Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Jos RR antaisi, jotain laskelmia väitteiden tueksi niin keskustelu menisi eteenpäin. Aika ohutta arvostella muiden talousosaamista jos ei perustele mitenkään omia.
”(JK)tutkimuksissa taimettumisen oletetaan yleensä onnistuvan aina” PTT tutkimus JK kasvatusvertailusta
Musta tuntuu, että käytännön tietoa on jo niin paljon tarjolla, että mutulla ei ainakaan tarvitse päätöksiä tehdä.Kattelin noita Pukkalan malleja taimikonperustuskustannuksista niin en huomannut, että niissä olisi huomioitu verovähennystä tai kemeratukea, JK metsään jäävälle puustopääomalle laskettiin korkoa mutta ei päätehakkutuloille. Myöskin tämä oli oleellista, että taimikon perustamista pitää lykätä mahdollisimman pitkälle. Ilmeisesti hänkin tietää, että jossain vaiheessa metsä pitää uudistaa päätehakkuun kautta kun se on muuttunut tarpeeksi surkeaksi.
Eikös se ollu niin, että sähkön markkinahinta on 30-35e ja valtio maksaa loput eli 70e, eli maksimissaan tuulivoimala saa sen 105e. Hulluutta sanon minä. Puhuin toisessa langassa 300miljoonasta tukieurosta vuodessa mutta se tais olla vasta sitten kun suunnitteilla olevat on valmiita.
Oliko Saksassa, että siellä käytetään 30-40 miljardia vuodessa tuulitukeen ja sillä tuotetaan 5% sähköstä.
Noniin euro on siellä 1,12 ja iloista nousua pari päivää. Sunnuntaina on tulossa lunta tupaan Eurooppaan sijoittavalle sillä Kreikassa on nämä vaalit sunnuntaina. Jos kotimaisia osakkeita niin kotiuttaisin tänää sillä maanantaina kurssit korjaa taas alaspäin syrizan voittaessa Kreikan vaalit.
Se tahtoo luontokin korjata noita vt kuusikoita männylle. En tiedä miks tehdään niin paljon riistohakkuita ettei jää yhtäkään siemenpuumäntyä noilla alueille aina. Noh, siitä on taimitarha, mhy mies ja metsuri saanu omat siivunsa ja lopultahan se sit männiköksi muuttuu pitkällä aikajanalla. Itte tuli tänä vuonna varmaa 5ha vt istutuskuusikkoa sahattua täystiheäksi männiköksi ja sama se on varmaan muillaki alueilla, että ei siitä kannata niin stressiä ottaa.
Mä on kans ihmetellyt miten täällä saa sen käsityksen, että metsissä on menossa ihan apokalyptinen meininki metsissä kun mä en nää sitä. Etelä-Savossa ilmoitettiin 100ha hirvituhoja. Tuo jo kertoo miksi niitä näkee niin harvoin. Ilmeisesti näillä pääruikuttajille on metsät siellä talvilaidunnusalueilla mutta yleistilanne metsissä On se, että hirvituhot onhan marginaalisia ja hoitamattomuus jyllää. Hirvi voi vaeltaa sen 200 kilsaa ni jos ne sitten täältä menee pohjois-savoon kun siellä on sellainen tuhokeskittymä.
Näihin jk hakkuisiin voisi kehittää sellaisen megavinssin millä puut kaadettaisiin ilman katkaisua. Juuret kun lähtee maasta niin se paljastaa kivennäismaata, johon sitten tulee sateella lätäköitä parhaassa tapauksessa ja hieskoivut pääsevät itämään. Hieskoivujen alle sitten aikojen perästä tulee kuusia. On luonnoton menetelmä tehdä pienaukko missä puut vain häviävät polttamatta maata tai paljastamatta maata.
Mätyä kylvettiin 915 hehtaarille ja istutettiin 612 hehtaarille ja koivu istutettiin 287 hehtaarille 2013 ja nämä tiedot löytyvät metlan tilastoista. Eli 27% uudistettiin kylvämällä ja istuttamalla muule kuin kuuselle. En tiedä mistä tämä Pekka Sahlman on tämän 95% saanut. Tuosta jää vielä sitten 5000 hehtaaria mitkä uudistuu sitten jollain tavalla luontaisesti ja kova fakta on, että yli 10% uudistetaan pohjois-savossa tarkoituksella luontaisesti, tuli esille tuossa eräässä tilaisuudessa ja kuusentaimien menekki on kokoajan laskussa pohjois-savossa kuten muuallakin maassa. Osa jää sitten tietenkin luonnonvaraan ja sinne tulee sitten aikojen päästä mänty hieskoivu sekametsä. Että puheet kuusettumisongelmasta ovat todellakin voimakkaasti liioiteltuja.
