Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa muistelisin, että oliko näitä pelle pelottomia, joilla oli kaasunkeräimet lantakaivon päällä, jotka teki biomaakaasuautokonvertteja, että ne joutu maksamaan veroja siitä omakäytöstä niin se ei kannattanu. Sama homma ku aurinkovoimajutussa. Verottaja ei tykkää uusiutuvan energian käyttäjistä.
Eikös Tuomi ole rikkaruoho? Pähkinäpensasta itte otin mustilasta, sadasta iti noin kolmannes. Saarnen ja vaahteran kanssa kävi köpelösti, niitä pitää idättää vuosi eli seuraavana keväänä vasta itävät. Itte linkasin syksyllä kylvöt menemään ku aattelin et eihän näistä mitään tuu. Kannattaa kattoo tarkkaan idätysohjeet erikoispuissa. Muutama vuorijalava onnistu.
Puuryppäillä tai säästöpuuryhmille tai hakkuussa säästyneillä ryhmillä ei ole juuri mitään vaikutusta nykyaikaisessa metsätaloudessa korjuunkannattavuuteen. Ei noita pikkuaukkoja nyt niin paljon ole jaksollisessa metsässä.
Jos kuusta istuttaa tälläseen jaksollisen metsän pienaukkoon niin koivu ottaa sen vielä kiinni jos sitä sitten istutetaan lopulle alueelle 10-20vuoden päästä. Näin se ei aiheuta epätahtia korjuissa.
Antinpoika nostikin tämän esille, että reunametsissä nämä tuhot on eikä niinkään harvinaisissa aariaukoissa. Jos e. paperille piirretään pieniä ympyröitä ja laajennetaan niitä tasaisesti niin huomataan, että yhtä reunametsää pienaukkometsä. Ja auringonpuoleisessa reunametsissä kirjanpainaja viihtyy. JK metsä on biologisesti paljon alttiimpi tuulelle.
Juuret on yhtä leveät kuin latvus niin se pitkäksi ja ohueksi päässyt jk puu on todellakin herkkä kaatumaan tuulella. Jos puu ei kasva parhaissa mahdollisissa oloissa alusta alkaen niin juuret ei ole tarpeeksi kehittyneet kun ne siirtyvät valtapuiksi varjopuista. Lyhyillä kiertoajoilla ja oikea-aikaisilla harvennuksilla voi riskin minimoida. Yläharvennuskin on aina riski.
Sit jos vielä jk metsää ajattelee niin kosteassa maassa uudistuminen onnistuu jotenkuten. Ja varsinkin kostealla maalla nämä tuulituhot on suurempia. Jaksollinen kasvattaja on jo ajat sitten ojittanut ja kuivattanut alueet ja puut kasvavat paremmin.
Yli 0,3 ha aukko on pakko saada kehityskelpoinen taimikko lain mukaan. Laskukaava ei tässä maailmassa voi olla sama. Sitten alle 0,3ha aukossa kasvu ei ole niin hyvää ja kuolemankaistalla ei kasva puut kunnolla. Tuulipinta-alaa on pienaukotetussa metsässä enemmän. Pienaukotuksen tuotto ei uudistaamatta jättämisestä ole koskaan kannattavampi kuin paljaaksi hakkaaminen.
Seuraavaksi voi UMO voi miettiä mikä hyöty on ollut harsittujen metsien tonttiin laitto ja vesitalouden kunnostaminen.
”Yhtiö on käyttänyt lähinnä koivukuitua noin 750 000 kuutiota vuodessa. Jos tehtaan kapasiteetti kaksinkertaistuisi, käyttö kasvaisi 1,5 miljoonaan kuutioon.”
Suomessa poltetaan miljoonakuutiota koivukuitua vuodessa, joten ihan aiheellista jo alkaa miettimään onko se puun suorapoltto paras biotaloustrategia. Nyt olisi hyvä aika alkaa muuttamaan pohjois-savoon kääpäiset kuusikot kylvökoivikoiksi. Biomassan kasvatuksessa ei niin tarvitse huolehtia hirvistä. Kylvämällä koivikoita mt-kankaille saataisiin myös laskettua taimikkoon sidotun rahan määrää ja ne hoituu yhdellä oikea aikaisella raivauksella. Pohjois-savossakin olisi paljon koivua tarjolla jos hoitamottuuteen tarttuttaisiin ja alettaisiin luomaan kovia perustuksia biotaloudelle.
Pitkällä aikavälillä ei, päivä tai viikkotasolla kyllä. Ensiviikolla kurssit laskevat ainakin alkuviikolla. Kun tämä kurssinousu johtuu vain uskosta kovaan talousnousuun niin kursseja on vain puhallettu ylöspäin niin ne voi voivat tulla lyhyellä aikavälillä yhtä nopeasti alas. Kun muistetaan, että kurssit ennustavat taloutta puolen vuoden päähän niin tämä koko syksyn kestänyt kurssinousu on osaltaan johtunut, että tätä elvytystä on osattu odottaa ja samoin €/$ kurssissa on jo pitempään ollu elvytystä sisäänlaskettuna.
