Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset

Neuvojien taso ei ole kummoinen kun he valmistuvat. Käytännön kokemusta on monella siinä vaiheessa liian vähän, että voisi alkaa neuvomaan muita. Uudistamiskokemusta ja seurantaa seurauksista ei ole tullut ja en tiedä tuleeko koskaan kun eivät ole metsässä jokapäivä analysoimassa seurauksia. Yliopistossa ollaan sitten taas vielä kauempana metsästä ja metsäntutkimus palvelee kaikkein eniten tutkijoita itseään, että he pääsevät samalle tasolle mitkä muut ovat oppineet metsässä tekemällä ja olemalla. Tilanne on vähän sellanen, että ne tekee, jotka osaa ja ne jotka ei osaa, neuvoo muita.

Se on sellanen 450e+30% lisää jos tarviaa välittäjää eli et ota yrittäjältä suoraan+alv. Kemera tuki on joku reilu satanen ha.

Tokmannilta haen hullun halpaa teboil 2t mixiä. Sillä 555 toiminu 3 vuotta.

Mustilassa kateltiin syksyllä makedonian mäntyjä ja miten huippuhyvin se uudistuu luonnollisesti alikasvosksesta. metsikön alla oli jokapuolella PALJON erikokoisia hyväkuntoisia ja kasvuisia taimia. Siihen puututkija totesi, että Suomessa puuttuu puu tästä aliskasvos ekolokerosta jatkuvaa kasvatustakin ajatellen.

VMI yliarvioi tuhoja koska tuhot lasketaan ennen ensiharvennusta, ehkä jopa ennen viimeistä taimikonharvennusta missä vikaiset puut poistetaan. Ensiharvennuksen jälkeen ei esim. lievästi vikuutetussa metsässä hirvituhoisia juurikaan ole.

Sahalla voidaan röntgenillä havaita näitä vikoja ja poistaa tai sahata silleen, että ne ei haittaa. Ovi ja ikkunatehtaalla taas kaikki mänty sormijatketaan ja viat ja oksat sahataan pois. Sahayrittäjille tehdyn kyselyn perusteella suurin laatuongelma männyssä on nopeakasvuisuus, sen jälkeen oksat ja sitten muut. Eli ihminen aiheuttaa suurimmat viat mäntyihin kasvattamalla sitä väärin. Yhtään helpotusta asiaan ei tuo motokuskien vaatimukset suuremmista ja harvempina kasvavista männiköistä. Hirvituhoja voitaisiin välttää jos taimikoita ei harvennettaisi liian aikaisin, jotta korjuu olisi halvempaa.