Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Ekologinen tila ei varsinaisesti kerro järven ulkoisesta laadusta meille ihmisille, vaan se peilaa eliöiden ja eliölajien vaikutusta toisiinsa sekä niiden vuorovaikutusta elottomaan ympäristöön. Ekologinen tila kertoo, miten hyvin järvi voi itsessään ja ovatko sen sisältämät tekijät tasapainossa keskenään. Ekologisen tilan luokittelussa ei esimerkiksi tutkita kiintoaineen määrää vedessä, mikä voi olla tietyillä järvillä merkittäväkin tekijä siinä mielessä, miten eri ihmiset tulkitsevat järven veden laatua.”
Tuossa pätkä johtopäätöksistä 3 kertaa hyvän ekologisen luokituksen saaneesta järven ekologisesta tilasta 2000-luvulla. N.6m syvä järvi turvetuotantoalueen keskellä on luontojärjestöjen tikonnokassa pitkään mutamutuilijoiden paheksunnassa. Fosforipäästöt ovat mm. Turvetuotantoalueelta pienemmät kuin luontaiset joessa. Jotkin ihmiset vaan haluaa saada selityksen tummille vesille tai mutarannalle sieltä mitä ne näkevät ja tekevät tulkintoja järvien pilaantumisesta. Ajojahti on kestänyt mitkään ja varmaan aina tulee pettymys ely toteaa järven ekologisen tilan hyväksi.
Jos joku haluaa ladata ja lukea: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://pelastetaansavonveet.com/wp-content/uploads/2020/06/halonen_antti.pdf&ved=2ahUKEwibgv7bnOSNAxUNKhAIHTsJDRkQFnoECD4QAQ&usg=AOvVaw0QM-6T0TdacMoivVb3mv0P
Korkeakoulututkinto tekniikasta löytyy, ei tarvitse sitä puolta epäillä. Silloinkuin luvut täsmää niin ne täsmää ja jos ei nii sitten ei. Eipä ole sinulla koneiden määrä ja laatu ole kasvanut kuten varmaan puolella kymmenellä, jotka minä tiedän ja iloisesti energiapuuta tekevät ja maattomaksi olet joutunut. Metsä groupilla ei ennakkoraivaukset toiminut, niinhän sinä aina kerroit. Varmasti sinulla henkilökohtaisesti oli vaikeaa saada hommaa kannattamaan jos työnantaja metsä group ei siitä varmaan koskaan kannattavaa halunnutkaan.
Ei tapahtunut myöskään sitä, että maanomistajat alkavat sankoin joukoin ennakkoraivaamaan sinulle, ne alkoi myymään energiapuuta ja josta bisneksestä olisit vieläkin osattomana nyky-grpuppilaisena. Varhainperatut istutuskuusikot menee iloisesti energiaksi kun on pilattu ne varhaisilla perkuaksilla.
Suorittavan jutut muuttuu tarinan edetessä tai sitä keksiessä, nyt se on 5m kun aikasemmin mänty piti jo vatmrhaisperkauksessa olla 2000 ettei hirvet syö.
Se mikä on sinun mielestä moraalitonta, ei tarkoita, että se olisi kannattamatonta. On hyvä vain, että meillä yrityksiä, jotka tekee sitä boitollisesti niin se antaa enemmän mahdollisuuksia maanomistajille. Sinä et liene asiantuntija metsäkoneyrittämisestä ja sen kannattavuudesta energiapuumetsissä eikä taida liiemmin olla mehtäukko groupin miehenä.
Onneksi meillä on kilpailua hakkuualalla. Moni energiapuuta välittävä on elänyt lihavia vuosia. Samoin vaihtoehtoja hyödyntävät ovat saaneet metsänsä kuntoon ja tuloja menojen sijaan. Kukaan muu ei ole valittanut kuin ideologisesti energiapuuta vastustavat tai finsilvan kaltaiset, joiden puilla pitää olla mahdollisimman suuri ostaja ja tässä tapauksessa ilmeisesti metsä group, niin tälläistä vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Suorittav joisi korjata, että lämä teesit koskevat vain metsä groupin asiakkaita. Metsägroupille ei kelpaa kuin kovalla rahalla raivatut metsä ainespuuensiharvennukseen. Jos mehtäukko operoi isolla kalustolla metsä groupin sanelluilla hinnoilla niin, jos sillä ei risusavotta kannata niin se ei ole koko totuus.
Joutsenon kuitupuu tehdas seisoo, kuka tietää kuinka pitkään vai rakentaako Kiina Venäjälle omat sellutehtaat. Onko kuitu ja sellu aina se mitä puusta tehdään vain riittääkö energiapuunkaltainen puu materiaaliksi? Selvää on, että monipuoliset hakkuiden tarjoajat selviävät ja pelkkään ainespuuhun keskittyneet voivat joutua kylmän talven jälkeen katsomaan kun muut tekevät hiipuvan sellumarkkinan kyljessä.
Suot ojitetaan järvien rannoilta ja ne vedet lähtee sieltä kerralla. Typpi muuttuu kasvustoksi ja vajoaa järvenpohjaan hiilinieluksi tuhansiksi vuosiksi. Soilta ei tule enää niitä kaikkein ruskeimpia pintavesiä keväällä järviin vaan maan läpi tulleita. Rannoilta suot muuttuvat kivennäismaiksi ja savipelloiksi. Meillä on järvet valtava hiilinielu nytten kun metsiin ei synny mitään pitkäaikaisia nieluja kuten järviin.
Vielä hetken ennenkuin tulee hiilidioksidi satelliitti ja niihin perustuvat nielu/päästö asiat, niin sitten valkenee miten neroja ollaan oltu kun ojittamalla järvistä on tullut hiilinieluja kun ojat on johdettu niihin ja Suomi lasketaan hiilinieluksi. Ei tarvita hakkuurajoituksia.
Vesien lämpötilan nousu aiheuttaa kaloissa makumuutoksia. Lämpötilan nousu on aiheuttanut vesien tummumista ja tummuminen taas imee lämpöä.
Suurin kalojen makuun aiheuttava yhdiste on geosmiini. Tätä tulee mikronitoiminnasta ja se maku muistuttaa mutta mutta ns maan haju joka tulee sateella metsästäkin. Jos ostat kaupasta suomalaista kirjolohta niin se todennäköisesti maistuu muualta ja se on juuri tuo geosmiini. Mutta se ei ole järven mutapohjasta tuleva. Mutapohjassa on kuolleita lehtiä ja järvikasveja mutta niiden päätyminen järveen on vaikeasti estettävissä.
Jopa porakaivoon voi tulla väriä keväällä sekä makua.
Matalissa turvetanta järvissä vesi nousee kapillaarisesti savi kerrosta pitkin muutaman metrin korkeudelle vedenpinnasta jolloin esimerkiksi tälläiselle Rannalle on mahdotonta tehdä hiekkarantaa koska se ranta kasvaa heti sammalta, heinää ja lopulta puuta. Sitten kun vedenpinta joi vaihdella sen tosiaan vaikka 1,7m niin keväällä kaikilta rannoilta valuu varmasti sitä biomassa ja syksyllä varmasti sitä on myös kuivanut jos on ollut kuuma ja veden pinta tippunut radikaalisti.
Erityisesti soiden ojituksilla ja metsien avohakkuilla on vaikutusta kertyvän orgaanisen aineksen määriin. Kasvillisuuden poistaminen altistaa maaperän eroosiolle, joka osaltaan kiihdyttää maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Soiden ojituksilla on samanlainen orgaanisen aineksen huuhtoutumista edistävä vaikutus. Rankkasateet lisäävät tätä huuhtoumaa. Ilmaston muuttuessa ja sateiden lisääntyessä vaikutukset tulevat entistä voimakkaammiksi.
Järvien läheisyydessä harjoitetulla maataloudella on niin ikään vaikutuksia hiilen hautautumiseen. Maanmuokkaus ja karjan laidunnus altistavat maan eroosiolle lisäten maa-aineksen kulkeutumista järviin. Lannoitteiden käyttö viljelyssä vaikuttaa myös osaltaan akkumuloituvaan hiileen. On löydetty viitteitä siihen, että erityisesti kasvavat typen pitoisuudet ovat yhteydessä lisääntyneisiin hiilen määriin järvien pohjasedimenteissä (Kortelainen ym. 2013) Hiilen varastoitumisnopeuksien on arvioitu moninkertaistuneen viimeisen parin vuosisadan aikana laukean ja havumetsävyöhykkeen järvissä (Anderson ym. 2013). Teollistumisen jälkeen ihmisen toiminta on tehostunut ja käynyt yhä intensiivisemmäksi. Tämä näkyy pohjasedimenteissä nousseina hiilen määrinä. Sen sijaan arktisten alueiden järvien hiilivarastoista tiedetään vähemmän.
on ympäristöteko ojittaa suot ja metsä sillä todelliset hiilinielut ovat järvien pohjassa. Seppo Vuokko kirjoitti maaseudun tulevaisuudessa, että järviä pitäisi lannoittaa mutta ojitus ja avohakkuut tekevät tehtävänsä. Soita vettämällä joku paikka taas kuivuu ja taas tulee päästöjä, vain ojitukset ovat todellisia hiilinieluja vahvistavia tekoja.
Metsuri motokuski voisi itse tunnustaa tosiasiat eli, että Keiteleen vedenlaatu lasketaan tänäkin päivänä erinomaiseksi ja kirkkaaksi.
Ongelma on kun tehdään 4-5-vuotis varhaisperkaus ja 3-4m ja n.10v taimikonhoito, mm. Lepät kasvavat vielä energiapuukokoon vaikka joka ikinen olisi kaadettu. Sitä riittää sitten ensiharvvennuksessa kun on niin nopeakasvuinen. Ennen näitä hakkuita, metsägroup teki ainespuuharvennuksia tilalla ja minä tein istutuskuusikoihin ainespuuennakkoraivauksen. Nämä tilat missä näitä vallitsevia ohjeita on käytetty pitkään ja ammattilaisten suunnitelemina ja teettäminä on nyt siirrytty ainespuuennakkoraivauksista istutuskuusikoissa suoraan energiapuuharvennuksiin. Pienet kannot, luontaisesti syntyneet kuuset ja lepät kehittyvät vielä n. 10 vuotiaana ja 3-4m tehdyn toisen taimikonhoidon jälkeen.
Ennen ei ollut itsestään selvyys, että tehdään ensiharvennuksella ennakkoraivaus kun kertymä on 50m3 ja hinta 15e. 500e panostus ennakkoraivaukseen oli kova raha ja sitä valitusta on täälläkin saanut kuulla ihan tarpeeksi. Ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka ovat teettäneet varhaiset raivaukset, että kismittää se 500e lasku kun vihdoin pitäisi kotiapäinkin saada rahaa.
3-4m kun tehdäön toinen raivaus varhain perattuun taimikkoon niin onhan se jo sen verran myöhään, että ne suurin osa vesoista ei enää kasvatettavaa puustoa haittaa ja lepät vähäisesti haittaa mutta sehän on ihan taivahan tosi, että ihmiset ei sitä kolmatta 500e heitä tuuleen kevyin perustein. Noh, minua ei haittaa mitä minä raivaan mutta jatkuvasti tulee lisää varhain perattuja istutuskuusikoita enegiaksi ja syyt siihen selvillä kun minulla itsellä ei taas niin käy, että kuuskiota joutuisi laittamaan energiaksi.
Kokopuukorjuussa ei ole näkynyt mitään sijhen viittaavaa, että energiapuussa oltaisiin siirtymässä tukkipuun käyttöön. Huonossa kysynnässä varmasti energiapuun hinta joustaa tarvittaessa eniten kun se vaihtoehto raivata tai ennakkoraivata järeästi tuottaa miinusta plussan sijaan.
Kaupassa, jossa avustin liian varhain 2 kertaa raivatut istutuskuusikot energiaksi niin kävi päinvastoin. Metsähoitoyhdistys oli 2:n heidän raivaamisen jälkeen suunnitellut energiapuuharvennukset 2026-2028. Kun puuta kertyy mukavasti ranka ja kokopuu hakkuusta, voidaan kerätä isompi määrä pieniä määriä kuvioita ja niiden kaikkien ei tarvitse olla niin optimia, voi vähän jo ennakkoharventaa, siis olla 1 ta 2 etuajassa, kuusella tulee raju harvennusreaktio ja kasvu kuitenkin, turha antaa näiden liian aikaisin raivattujen kerätä enempää ennakkoraivauskamaa ainespuuhakkuuta odotellessa.