Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Pienaukot ja turvealueiden jatkuvakasvatus ilman kunkostusojituksia tai lanoituksia. Jaa eikös näissä ollut sitä tutkimustarvetta ja varsinkin jatkuvakasvatus turvealueilla ole sitten jatkuvaa kasvatusta?
Jatkuvan kasvatuksen tilalla huomasin, että tyvilaho voidaan viedä turvealueille, missä sitä ei maaperässä ole, nik vaurioittamalla näitä kaikkien kehitykelvottimiksi tietämiä kuusia. Muutenkin panee miettimään, että mikä tälläisen JK-tilan arvo myydessä on kun tiedetään vaikka, että siellä on harjoitettu JK:ta kymmeniä vuosia niin maa on saastunut ja turvealueet tulee laittaa ojitetuiksi. Varsinkin tuo maan saastuminen saisi minut kiertämään kaukaa.
Ei se ihan niinikkää oo. Kuusi kasvaa turpeesta ja bähäturpeisella ja alku näyttääkin harjaantumattoman silmään ihan hyvältä, 2-3 metrinen kuusentaimikko ojitetulla turpekankaalla, mikä ettei. Mutta ojien tukkeutuessa tai ojituksen mahdottomuus notkossa lopettaa kuusten kasvun ja haihdunta isommista puista loppuu. Voin tuoda kuvia varoituskuusikosta, jossa yli 50 vuoden odottelun jälkeen päästiin ensiharvennukseen kun päältä oli otettu isot männyt. Kosteat maat ovat petollisia kokemattomille kasvattajille koska siellä se kuusen taimettuminen maahan on parasta. Esimerkkinä vaikka tuollainen kumpareessa oleva istutuskoivikko missä edellinenkin metsä oli seka-koivua. Aliskuusi ei tulekkaan enää sitten kun on Heinänen kasvillisuus ja se millo pääasiassa kuusentaimettumista on kun edellisestä metsästä siemenet varisee maahan päätehakkuun yhteydessä. Kokematon kasvattaja jälleen ihmettelee miksi koukut koivikon kuusettuva ja jotkin ei. Sillä edellisellä metsällä on niin valtava vaikutus eikä reunametsällä. Tietysti JK kasvattaja ei tätä ymmärrä.
Metsälehdessä oli, että pienaukot vaativat tutkimista, että tiedetään mitä niissä tapahtuu. Eli JK perustuu arvailuihin tällä hetkellä mutta onneksi me tiedämme kyllä Perkon kanssa mitä sontaa poenaukot aäpvat ja se johtuu mm. Siitä, että reunametsä siementävät ja taimentavat ne heikosti olipa ne mitä hyvänsä. Jopa ison kuusikon jälkeen ei välttämättä tule kuusikkoa jos maata ei muokata kuten vajaa vuosi sitten kuvaamastani pienaukosta.
Jos katsoo metsien tilaa JK tilalla, jonka ennaraivasin niin ojat jätetään perkaamatta, jossa aliskuuset kasvavat muutenkin huonosti mäntyjen alla, kokapuolella on vaurioituneita aliskuusia, joista sahatessa löytyy paljon tyvilahoa, isot kuuset ovat palokärjen merkkaamia, ravinne-epätasapainoja ei korjata lannoituksilla, välillä on jouduttu tekemään maanmuokkausta ja tervasrosoon kuolleet ”arvokasvua” sisältävät siemenpuut eivät siemennä turpeen alta avattua savimaata jne. JK tila voikin olla aika groteski näky järkevään metsätalouteen tottuneelle.
”Kun datakeskusten kulutus ei jousta, muita vaaditaan joustamaan. Kotitalouksien pitää silloin säästää tai maksaa kovempaa hintaa pörssisähköstään, Manner sanoo.”
”1 datakeskus vie 250000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä.”
Vieläkö joku on sitä mieltä, että meillä on halpaa sähköä kun ollaan valittu pääasialliseksi tuotantomuodoksi tuulivoima? Milloin tavallinen kansalainen havahtuu, että tuulivoima tekee meidän sähköstä kallista eikä halpaa?
Muu tuotanto kuin tuuli ja aurinkovoima laskee ja uutta sähköntuotantoa tulee vain säästäriippuvaisuutta aurinko ja tuulivoimaa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–fingrid-varautuu-merkittavaan-kasvuun-kuluvalla-vuosikymmenella/
Sähkönkulutuksen kehitysnäkymät pdf
Sähkönkäytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–pidemman-aikavalin-nakyma-ennallaan/
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011061070.html
”Kallis huuma, kuka viheltäisi pelin poikki?”
”Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.”
Epäilen kyllä jos Kainuun korvessa on datakeskus, että miten pitkiä matkoja sitä lämpöä voidaan sieltä siirtää. Kaukolämpölaitos siirtää kaupungeissa lämpöä muutamia kilometrejä.
No kyllähän tuosta kuvasta näkee oikea ammattilainen näkee mitä sille kannattaa tehdä.
Ääritilanteissa asiat aina tuntuu, että ne ikuisesti samalla tavalla. Energiapuusta on varmasti pieni suvanto mutta kuka kattoo fingridin sivuilta ennusteita sähköntuotanto muodoista niin ainoita mitä tulee, o säästä riippuvaista tuotantoa aurinko ja tuulivoimaa. Yksi leuto talvi niin ei kannata energiapuuta kuopata. Pari ympärivuoden kulutusjoustamatonta datakeskusta niin palaa toimistokalusteetkin taas, kuten reilu vuosi sitten vähän viileämpänä talvena.
Oletko Perko ajatellut, että se olet sinä joka ei osaa laskea koska yhtään esimerkkiä ei täällä ole eikä kertonut konkurssiin menneistä tiloista, joita sinun matematiikalla kertomasi mukaan tapahtuu. Eli uudistamiskulut ja maanpohjan arvo tuottaa omistajalleen pelkkää tappiota. Eikö olekin niin, että se virhe on sinun matematiikassa ja sinun ”edellisissä kierrossa?”
Yksin oikeassa vai ryhmän kanssa väärässä?
Sekin oli aika hyvä, kun RR kertoi miten kirkon kannattaa myydä tyhjä maapohja uudistamatta mutta RR ei osoittanut mitään toimivaa markkinaa eikä hinnanmuodostusta tälle, että laskento jäi mielikuvituksen varaan. Todellisuudessa S pankki kertoo, että nyt voi ostaa tiloja arbitraasierolla et siitä voi jokainen laskeskella mikä on todellisuudessa tyhjän maapohjan arvo.
Poltetun turpeen hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan turpeeseen kuten harvennuspuun maatuminen tai poltto sitoutuu niihin jäljelle jääneisiin puihin. Sieltä mistä polttoon kelpaava turve on otettu niin sinne alkaa muodostumaan uutta turvetta kun ojia tukitaan.
Kaikki suot ovat entisiä järviä ja soistumisen jälkeen maa ja savi kovettuu. Suolta valuu vedet seuraavaan järveen joka taas muuttuu suoksi. Maanpinnan kohoamisen takia mm. Suo lopulta kuivuu ja järvet rehevöityy se on luonnollinen kiertokulku.
Sanoisin, että turve tulee olemaan vihreän vedyn vaihtoehto. Se tulee olemaan niin kallista, että ei lompakkomme tule kestämään sitä. Ensiksi häviää halpa kesäsähkö ja vaihtoehtojen puutteessa joudumme maksamaan siitä äärettömän hinnan talvella kun ei muutakaan ole. Viherhuijatun ihmisen tunnistaa siitä, että se höpisee ilmaisesta fossiilittomasta tuulienergiasta eilä mäe kokonainaisuutta ja mitä tapahtuu niinä hetkinä kun ei tuule tai paista.
Selitätkö perko vielä kerran kun Jovain sanoo, että JK avohakkuu kuuluu JK:h kun tehdään uusi männikkö ja sinäkin olet tehnyt uuden männikön reunametsän siemenillä ja riimittelet sinne kuusialiskasvoksesta uuden metsän. Niin se kysymys: miksi kuusialiskasvosja muu roina sieltä laitettuna havupinoon ja energiatulot vuonna 1 kuuluu edellisen kierron tuloihin mutta jos samat puut jatkavat kasvua niin niiden tulot kuuluvat uuden metsän kierron tuloihin?
Eli jos myyt mäntyjen alta koivu, leppä, haapa puskat energiaksi, et voi laskea, että ostat niillä uudet taimet mutta samat puut kelpaavat uuden metsän tuloiksi?
