Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Haketuen kaatuminen tekee nyt metsäteollisuudesta ärsytetyn karhun. Tällänen kyykyttäminen ei lupaa hyvää sillä jotain parannuksia toimintaympäristöön tulevat satavarmasti vaatimaan.
Vapaa markkinatalous on hyvä keppihevonen kun puhutaan metsänomistajien eduista mutta sitten haketuen kohdalla se katkotaan ja poltetaan ja vaaditaan valtiota maksamaan kilpailua vääristäviä tukia. Missä johdonmukaisuus?
Tuo onkin tulevaisuudessa kasvava kysymys, että kun mäntyä on istutettu paikoin paljon rehevähköille maille ja istutusmännikössä se laatu ei ole aina samaa kuin siemenestä syntyneiden alkukasvatustiheydestä johtuen, että näitä riitoja ”tukeista kuitukasassa” tulee lisää. Konekuskit saavat kokea paineita niskassaan kun sahalta tulee ohjeita, että kaikkea ruputukkia ei ole mahdollista työntää koneista läpi kun siitä bulkista ei saa tarpeeksi katetta tai sille ei ole tarpeeksi kysyntää ja toisella puolella on sitten maanomistaja joka ei välttämättä ymmärrä toimialasta tarpeeksi. Yleisesti puhuen niin siinä tämä ei niin tietoinen porukka voi alkaa jo juttelemaan kuiduttavan teollisuuden kuidun hamuilusta maanomistajan kustannuksella. Sitten voi olla myös yksi kantti, että kohteet ei kelpaa muille, että asiaa ei voi hoitaa myymällä ei kuiduttavalle teollisuudelle. Nämä ovat vaan tälläsiä ajatuksia.
”Tällä viikolla uutisoitu SOK:n 10 miljoonan euron logistiikkakeskuksen rakentaminen Kuopioon ei ole kirkossa kuulutettu, sillä samalla tontilla häärii myös rauhoitettu liito-orava.”
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/liito-orava-uhkaa-sokn-logistiikkakeskusta/1991585
Mahtaa näitä oravia olla paljon. Itte oon nähnyt kerran liito-oravan parin kilsan päässä keskustasta.
Ei tarvia. Vielä yhden näkökulman nostaisin eli nämä harvennusrästit; Jos ne oikeasti lähtee liikkeelle niin sieltä tulvii markkinoille pienläpimittaista tukkia markkinoille et silläkin voi spekoloida, että aiheuttaako se hintapaineita pienelle tukille jos sitä heikommin kannattavaa joudutaan prosessoimaan isot läjät.
Musta tässäkin on yksi asia missä pitää ottaa huomioon mitä muut tekee vaikka itse tekisi asiat mahdollisimman hyvin.
Yks näkökulma lisää: Mäntyjen yleinen laatu on laskee jatkuvasti. On totta, että ylikasvaneita mäntyjä ei ole ennen poistettu samalla tavalla. Yksi syy voi olla teollisuuden salaliitto ja toinen, että laatuun ei ole jouduttu samalla tavalla kiinnittämään huomiota ja Huonolaatuisen tukin osuus ei ole ollut kokonaisvirrasta niin suuri. Sahateollisuus pitää männynlaadun heikentymistä suurena ongelma mikä vaikuttaa sahauksen kannattavuuteen merkittävästi. Kun tiedetään, että järeys on yksi laatutekijä niin yläharvennus ei jokatapauksessa istu tähän. Jos hakataan 23centtiset puut pois niin menee ikuisuus ennenkuin 18 centtiset on järeitä. Maksetaanko ruipelosta päätehakkuu männiköstä tulevaisuudessa samanverran kuin järeästä, ken tietää. Tästä laatuharvennuksesta tulee valta menetelmä ja muita voi sitten harrastaa pienimuotoisesti sopivilla kohteilla. Laajamittainen yläharvennus ei palvele teollisuuden tarpeita samalla tavalla mielestäni. Hinnallahan sitä kasvatusmalleja loppupeleissä sitten kasvatustapoja ohjataan yleisestekkin.
Tämä on vain ajatus, ei ehdoton totuus.
”Yläharvennusta voi tehdä ainoastaan hyvälaatuisessa kuusikossa kakkosharvennuksena. Yläharvennus kehitettiin varjostusta kestäviä puulajeja varten ja meillä kuusi ainoana puolivarjopuuna soveltuu tähän.” Referoitu Juurikkalan kirjasta.
Laatuharvennus männikössä on kait se nykyinen tapa.
Mä oon käyny paljon kahtelemassa luonnonsuojelupururadalla enemmän ja vähemmän jk:lla kasvatettuja männiköitä niin tälläsiä kysymyksiä herää, että todellako ne tupsulatvat toipuvat alisteisesta asemasta ja kasvavat kovasti valtapuiden poiston jälkeen. En tiedä oisko näissä kirjoituspöytä tutkimuksissa vähän liioiteltu puiden kykyä toipua varjostuksesta. Vähän olisin niiku erimieltä, että jokainen kuitupuu on tuleva tukkipuu, ainakaan niin lyhyessä ajassa kun on esitetty.
Toteuttamissuunnitelman ja toteutusilmoituksen laatijalla tulee olla tuettavan toimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
Mitäs tää nyt meinaa, voiko metsänomistaja tehdä tämän? Kyse siis taimikonhoito kemerasta?
”Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kohteen vähimmäispinta-alasta, käsittelyn jälkeisistä puuston tiheyttä, poistumaa, kerätyn pienpuun vähimmäismäärää, keskipituutta ja rinnankorkeusläpimittaa koskevista vaatimuksista, tehdyn nuoren metsän kunnostustyön toteamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.”
Hmm mistähän tän löytää?
Muistelisin, että nykyisen kemeran yksi myöntämisen ehto oli, että sitä piti hakea 2kk töiden aloittamisesta. Missähän ajassa tulevan toteuttamisilmoituksen jälkeen työt pitää saada valmiiksi? Itte aina tiedä onko aikaa ens viikolla vai ensvuonna. Joudunkohan vankilaan jos aloitan työt ennen hyväksyntää? Tuleeko metsäviisas valvomaan, että töitä ei ole aloitettu ennen? Epäilen, että joku muu kuin minä näin saattaa tehdä.
Leikkausrahat käytetään tällä hetkellä siihen, että velkaa ei oteta enempää kuin 7-8 miljardia vuodessa. Ilman leikkauksia Suomi ottaisi n.10 miljardia vuodessa velkaa. 2-3 miljardin leikkaukset eivät riitä. Tuplaten leikkauksia mutta velanottoa ei tarvitse hillitä hullunlailla vaan käyttää sitä järkevämmin. Suomessa menee velan suhteen niin paljon paremmin kuin muulla Euroopalla niin Suomi kaatuu viimeisenä. EKP elvyttää tarvittaessa ja jos EU romahtaa niin Suomi pärjää parhaiten mitä kehittyneempi teollisuus täällä on ja tuotteita millä pärjää kun eletään EU:n sisämarkkinoilla.
