommat koivukuviot vierustaa kuusikuvioita. (Uskooko kukaan, että koivu kehityy JK:ssa harvennuskuusikon ajourista, siis muut kuin Pukkala?) Eli tarvitaan pienaukkoja.
Matkan sisällä pystytään tekemään kaikki tarvittavat hoidot ajallaan ja tarkoituksenmukaisesti. Jos joku haluaa raivata joka toinen vuosi niin voi varmasti tehdä sen omalla kustannuksella eikä sellaista ole edes tarkoituksenmukaista tukea. Varmaan kannuste tuleekin olla aina järkevässä metsänhoidossa. Metka tuki tukee eniten hirvenmetsästystä kun männiköissä joudutaan raivaamaan monta kertaa, ei metsätaloudllisista syistä, vain hirvituhojen ehkäisemiseksi ja männiköissä ne tulot ovat pienet ja monen kerran raivaukset suuret.
4x4km ei riitä ideologisesti väärässä olevien syyllisten etsintään. Jatkuvan kasvatuksen vastustajia pitää Luken kaivaa esille avohakkaajista ja turpeessa puita kasvattajia metrien tarkkuudella. Mitä paremmin olet puut saanut kasvatettua, sitä suurempi syntinen. Kokonaiskuvalla ei ole merkitystä onko Suomi nielu vai päästölähde. Paljon puuta=paljon päästölähdettä (laskennallisesti arvioiden.)
3700ha on niinku 6km x 6km. Jos metsästysalue on siinä lähellä missä suurin osa metsästäjistä asuu niin tuohan on enemmän kuin mahdollista. Ja sitten on ne kaikki loput harvaan asutut alueet missä hirvikanta voi paksusti. Tämä on se mitä huomaan raivuulla, että mitä kauempana metsästyksen keskipiste on niin tietysti sitä enemmän vahinkoja. Joku sanoo, että hirvet väistää teitä ja isoja teitä, minä sanon, että mitä suuremmat tiet niin sitä enemmän siellä todennäköisesti metsästystä. Hirvet sitten varmaan vaeltaa näiltä tuotantoalueilta metsästysalueille kun metsästys ei tasan varmasti jakaannu pinta-alaisesti tasaisesti.
Noille kuiville alueille istutetuiden kuusten varhaishoito on varmasti ollut helppoa eikö bensaa ole palanut paljoa ja vesat kuivunaneet nuorina veden ja ravinteiden puutteeseen.
Meillä niitetään tienvarret pajuista varmaan joka vuosi. Pienet pajun kannot vesovat joka vuosi kun saavat ojista kasvuvoimaa. Miksiköhän teoria pienten kantojen kuolevuudesta ei pidä paikkaansa?
On hirveän kallista istuttaa kuivatkin paikat kun kylvämällä ja siemenpuilla saadaan valtavan halvalla valtavan hyviä taimikoita. Tiheys ja juuren rauhallinen kehittyminen suhteessa varteen luo vaan laadun mäntyihin. Epästabiileilla maalajeilla ja tai kun maassa on männyn varrelle kunnon voimaa niin istutusmänty ei ehdi kasvattaa paakusta juurta syvälle, tulee mutkia kun varsi kasvaa mutta juuret eivät vielä pidä pystyssä. Ei ole taloudellista jörekö kaikkea istuttaa mutta jos muiden lompsassa ei ole pohjaa…
