Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Suomi ei ole saari eurokommunistisessa varainsiirtounionissa. Suomen ei tule jäädä kehityksestä jälkeen liian tiukalla rahapolitiikalla. Mitä olisi Amerikassa käynyt jos siellä olisi jokunen vuosi vedetty hätäjarrusta kun velkakattoa ei olisi nostettu? Kaikki olisi ollut sekaisin ja maa maksukyvytön. Rahanpainaminen siellä on loisto ratkaisu. Dollari on brändi, ei sille rahalle ole ollut vastinetta kultavarannoissa kohta sataan vuoteen. Kaikki perustuu uskottavuuteen. Meille riittää, että meillä menee vain pikkuisen paremmin kuin muilla. Vaikka Suomi on ylivelkainen joidenkin mielestä niin lainojen korko kertoo, että Suomi on maailman parhaita maita uskottavuuden suhteen. Jos Suomeen ei joku luota niin mihin sitten? Ruotsi aloitti rahanpainamisen, rupla syöksyy ja Kiina aloittelee elvytystä. Kun muualla ei mene sen paremmin niin se Suomen velka sulaa vähitellen.
Yksinkertaisimmillaan näin: jokainen varmaa tietää mitä tapahtuisi jos velaton Norja ja velkainen Ukraina liittyisivät molemmat EU:hun. Sen takia on pidettävä velkaa mutta samalla pidettävä huoli, että se investoidaan teollisuuteen.
Köyhällä maalla lannoittaessa puun tiheys alenee, jolloin se ei ole yhtä lujaa. Toinen on se, että jos puu on jo ehtinyt vähän isommaksi ennen vapautusta niin vuosilustot ovat huomattavan eripaksuiset kun laadukkaassa puussa ne ovat tasaiset. Se miten se minusta vaikuttaa hintaan on puhdasta arvailua, mutta kuvittelisin, että parasta puunhintaan maksavat osaavat ronkeloida ne pois jos e. ostomiehen ja sahan kommunikointi ja ostomiehen kokemus on hyvällä tasolla.
En sano etteikö siinä voi onnistua, mutta tälläseen yleiseen jk – oppiin suhtaudun nihkeästi.
Tossa viimekesänä hakattiin omt kuusikko (aluskasvussa se perinteinen puolet lahoa.) Lahoprosentti 5%. Vieressä oli oli mt rinteessä 50/50 ku-mä kuvio, luontaisesti ja aluskasvuista syntynyt ensiharvennusmetsä, lahoa kuusissa n. 30% jotkut niin pahasti, että kuituakaan ei saa. Sit toinen juttu on, että kun köyhässä maassa lannoitetaan sitten kuusia niin puuaineen laatu heikkenee (rehevällä maalla paranee.) Lannoitus myös edistää tyvilahon etenemistä. Mutta voihan se onnistuakkin, itse en koskaan kokeile, pelaan varman päälle.
Otetaan kaksi mäntyä, molemmat rk läpimitta 15 cm. Nopeammin kasvaneessa sydänpuuosuus on pienempi. Tämä johtuu siitä, että sillä on ikää vähemmän.
Sydänpuuosuus on suurempi nopeakasvuisella kun ikä on sama. Mutta on se puukin silloin paljon isompi.
Männyllä sydänpuuosuus laskee latvaan päin. Rinnankorkeudella On maksimi n.50%. 24metrisessä männyssä latvassa 18metrin kohdalla on 12% poikkileikkauksesta.
”Uudistamme toimintamallimme Suomessa, jonka perustana on UPM:n tehdasintegraattien puunhankintaan perustuva sahaus ja jatkojalostus. Jatkamme uuden mallin mukaista toimintaa Suomessa runsaasti puuta käyttävien sellu- ja paperitehtaiden läheisyydessä Pietarsaaressa (Alholma), Porissa (Seikku), Juupajoella (Korkeakoski) ja Lappeenrannassa (Kaukas). Pölkky on Pohjois-Suomen merkittävänä toimijana Kajaanin sahalle hyvä jatkaja”, sanoo UPM:n sahaliiketoiminnan johtaja Anssi Klinga.
UPM:n sivuilta 2012 kun Kajaanin saha on myyty Pölkky oy:lle.
Mitähän tai minnekköhän se UPM sillä Kainuun kuitupuulla vie tai tekee? Mitenhän pitkä tuo ostosopimus ja onko se enemmän UPM:n vai ostajan eduksi tehty?
MT:n mukaan Kainuu on tällähetkellä kuitupuun suhteen nolla-aluetta. Selittänee hintaa ja myyntihalukkuutta. Kannattaako uudistaa metsätalouden ydinalueella vai hamuilla Kainuun taimikoita ja kuitumetsiä?
MT:ssä on myös, että Kuopion sellutehdashankkeen toteumiselle Keitele groupin hallituksen puheenjohtajan mielestä seudulle pitäisi saada 2 sahaa 400 000 kuution kapasiteetilla, jotta kuitupuun kylessä tuleva tukki saataisiin prosessoitua.
35 vuodessa paperinkulutus on siirtynyt kaukomaihin ja tehtaat perässä. Lähimarkkinat on kyllästyneet, paperinkulutus on murroksessa, täällä on ylituotantoa, joten kuitupuubisnes ei elä enää perinteisellä alalla enää elä samanlaisia kulta-aikoja.
Tässä jos kävis ajatusleikkiä mistä voisi tulla lisää paperinkulutusta niin e. Intiassa on kohta 1,5 miljardia ihmistä ja suurin osa ei käytä vessapaperia. Afrikassa sama. Suomella voisi olla kasvualan mahdollisuus näihin paikkoihin e. kompostivessoissa, vedenpuhdistuksessa, hygiena- ja perinteisissäpaperituotteissa minun villeissä utopioissa.
Nallekarkit maksoi ennen pennin kappale. Mitä joku maksoi ennen ja mitä se on nykyrahassa niin apu löytyy e. Täältä:
