Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Oisko edes kertoa mitä muokkaus, kylvö ja raivaus maksaa jk periaatteella hoidetuissa metsässä? Tähän asti olen oppinut, että ei mitään. Mutta jos rehellisesti puhutaan niin eihän metsänhoidosta ilman raivausta selviä vai mitä? Reimakin kuulemma muokkaa, kylvää jaraivailee metsiä mutta kyseenalaistaa muiden raivauksia ja nekin rahat kannattaisi käyttää uuden metsän ostamiseen. Itsekkin tietää,että eihän se mikään oikea vaihtoehto ole.
No tämä menetelmä onkin se perinteinen eikä se tapa ole erilainen tässäkään rahastossa. Kovaa korkoa tavoitellessa niin ettei se vaan sitten pienenisi.
Kyllähän tässä vähän pitää toimintatapojen tarkistamista toivoa työkseen leimikkosuunnittelua ja raivauksia teettäviltä metsäammattilaisilta, että ”syyttömien” ei tarvitsisi maksaa turhista kalustojen siirroista. Voihan sitä tietysti vaatia, että vanhat, raihnaiset uudehkot, kaupunkilaistuneet ja keski-iältään jo 60-vuotiaat ummikot hoitaisivat raivaukset kuntoon ilman puufirman apua mutta kovin hyödytömältähän se minusta kuulostaa.
Tässähän voisi olla saumaa sitten puuta toimittavilla yrityksillä, joille maksettaisiin todellisten kulujen mukaan, että niiden jotka pystyy näihin itse niin ei tarviaisi maksaa muiden laiminlyöntejä.
”Otetaan esimerkki. Viljavalla kasvupaikalla istutus taimikonhoitotöineen ja maanmuokkauksineen maksaa 2000 €/ha. Viljelymetsän kiertoaika on 45 vuotta, ja pääoman tuottovaatimus on 5 %. Viljelyinvestointi (2000 €/ha) kasvaisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 45 vuodessa loppuarvoon 18000 €/ha.”
-Arvometsä-A) 2000×1,05^45=18000€/ha
B)1300(muokkaus 500+taimet istutettuna 800)×1,05^45=11680
Perkaus 300×1,05^38 =1915
Taimikonhoito 400×1,05^30=1728
Perkaus rahan tuotto (300×1,05^7)-300=122
Taimikonhoito raha tuotto (400×1,05^15)-400=430
Yhteensä 11680+1915+1728-122-430=15158Tämähän on oikein ja väärin. Oikein siinä suhteessa, että rahat taimikonhoitoihin tarviaa olla vasta vuonna 7 ja 15. Väärin menee jos ainoat taivaalta sataneet rahat 2000e on jo käytössä vuonna 0.
C) c vastaus on oikein missä on huomioitu oikean metsätalouden verovähennykset ja kemerat. Oikeassa metsätaloudessa rahat taimikonhoitoihin otetaan yleensä hakkuista mitkä tehdään samanaikaisesti.
Eihän Suomen velkoja ole koskaan tarkoitus koskaan maksaa takaisin, että Suomi olisi velaton maa. Suomi tarjoaa tälläisen finanssituotteen kuin korkoa sijoitukselle. Sijoittajat vaihtuvat 2, 5 ,10 jne. välein. Ne tulevat ja lähtevät, jotkut miinuskoron kanssa, jotkut vähän korkeamman.
Kreikkaan sijoittavat ovat kuin JK-kasvattajat: Voihan se korko olla 5-7% mutta mitkä ovat chäänssit, että rahat saa takaisin? Korkea riski mutta teoreettisesti suuremmat korot. Myös jos ei tiedä mihin oikeasti sijoittaa niin ei kannata valittaa korkotulojen sulamista epäonnistumiseen.
UPM:mällä 2,4 miljardia velkaa, mitä sitten? Jos tulee lisää investointien muodossa niin sitä parempi – kunhan ne on kannattavia sijoituksia mistä saa enemmän korkoa sijoitukselle kuin pyrkimällä velattomaksi kaikin keinoin.
Oma mielipide on, että jos tälläsessä hitaassa bisneksessä kuin metsän kasvatu, niin jos joku tarjoaa 5-7% korkoa niin hälytyskellojen pitäisi soida. Tän takana ei ole kuin kourallinen ihmisiä ja jos yhtään ajattelee, niin eikö tätä olisi keksitty aiemmin ja suuremmalla joukolla?
Metsäkeskuksen rahoituspalveluiden päällikkö sanoi, että uudistamisvelvoitteesta laistamisesta ei seuraa mitään vaan ote on ”neuvonnallinen” näihin. Niin en tiedä, Suomessa on ihan pakkokeinolakikin ja rikoksella saatu hyöty tuomitaan valtiolle jne. Jos mädännäisyyttä halutaan kitkeä niin valvontaa lisää ja rangaistuksia rikkureille, toistuvista rikoksista sitten kovempia rangaisuksia.
Tähän suuntaan se on Kreikassakin mentävä, ei enää kehotukset verojen maksuun riitä.
Aika jännä tuo Japani kun se ei ota maahanmuuttajia ollenkaan ja Kreikassa on taas miljoona maahanmuuttajaa ja molemmat on hiipuvia talouksia.
