Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Nyt lähes järestään jokainen energiapuukohde ennakkoraivataan. Sekään ei pysty tekemään hakkuusta kannattavaa kun puut on edelleen pieniä mutta jos niitä kasvattaisi vielä sen 3-5 vuotta niin puut olisivat jo huomattavasti isompia. Siinä se on ainut ratkaisu, että ne raivataan vuosia aikaisemmin kuin nyt.
Jotain pitäisi pikkuhiljaa tehdä sillä tehtaille valtio hoitaa puut tavalla tai toisella ja voi olla pinta-alaveroon joudutaan turvautumaan. Siinä on sitten kunnolla keppiä hoitamattomuudesta. Se voi ajaa hoitamattomat palstat myyntiin ja asiantunteviin käsiin.
Mänty tavoittelee varjossa valoa ja se kasvaa pituutta alla ja oksat jäävät pieniksi. Tämä ominaisuus on hyödyksi jos joskus männyssä tavoitellaan huippulaatua niin kaksivaiheisesti kasvattamalla saadaan alkuvaiheessa oksat pidettyä pieninä ilman suurta tiheyttä. JK metsässä taas on vaikea säätää hakkuilla erikokoisten mäntyjen oloja, joten jotkut karkaavat seipäiksi, jotka eivät toivu enää ja joistain tulee sitten taas oksaisia. Kuusen pituuskasvu taasen hyytyy varjossa ja aineenvaihdunta hidastuu. Kuusi ei tarvitse tiheyttä tai varjostusta pituuskasvuun.
Ne koivut kasvaa siellä kuusenistutus aloilla kun taimikonhoitoja laiminlyödään niin paljon.
Holtitton sorkkaeläinlaidunnus korreloi positiivisesti koivun kasvun lisäyksen kanssa. 1965 koivua kasvoi 10 miljoonaa m3 ja lehtipuuta yhteensä 12 miljoonaa m3. 2007 koivua kasvoi 19miljonaa m3 ja lehtipuustoa 24 miljoonaa m3 ja kasvu molemmissa eksponentiaalista. Koivun hakkuumäärät voitaisiin tuplata kestävästi. Koivu polttopuun käyttö on laskenut 50 vuodessa.
Höhö, kuusenistutus ei luonnonmonimuotoisuutta uhkaa. Koivua kasvaa enemmän kuin koskaan ja männylle uudistetaan enemmän kuin kuuselle.
”Etelä-Suomen metsät uudistetaan kokonaan kuuselle” voihan tällästäkin kirjoittaa mutta eihän tällä mitään yhteyttä todellisuuteen ole. Hirvi on ihan marginaaliongelma ja varmasti se tuntuu maailman isommalta ongelmalta kun se omalle kohdalle osuu.
Ainut järkevä suuntaus on tukien lopullinen poistaminen. Tätä on nyt kateltu jo ihan tarpeeksi ja enää ei kannata hakata päätä seinään. Kaikki panokset pitäisi laittaa liikennepolttoaineisiin ja biohiileen. Sähköä pitää tuottaa lisäydinvoimalla ja rakentaa lisää vesivoimaa.
Mä vähän epäilen, että paapomalla saavutetaan vähän enemmän kuin ilman. Haketuesta luopuminen ja tuen siirto uuteen energiataimikonhoitotukeen on minusta pitkällä tähtäimellä järkevintä.
Huomenna tulee tieto EKP:lta, että käynnistetääkö setelipainot. Jos niitä ei käynnistetä voi hyvinkin olla, että ainakin pörssit romahtaa kun osakkeiden hinnoissa on jo mitattu sen varaan ja euron arvo kasvaa kun senkin kurssissa on jo mahdollinen elvytys. Euro repii tänään jo 1,15 rajaa. Setelirahoituksella euron arvo putoaa vielä maltillisesti, mitään nopeaa romahdusta kurssiin on kuitenkin turha odottaa. Nyt ois kannattanu laittaa puut pinoon ja sijoittaa rahat. Vaikka puunhinta on huono mutta mahdollisen elvytyksen seurauksena osakkeet nousevat lähiaikoina kun raha etsii tuottoa arvon heikentyessä. Puunhinta voi nousta puolen ta vuoden päästä jos elvytys tuo vauhtia talouteen.
Yläharvennuksissakin tulee raja vastaan milloin pitää avohakata. Metsänkierto päättyy luonnossa siihen, että lahoista aliskuusista kun on lopulta metsä muodostunut ötökät ja tuuli yhdessä luovat lopulta kierteen missä syntyy paljon pystyynkuivanutta puuta joka lopulta palaa ja polttaa metsän. Luonnossa tämä kierto on n.200 vuotta. On todella luonnotta ajatella, metsä ei uudistuisi aukon kautta.
Täällä on pulaa myös puulajeista. Meillä on aukko tässä ekolokerossa missä puu kasvaa hyvin alikasvoksena ja uudistuu tehokkaasti. Kuusi on lähinnä tätä mutta laho taipumuksen takia ei oikein hyvä.
Gla ilmeisesti arvostaa tutkijat korkealle. Itse olin vuosi sitten kuuntelemassa kun tämä JK tutkimus kuusen lahosta esiteltiin. Mitenkään vähättelemättä tutkimusta niin tiesin jo heti etukäteen tulokset. Sen verta paljon on tullut sitä kokemusta tuolta ennakkoraivauksilta. Se tutkimus tehtiin vain yhdellä kuviolla ja siitä vedettiin johtopäätös, että aliskuusi kuusikossa on usein laho eikä kannata kasvattaa. Mieti GLA yksi kuvio!? Ei siinä, että tulos olisi väärä mutta minä kuuntelen mielummin metsäammattilaisia, jolla on kokemuksia asioista kuin tutkijoita. Yks asia vielä, tutkimuksissa on EU-rahaa jopa 90% niin joskus voi miettiä tuleeko tutkimus tarpeeseen ja onko ne aina hyödynnettävissä. Juuri tilaisuudesta tulleena missä esiteltiin tutkimuksia niin sanoisin, että kaikki ei ihan ole huippua.
