Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Amerikassa tapahtuu politiikantutkijoisen mukaan asia, että rebuplikaaneja äänestävät ihmiset vähenee ja demokraatteja lisääntyvät, koska suurempi osa maahanmuuttajista äänestää demokraatteja. 4 vuodessa tapahtuu aika vähän, suurempi linja on, että Amerikka muuttuu demokraatti enemmistöiseksi luonnollisesti. Demokraatit vastaavat ulkomaankirjeenvaihtajan mukaan Suomessa Perussuomalaisia, nii jyrkkää on touhu silti.
Tulevaisuusraporteissa 2060 2070 suurimpina haasteina pidetään euroopassa ilmaston lisäksi lisääntyvää maahanmuuttajataustaisuutta. Meillä on jo kohta mahdollista, että Afganistanilaistaustainen pääministeri, joka mm. Kielti Havis Amandassa uimisen kun Suomi voittaa MM kultaa. 2000 Taliban räjäytti 1000 vuotta vanhoja patsaita Afganistanissa. Tälläisiin asioihin pitää suhtautua neutraalisti ilman tunteita.
Meillä on sama suunta, nimittäin ei tule keskustalaisia tai perussuomalaisia lisää maaseudulle, jotka kannattavt metsiä euroissa enemmän kuin aineettomana hyvänä. Jossain vaiheessa, kymmenien vuosien päästä nykyisen kaltainen metsänomistus tai tulovirrat siitä eivät välttämättä ole enää enemmistön ihmisten etu jos maahanmuuttajat asuvat 100% kaupungeissa.
Kaupungeissa ja maaseudulla maahanmuuttajat asuvat kaksioissa, joissa on vanhemmat ja 4-5 lasta. Vanhimmat lapset lähtevät vaeltamaan kadulle. Mitä Suomi tekee erilailla kuin Ruotsi? Maaseudulla on tyhjiä taloja ja tilaa suurperheille. Me tuodaan tänne ihmisiä paikkaamaan väestökatoa ja ikääntymistä ja asutetaan heidät ahtaasti ja paheksutaan kun eivät kulje Kaitaa tietä.
Minä seuraan kun Suomalaiset ajavat valtatietä perjantaina pohjoiseen j asunnuntaina etelään mökeille, mummolaan tai kesäpaikalle. Ovatko maahanmuuttajat pelkkiä kaupunkilaisia? Me ei anneta todellista mahdollisuutta integroitua suomalaiseen elämänmenoon. Kyllä minusta voisi kokeilla antaa aitoa mahdollisuutta maahanmuuttajille metsän ja asumisen muodossa.
Niin, 100- vuotiaissa kuusissa on tyvilahoa 4-5% päätehakkuussa. Nehän on monesti syntynyt luontaisesti koivujen tai mäntyjen alle. Ne saa sen aliskasvos vaiheessa herkiten. Se, että istutuskuuset kasvavat harvassa tasavälein parhaissa mahdollisissa oloissa niin se on tehokas ehkäisijä verrattuna miten ennen on paljon hyödynnetty aliskasvosta.
Perko, sinä olet vielä metsänkkasvattajaurasi alkuvaiheessa, ehkä vielä myöhemmin ymmärrät.
Kirjoitit jovain aiemmin, että poimintahakkuun jälkeen pitäisi raivata, kerrotko miksi? Että on siistimpää vai hyödyllisen tuhon välttäminen vai pelkkä taimien harventaminen? Kun pimintahakuun jälkeen raivaan taimet niin ovatko ne tukkihakkuussa 80 vai 100 vuoden päästä? Nehän kasvavat kuitenkin hitamamin. Mietin vaan sitä kulujen 4% korkoa et eikös siitä tule aika paljon jos raivataan hitaasti kasvavia kuusia sieltä ja aika on vaikka 100 vuotta ihan niinkuin jaksollisessakin lasketaan kulut?
Jatkuvan kasvatuksen raivaukset maksavat n. 400e/ha
Jos jossain on pystytty tyvilahoa pidättelemään niin sehän jaksollisen metsätalouden ansioita ennakkoraivauksineen ja istutuksineen. Taas tilanne alkaa varmasti heikkenemään hyödyllisen tuhon metodeilla.
ELY keskus ei edes kieltänyt Joen yli ajamista, kielti vain esiintymän kohdalta ajamisen, kukas nyt olisi arvannut, että se esiintymä on siinä kohdalla mistä on menty ennenkin. Aika väljästi oli elykeskus laittanut, huolehdittava vaan ettei mitään huuhtoudu veteen ja ylityspaikka on yläjuoksulla missä ei ole missä ei ole esiintymää.
Ilmeisesti kuumeisesti etsitään ”panic buttonia” mut voisiko ELY keskus olla jämptimpi seuraavalla kerralla. Ihan vaan pienillä muutoksilla tulkinnanvaraa kaventaisi.
En osaa sanoa. Saisiko se yhteyttämistuotteita toisilta puilta, miksei. Jos se tauteja ja tietojakin. Jonkin ohjelman mukaan puut vaihtoivat tietoja.
Yleisesti taimikoissa taimet kasvavat avohakkuun jälkeen kosteammassa kun vedenpinta nousee haihdutuksen jälkeen ja isoimmat, siementä tekevät puut eivät kokoajan ime kaikkia ravinteita laajoilta alueilta, niin ovat vastustuskykyisiä. Aliskuusen herkkyys lahollehan tulee kuivuudesta ja ravinteiden niukkuudesta. Mä en muista ihan heti nähneeni istutuskuusta joka olisi tyvilahottunut. Jatkuvasti näen kuolleita mäntyjä ja tyvilahoa hakkuussa vaurioituneissa aliskuusissa.
