Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Omat koivun taimet 2c/kpl, 1500 taimea 5h tunnissa, raivaus 7vuoden iässä 6h/ha johon taimikonharvennus kemera eli jos jos 20e/h tunti ajattelisi niin siitä saisi jo ensimmäiset kantorahat. Kaivuri tais olla jotain 400e luokkaa, aina tuntityönä.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/metsapalvelu+arvometsa+oy/25674482
Lukujen valossa näyttää auringonlaskun alalta JK.
Metsäala on itse syyllinen kun kaikki jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen liittyvä tutkimus vai laskenta tietokonemalleilla on annettu yhdelle miehelle. Se ei auta jos lähes kaikki metsäalan nykyiset professorit ja emeriutiukset kirjoittavat miten käytännössä ei tule tapahtumaan kun kaikki aina viitataan tutkimukseen. Kun nämä tutkimukset ei taatusti ota käytäntöä huomioon esimerkki vaikka ”hyödyllinen tuho kuusialiskasvoksessa” minkä varmasti kääpätutukijat tyrmäävät suoraan. Laskennallisen mallin haastaminen on hankalampaa kun laskija ei halua ottaa huomioon mitään ja mallissa aina on keskikokoinen puu ison puun alla joka kasvaa isoksi tukkipuuksi vaikka tuhansien metsätyöntekijöiden ja professorien voimin tiedetään, että näin ei tule tapahtumaan siinä mittakaavassa. Nytkun metsäala ei ole haastanut näitä kunnolla niin Arvometsät ja muut saavat rilan kertaa miten mm. kuusialiskasvoksen murskaus on metsässä itseasiassa positiivinen asia ja vain parantaa JK:n kannattavuutta. Kaikki mitä Perko siteeraa on Tahvosen käsialaa Aalto yliopistosta.
Jatkuvapeitteinen synteesiraportti metsäkeskukselta on päätynyt tulokseen, että etelä-Suomen kuusikot kannattaa kasvattaa jatkuvapeitteisesti. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta jo 3% korolla hatkuva peitteinen on kannattavampaa. Taitaa olla kaikki kannattavuustutkimukset olla n. 9/10 Tahvosen tekemiä. Suomessa ei taida olla muita, jotka tämän kannattavuudesta tekevät tutkimusta eli melkolailla yhden ihmisen näkemys taitaa olla. Sitten taas riskeistä tai taimettumisesta tehtyihin tutkimuksiin Tahvonen ei ole osallistunut missä realismi sitten kumoaa näitä ilmeisesti ”ilman metsää” tai käytännön kokemusta. Niinkuin Perkokin näihin viittaa niin tarkastelu pitää lähteä paljaalta maalta ja jos tehdään niinkuin Kujala, niin korko pitää jättää pois. Jos tarkastelu lähtee paljaalta maalta niin pitäisi käyttää dynaamista hintaa paljaalle maalle sillä kaikki ymmärtää, että jos taimikoiden hinta on 1500e niin miten paljaan arvo, mihin ei ole mitään tehty, voisi olla kovin korkea käytännössä.
Vähän huolestuttaa jos yltiöoptimismi menetelmän suhteen yhden henkilön voimin ilman realismia riskeistä on tämän perusta.
AJ sanoi, että Visan metsät ovat kuin Suomi pienoiskoossa niin mökkitontit ovat kuin JK pienoiskoossa ja kaikkihan on nähnyt miten mäkkitontit kasvaa puita: Jätetään isoja mäntyjä ja joitain lehtipuita, sit sinne tulee keskikokoisia vänkyröitä hieskoivuja, yksittäisiä joulupuun kokoisia kuusia, usea pihlaja puska ja joku kohta alkaa kasvamaan leppää mitä saa olla jatkuvasti raivaamassa. Polut menee heinien keskellä missä shortsisankarit saavat sitten punkkeja.
Oliko uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa hiilinielututkija Pekka Kauppi kirjoitti, että paras tapa lisätä Suomen hiilinieluja on nuorien metsien metsänhoito eli, että jaksollinen metsänkasvatus onnistuu parhaiten. Toisessa kirjoituksessa oli, että samaan puumäärän tuottamiseen tarvitaan 20-40% enemmän pinta-alaa jatkuvassa kasvatuksessa. Ja jatkuvan kasvatuksen hiilensidonta kärsii vielä lahoisuuden kasvusta. Eli jos halutaan lisää nieluja niin lisää raivaamista jaksolliseen metsään on vastaus.
En minä tiedä kokeeko kovin monia maailmantuskaa, minulla on mahdollisuus laittaa latauspisteitä kotipihaan. Ajattelin vain, että minua kyrsis pyöriä marketin pihalla pyörien löytämättä latauspistettä. Varmasti kokisin saman jos bensa-asemalle joka toinen kerta 15-30min jono jonka jälkeen istuisin siellä vielä 10-15min tankkaamassa. Tästä eteenpäin sähköautoilun mukavuus ja haluttavuus voi laskea jos ei ole omaa pistettä. Jos kymmenen vuoden päästä kielletään polttomoottorit niin minusta ei tällä hetkellä latauspisteiden synty näytä siltä, että kovin hampaita kiristelemättä siirtymä toteutuisi kun seuraavaksi pitää sähköistää kadunlaidassa autoa pitävät.
