Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Viime keväänä nähtiin 5 eri hirveä mailla, joskus on ollut 7 eri hirveä naapurissa, eikö syy ole koskaan, että hirviä on oman liikaa? Visan naapurikunnassa on 9 hengen metsästyseuralla 25 lupaa. Kuinka paljon niitä pitää olla? Mikään ei selitä tuota, että hirvet söi sekaistutetun taimikon lukijoiden kuvien eka sivulta. Ei heinä, vattu horsma tai raivauksen puute, pelkkä liian suuri hirvikanta.
On jo pitkään töissä kaikki alueet istutettu 1-vuotiailla kuusentaimilla. Eihän niissä enää mitään kuusia ole kun raivaaja tulee, kaikista rehevemmistä alueista tehdään jonkinlaisista lehtipuista sitten mitä on sattunut tulemaan.
Omassa tekemisessä ojitusmätästys tarpeeksi isoilla mättäillä ja 2-vuotiaat taimet on tehnyt sen, että vattuja ei ole raivattu ja toisaalta kun koivuakin on istutettu.
Vattu osaa olla tukahduttava riesa myös alueilla missä on jo maatunutta turvetta niin edes parin vuoden päästä tehty reikäperkaus kolmioterälllä ei ole kaikkea pelastanut.
Nyt nuo männyn viljelyalueet lisääntyy ja kuusi saa väistyä puolikuivilta paikoilta mistä vesat häviää parilla pierasulla niin tulee realistisempi käsitys varmasti minkälaista on kuusen raivaaminen oikealla maaperällä kun ilmastopelko syrjäyttää hirvipelon. Uskon, että mäntyä tulee etenkin enemmän Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon missä hirvihaitat on kiistattomia. Travel planet nimesi Jyväskylän maailman hirvipääkaupungiksi eli jos haluaa matkustaa maailmalla katsomaan hirviä niin Jyväskylä on oikea paikka. Ikävä kyllä hirvipelko kuusikot Keski-Suomessa ei anna oikeaa kuvaa mitä kuusikoiden raivaaminen todellisuudessa on. Suorittava varmasti tietää, että Keski-Suomessa ei ihan hirveästi ole reheviä kasvupaikkoja kuuselle kun rauduskoivukaan ei juuri ole realistinen vaihtoehto.
Mun piti tehdä lisää koekuvioita 5-v varhaisperkauksen surkeudesta kun raivasin osan kuvioista 5-vuotiaana ja menin toiselle osalle 7-vuotiaana. Totesin, että vuotis perkaus on niin haitallinen, että keskeytin sen ja raivasin sen siis 2 vuoden päästä uudestaan. Nyt sitä kohtaa ei enää erota kuviosta hyvässä eikä pahassa, hyödytöntä se oli, 2 vuotta ei tehnyt mitään eroa siihen.
Sehän on jos eläkkeellä pääset tekemään sen ensimmäisen varhaisperkauksen varhain niin ei ole täyttä kuka tekee sitten kun se on taimikko on 15 ja pahassa kunnossa niiden helppojen jälkeen. 7- vuotiaana tehdyn jälkeen vaikeuskäyrä on laskeva ja ei tarvitse murehtia etukasvuisuuden sovittamisesta.
Ehdottomasti parasta antia on katsoa miten muut kärsivät hirvituhoista. Kun vaihtoehdot hirviltä puuttuvat aikaisen, hyödyttömän ja toistuvan varhaisraivauksen takia niin männyt syödään (ei tuu GLA:lle mäntyä kuusikkoon vaikka kuinka raivaisi) ja toinen on se, että kuusikko pienellä vesakolla on suorittavankin mukaan takuuvarma keino saada hirvet sinne herkuttelemaan koivuilla ja pihlajilla. Se on hyvä keino pitää hirvet poissa koivuntaimikoista (katso kuvat GLA kuvat ja kiukuttelut kun ei onnistu koivukaan.
Eikö pitäisi olla tyytyväinen kun 12h.(2päivää) töillä kiertoaikana saa kaiken tämän. Sen lisäksi ei tarvitse vuodattaa loputonta valitusta myyristä ja hirvistä kun niiden kanssa oikeasti pärjää kun vähän ajattelee.. Mm. Ne haavan tekopökkelöinnit ja vesottaminen koivuntaimikon viereen piti hirvet kokonaan poissa koivikosta.
Joo niinhän se on. Sitten se pikkuhiljaa vaikeutuu, varmaan kaikkein helpointa samana kesänä kun on istuttanut. Harmi vaan, että siinä vaiheessa kun tullaan maanomistajaksi, ei ehditä lopulta näkemään sinne ensiharvennukseen asti sitä tilannetta. Mullakin olisi ollut hyvä esitellä sitä 3 kerta toden sanoo, miten se oli eka ihan sairaan helppoa ja 3 kerta ihan täyttä tuskaa, mutta metsäasiantuntija vaihtu kesken kaiken, sellaset 25 vuotta työuraa samassa paikassa samoissa kohteissa on niin harvinaista, että sellasta kokonaiskuvaa ei ehdi monelle syntyä. Jos 60-vuotiaana tuut keskimäärin maanomistajaksin ni onko hädintuskin kymmentäkään vuotta sellasta aikaa, että pystyt siellä jotain tekemään ennenkuin kunto heikkenee. Se on niinku sillä morizilla et eka oli hirveen helppoa ja sitten meni 15 tankillista.
Alatko taas keksimään omia ohjeita? Otsikon mukaisessa jutussa ei taideta puhua mitään 2 vuoden välein toistuvista raivauksista ja niiden hyödyistä/hyödyttömyydestä.
Varmasti siellä missä on ravinteista pulaa eli kuivalla kanervakankaalla männyntaimikossa, sillä voi olla jotain virkaa tehdä kesällä, mutta niinhän ei ole kuusikossa mistä uutta saa kokoajan maasta.
Kysyin kerran kun ennakkoraivasin tuollaista nmk:ta niinkuinjpjulkun kuvassa skorppionikuskilta ni se sano et se tekee sitä vähintään 0,8ha päivässä. Ei oo laiskan pojan hommaa tuo ennakkoraivauskaan nuoressa metsässä jos skorpioni on perässä. Jotenkin muistelin, että se, että hoitokodin mummot eli maanomistajat ei tullut ennakkoraivaamaan oli ainainen ongelma, josko se hidasti ja harmitti työtäsi nuorenmetsänkunnostuksissa?
Lisäksi voisin vielä mainita tunkkaisesta ohjeesta tehdä varhaisperkausta juhannuksen tienoilla ja keskikesällä. Muistelisin, että tämä perustu Ruotsalaistutkimukseen männikössä. Sehän on ihan loogista kun mänty kasvaa aiemmin kesällä kevätkosteiden aikaan ja vuosikasvu on kesäkuussa. Heinäkuussa ja elokuussa maa on kuivimmallaan, jolloin paahteisella paikoilla lehtipuut kuivahtavat. Mutta tosiaan töissä varhaisperkausten tekeminen kuusikosssa kesällä on varmaan lopetettu jo kymmenen vuotta sitten. Miksi pitää ihmisiä kiusata sinne kesähelteillä kitumaan paarmojen sekaan, en ymmärrä. Ei varmaan lisää maanomistajien intoa kun vielä kertoo, että sillä ei ole merkitystä koska kuusia tulee kasvattaa kosteammilla paikoilla missä vielä heinäkuussakin on kosteutta kuusilla kasvaa. Kuusihan lopettelee pituuskasvua elokuun alkuun ja juuret kasvavat syyskuun loppuun.
Lehden artikkelin käsitys on melko tunkkainen ja sitä pitäisi tuulettaa 2020-luvulle. Nykyään ei tilata enää yksipuolista kuusikkoa, mikä kuvassakin on. Enää ei istuteta 1800 kuusta ja tilata siihen jatkuvaa raivausta 3-5 kertaa niin pitkään, että lompakon pohja näkyy. Nykyään tilaaätaan sekapuuta sinne kuusikkoon, niitä istutetaan vähemmän jolloin pienten kantojen vesovuus on suurempaa ja silloin on parempaa keskittyä siihen sektoriin mikä on aivan kuusen vieressä. Koska isot kannot ovat herkempiä kuolemaan valon puutteeseen, on ne helpompi tappaa kuusen vierestä kun alaoksat ovat reilun kokoisia. Pienillä alaoksilla kuusi ei varjosta ja pieni kanto pärjää pienelläkin valolla.
Jutussa ei minusta puhuttu nuorenmetsänkunnostuksesta mutta täällä on tehty 1,5m 5v ja 3-4m raivaus jonka jälkeen kasvaa vielä aimo annos energiapuuta ja siis täysin metsäammattilaisen vastaamilla tiloilla. Laitoin hyvän kuvan miten tälläisen raivausohjeen noudattaminen, mitä siis lehdessäkin oli, niin mikä se seuraus. 3 raivaus on joko erittäin työläs tai se energiapuuennnakkoraivaus. Tätä kaavaa kuusi toteuttaa kuusen kasvumaalla. Ymmärrän kyllä, että finsilvan on pakko raivata niin monta kertaa kuin vaatii eikä energiapuu ole vaihtoehto. Mutta siellä missä on, ei enää tehdä 10cm rk ennakkoraivauksia.
Yhteenvetona metsälehden ohjeet eivät vastaa nykypäivän vaatimuksiin sekapuusto kasvudynamiikan suhteen eikä lisääntyvää painetta istuttaa koivua mm. Tyvirervasalueille ja männyn ja koivun menestykselle sekapuuna kuusikossa hirvien suhteen. Ei jatkoon niin sanotusti, parempaan pitäisi pysty jos meinaa nykypäivänä pärjätä raivausmetsässä ja monipuolisessa metsänkasvatuksessa. Finsilvakaan ei taida paljoa rauduskoivua kasvatella. Varmaan raivauskustannukset on niin korkeat, että pitää siirtyä raivauskustannuksettomaan JK:hn.
Kaikki ovat varmasti tietoisia, että kuusenistutusmääriä on tiputettu 200:lla, jolloin kuusikon sulkeutumista ei enää tapahdu samoissa määrin ja ohje ja kohta vaatimus on, että taimikossa pitää olla 20% uita puulajeja eli koivua ja mäntyä. Kun tavoite ennen oli 1800, toteutunut oli 1600, niin nyt näihin on tullut 200 taimen alennus mikä antaa tilaa sekapuustolle.
Kuvassa yhdistelmäraivuri 545fr näkyy, että mänty on n. 1,5m kun se vapautetaan 3-4m koivujen alta. Sille ei ole kasvullisesti tapahtunut mitään. Mutta 1,5m alkaa olla optimipituuksia mihin hirven syöminen kohdistuu eli silloin on paras aika vapauttaa se. 4-5v kuusikossa männyt ovat n. 0,5m pitkiä, niiden tuleva asemaa ja kasvua on mahdotonta arvioida siinä vaiheessa ja kun me raivataan silloin, niitä jätetään tiheeseen (mikä ei niin haittaa) mutta vesakko kasvaa ensimmäisenä kesänä 0,5m ja seuraavana 1m eli 7v ja 1,5m vesakko on tasalla, kun hirvien suurin hotkimimen alkaa ja männyt harventamatta. Myös metsäntutkimuslaitoksen tulos 7-vuotiaana leikatun koivun kasvamisesta tasapituisena kuusentaimikon kanssa voi pitää täydellisenä kokemuksen myötä. Tämä on julkaistu mm. Metsälehden metsäkoulukirjassa.
Sekapu vaatimus vaatii raivaajalta 3 puulajin kasvudynamiikan täydellistä tuntemusta, että niiden kasvu ja hirviriski ja kaikki saadaan sovitettua yhteen. Näiden mm em. Syiden takia, en voi ottaa ohjetta suorittavalla todesta tai käyttöön. Enkä kadunmiehiltä muutenkaan.
