Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Musta riittää ku jättää yhden lenkin aukolle muuten samoilla linjoilla.
Ikävä kyllä täällä on tähdätty puuntuoton maksimointia istuttamalla mäntyä ja kasvattamalla sitä harvassa. Jokainen voi perehtyä mitä on käymässä männyn tulevalle laadulle katsomalla istutusmäntyjen ja luontaisesti syntyneiden eroa. Istutusten lisäys on paljon merkittävämpi kuin hirvi männynlaadulle. Esim. A – tyviä ei juuri saada istutusmänniköstä. Nämä parit miljardit voi jättää omaan arvoonsa, muutama miljoona olisi oikea kokoluokka.
”Otin mukaan rahat, jotka on vahinkojen seurauksena maksettu.”
Minkä vahingon? Nollasummapeliä niinkuin sanoin. Nämä rahat vain tasaavat puuntituloja, mitäänhän ei varsinaisesti menetetä. Vahinkoa kun kun määritetään niin eikö yksi reunaehto ole sille, että puulle voidaan menetetyle puule voidaan laskea joku arvo niin siitä olisi joku maksanu jotain? Ei jokaisen puun kohdalla minkä raivuri kaataa maahan tai hirvi syö, voi laskea tulevaisuusarvoa kun ei sitä olemassa jokaiselle puulle.En osaa sanoa mikä on oikea tavoitekanta. Nykyinenkään ei uhkaa metsäteollisuutta sillä raaka-ainetta kyllä riittää kunhan hoidetaan taimikot siellä missä niitä kasvaa, että korjuu kannattaa. Korjuu kannattaa myös järeässä hirvituhon kohtaamassa männikössä kun se laitetaan energiaksi.
En ymmärrä mehänpojan mäntystooreja sillä mänty tulee kasvattaa samalla tavalla olipa hirviä tai ei. Alussa tiheästi ja taimikonharvennus hirvivaaran jälkeen. Vaikka istuttaisin mäntyä niin kasvattaisin sitä silti tuppaissa jättämällä tarpeeksi siemenpuita.
Itse en harrasta hirven metsästystä mutta olen seurannut sitä lähetäisyydeltä. Minulla on yksi kaveri joka harrastaa sitä. Ei oikeestaan muuta teekkään. Reilussa kolmessakympissä, maaton, ei merkittävää omaisuutta, perheetön, työkyvyttömyyseläkkeellä ollut yli 10 vuotta. Näiden vuosien aikana hänen eläämäänsä ei ole kuulunut muuta oikeastaan, metsästys&kalastus ja hirvikoirien kasvatus. Kesät kalastaessa ja koirien koulutuksessa ja koiria opettaessa. Eläinlääkärilaskut on maksettu myymällä pakastin tyhjäksi. Hirvet löytyvät nopeasti syksyisin sen takia kun niitä on sieltä melkein koko vuosi etsitty. Tosin myöskin hirviupseeri ihmetteli miten paljon niitä oikein on kun jahti loppui niin nopeasti. Hirviä on ollut täällä aina ihan äälyttömästi, silti koivun istutukset ovat onnistuneet aina -92, -95, -98, ja -2000. Hirvenmetsästyksen sosiaaliset ja virkistävät aspektit ovat minun mielestä merkittävät. Metsästystä harrastamattomat maalaisjurot alkoholisoituvat helposti. Että sellanen ”maaton mafioso” löytyy lähipiiristä.
Taisit silti jättää laskelmaan kasvutappioiden teoreettisen arvon. Minusta tämä on hyvin pitkälti nollasummapeliä, että jossain kasvaa enemmän puuta niin joltain sitä jätetään ostamatta. Vai miten on Ruotsissa, jääkö teollisuudelta saamatta 230 000m3 puuta vuosittain. Ruotsalaiset onkin aika eteviä kun pystyvät jalostamaan yhden raakapuukuution tuhannen euron arvoiseksi jos siellä menetykset ovat pari miljardia.
Epävarmuus harrastuksen jatkuvuudesta saa etsimään muuta tekemistä. Pyyntiluvista luopuminen johtaisi totaaliseen anarkiaan missä toisaalla olisi kannan kasvattajia ja toisaalla vähentäjiä. Minkäänlaisia arvioita ei saisi enää kannan koosta.
Oliko vtv:n raportissakin oletus, että kaikki kasvava puu ostetaan markkinoilta? Miten mä muistan, että meillä oli ongelma puun kysynnän kanssa, että vaikka hirvet ei aiheuttaisi tuhoja niin puuta jää käyttämättä.
En tiedä minä on liian alhainen kanta. Tällä kannalla jotkin jo joutuvat pitämään taukoja, joten ei varmaan kovin paljoa alhaisempi.
”Niin, pitäisikö Suomessa olla isoista metsäyhtiöistä täysin riippumaton sellutehdas, joka voisi toimia sahojen ja pienempien puunhankintaorganisaatioden rinnalla?”
Mä sanoisin, että biohiili olisi järkevin tässä ajassa. Sitä tehdään hakkeesta ja sillä voisi korvata kivihiilen voimalaitoksissa. Tekniikka ei taida vielä olla täysin valmis mutta ainakin pelloksen vaneritehtaan kylkeen olisi tulossa koelaitos.
