Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No minäkään en kyllä kuulu hirvi porukkaan. MHY ja muiden neuvojien kanta on sama täällä, luultavasti koko Suomessa, ollut ja tulee olemaankin. Tämähän se jutun juuri onkin, että se ei vastaa todellisuutta eikä myöskään tutkittua tietoa.
”Tutkimuksessa, jossa inventoitiin 70 luvulla istutettuja rauduskoivikoita 10 vuotta tuhon jälkeen, todettiin vahingot oletettua vähäisemmiksi (heikkilä&raulo 1987)”
Neuvontaan liittyy aina taloudellinen motiivi. Uudistamista ei täysin osata eikä paikallista hirvituhovaaraa osata arvioida.
Ei tuo ole vastaus. Miksei piensahat voi toimittaa lämpövoimaloille tavaraa? Piensaha keksii niille joko käyttöä tai markkinat murskaa ne. Tällainen kuitu- ja hakeongelma voi mahdollisesti myös luoda uutta. Tai sitten hakee lopputuotteelle sellaisen hinnan, että kuiduilla ei ole niin suurta merkitystä.
Miksi puunhinta on noussut kartelliaikana eikä veromuutoksen pakkomyyntejä ole ulosmitattu? MTK ja mhy ovat varmasti varoitelleet aiheesta, että tukkisodasta maanomistajat ovat selvinneet voittajina. Sen takia asiaa ei sovita kaikessa hiljaisuudessa kun teollisuus tietää olevansa vahvoilla. Toivon totisesti, että porukalla on pitkä liuta huippuekonomisteja, Reijo ei ole minua ainakaan vielä vakuuttanut.
Vai luottaa se mehänpoika anekdoottisiin todisteiden mielummin kuin tieteellistä tutkimusta. Kummastelen myös miksi GLA harrastaa cherrypickingiä tutkimusten suhteen.
60-70 luvulla koivuvaneripuupula ei nyt ainakaan hirvistä johtunut. Ja silloin se neuvonta on ollut myös yhtä surkeaa kun pellot olisi pitänyt koivuttaa eikä männyttää.
Venäläinen koivu on parempaa kuin Suomalainen. Kuitu on lahottamampaa ja järeämpää. Onpa jonnekkin muistini mukaan rakennettu linjasta erottelemaan tukit kuitukasasta. Lisäksi myös tukki on parempi laatuista,: siinä ei ole ruskotäpläkärpäsiä.
Uusi hirvitutkimus koivusta olisi ihan paikallaan, olihan hirvikanta melkein kaksinkertainen tuohon aikaan kun 12% on kaivettu.
Se oli enemmän tonne puutarhapuolelle ja ensiksi on tarkoitus käsittääkseni tehdä näitä tavallisen kuusen erikoismuotoja. Ei tuu minun mielestäni massateollisuuteen koskaan. Koivuja kloonattiin 8-90lukujen vaihteessa ja niistä ei saatu tarpeeksi hyötyä. Elikkäs ihmisten maksuhalukkuus näille metsätaimille tulee olemaan tulppana ei sillä etteikö ne olisi varmasti hyviä.
Miten se energiakäyttö on estetty?
Se voi myös olla hyvä asia,että kermankuorijat pidetään aisoissa jotta huonompikatteisiakin liiketoimintoja voidaan pitää yllä. Ainakaan postin palvelut ei parantunut siitä, että markkinat avattiin. Autonkatsastuksen hinta nousi pilviin ja katsastusfirmojen voittoprosentit oli yli 50%. Ei vapaa kilpailu tavan pulliaista aina hyödytä.
”Hirvivahinkojen pelossa tehtyjen ruinsaiden kuusenistutusten seurauksena.”
Pelko on se vihollinen, ei hirvi. 80-90% istutuksista kun onnistuu hirvituhotutkimusten mukaan. Suurin metsätalouden päätöksiä ohjaava tekijä on pelko omaisuuden menettämisestä. Rationaalisesti ajatteleva se vaan nauraa koko matkan pankkiin muiden tuskaillessa kuusikoiden kanssa. Tehokas neuvonta ja koivun uudistus muutenkin kuin istuttamalla olisi aluksi hyviä. Kirjanpainajan, myrskyjen ja tyvilahon aiheuttamat tuhojen ollessa suurempia kuin hirvituhojen koivikoissa on neuvontaorganisaatio epäonnistunut pahasti kun eivät ole pystyneet antamaan ihmisille oikeaa tietoa riskeistä.Kotimainen omakotitalo rakentaminen on kaikkien aikojen lamassa. Että puunhinta joskus nousisi yli 60:n vaatisi se kotimaisen kysynnän elpymistä. Ei hyvältä näytä…
Tällä hetkellä uskon, että 60e on henkinen tasaluku, jolloin puunmyyntihalukkuus nousee ihmisillä eksponentiaalisesti.
Kannattaa olla iloinen, että havuistakin saa edes jotain. Täällä ei nosteta kantoja eikä energiapuuta saa kaupaksi hankinnalla. Havujen keräily on niin tärkeää uudistamisen onnistumiselle, että vaikka ilmaiseksi veisivät kunhan vievät pois.
