Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
2015-2020 ne tutkimustulokset ei silti ole vastaavia mitattuihin.
Ne kuolee nälkään tietysti.
Perko, selitä nyt vielä kerran mulle miten se avohakkuu oli olennainen osa JK:ta?
Eli onko Jovain Perko tekemässä väärin kun laskee korkoa eli vaihtoehtoista sijoitustuloa JK-tuloille?
Sillee hauskaa kun kukaan ei usko juttuja mutta itsekkään ei myönnä, että on tullut uunotetuksi.
Jovain, lasketaanko JK tuloille metsänulkopuolista korkoa niinkuin Perko esittää?
Silmien tasalta ei männyntaimikkoa tarvitse raivata joka toinen vuosi sen takia että ne kasvaisi. Kyllä ne kasvaa ihan yhtälailla vaikka olisi 3-4m vaikka 3-5vuotta raivauksessa väliä etelämmän paremman kasvun alueella. Sitten kostokoukusta aika jättää niin ei niihin syrjäkylien vain ole tulijoita.
Hirvien laskeminen on sallittua mutta metsästyksen apuna ei. Petoja voidaan myös nähdä dronella mutta totta tosiaan jos puolilla käytetyistä luvista on pakastimet pullollaan niin tosiaan pitäisi varmaan nostaa kädet pystyyn ja todeta, että vanheneva ja harventaa bäestö ei hirvikantaa pidä kurissa sieltä viimesimmästä pohjukasta. Hirvikannan säätelyyn on varmasti keksittävä muita keinoja.
Hirvijahdistakin voidaan purkaa keinotekoiset esteet ja sallia drone jäljitys. Droneja ei pedot uhkaa. Keinotekoisten esteiden rakentaminen on vain viivyttelyä koska kukaan ei halua luopua runsaista lihapadoista. Peräkylillä ongelmat pääsevät pahoiksi kun auraamattomille teille ja syrjäseuduille ei kohdistu metsästystä. Minä huomaan raivatessani ainakin tämän. Multialla käytetään hirviluvista 50% ja siellä missä metsästetään hirviä tai niiden tuhoja ei varmasti näy mutta tuhot on alueilla sitten missä ei ole ihmisasutusta isoja teitä eikö metsästystä. Metsästyksen epätasainen jakautuminen on este miksi syrjäkylien hirvikannat eivät pysty olemaan hallinnassa. Petokortin heiluttelu on ehdottomasti lopetettava ja siirryttävä drone jäljityksen kautta lopulta dronemetsästykseen syrjäseuduilla. Jatkuva raivauskin maksaa pitkän pennin maanomistajalle kun sitä tehdään vain hirvien takia, itse mäntyjen takia niin usein tarvitsisi raivata.
Tarkoittaako hoitomuotojen yhdistäminen mitä? Niinkuin jatkettu kasvatus yhdistetään avohakkuuseen?
Onko Jovain tämä valopuuasia ja kuuusettuminen sekä koivun erittäin huono sopivuus jatkuvaan kasvatukseen syy miksi Jovain ei usko Perkoa, että metsätalous Suomessa on täysin mahdollista ilman avohakkuuta?
Korona aikaan meikäläinenkin sai etätyövähennyksiä.