Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Aukko se on pienaukkokin. Siellä ei kilpailla kuin suurimman hölmön tittelistä.
Kymmenisen vuotta sitten tehtiin tilalla muutos JK:n suuntaan ja asiantuntijan kanssa käytiin läpi asioita ja päätehakkuu kokoisen kuusikon kohdalla oli, että yläharvennus. Omistajat olivat päättäneet siis siirtyä avohakkuuttomaan metsätalouteen. Mutta jossain vaiheessahan tilanne on edessä, että metsä alkaa kaatua tuulesta jo harvana. Eikö pienaukkohakkuu ole täysin välttämätöntä? Eihän niitä ikuisesti voi vain harventaa? Jos ihminen haluaa JK:ta niin kyllähän se puu käy kaupaksi kun se on se ensimmäinen tai toinen yläharvennus mutta sitten varmaan tulee enemmän hammasten kiristelyä kun JK menee pitemmälle ja tuhot alkavat iskeä. Jovainin mielestä avohakkuut kuuluvat JK:hn mutta minä luulen, että se on asia mitä ne JK:n tilaajat haluavat ehdottomasta välttää. Arvometsä antaa vinkit, että ajourille syntyvistä koivuista tulee uusi metsä. Ei kannata naureskella sillä veloittavat 300e/ha suunnitelmista et ei ne varmasti ole mitään päästä keksittyjä.
Kuivilla kankailla metsät siis uudistuvat usein toistuvina metsäpaloin ja sinne jää metsän isoimmat männyt siementämään uuden metsän. Samalla tuli polttaa mahdollisen tervasroson alueelta. Nyt JK:ssa taas hyödynnetään kuivilla paikoilla vauriosta herkästi lahon saavilla kuusilla, mikä ei ole ollenkaan luonnonmukaista tai jos on, niin sen jälkeen metsä kyllä ymmärtää saada puhdistavan palon. JK:ssa ei ole raivauksia niin niillehän ei tehdä mitään, niitä jopa suositaan. Jaksollisessa taas kuivilta paikoilta raivataan mahdollisimman tarkkaan kuuset pois, että saadaan terve sukupolvi maaliin.
Eikös nuo ole pelkästään energiapuuhun keskittyneitä jos kuitu ei lyö leiville ollenkaan? Tässä on vuoden aikana tapahtunut sellanen juttu, että Stora ja UPM alko ostaa ja toimittamaan energiapuuta niin sitä tavaraa tulee paljon tarvittaessa. MHy:n malli oli, että 5-v varhaisperkaus ja 3-7v taimikonhoito niin tämä malli tuotti paljon energiapuuksi soveltuvia mm. istutuskuusikoita. Järeämpää riukua ehti kasvaa niihin kun luultiin, että etukenossa tehdyt raivaukset poistaisivat ennakkoraivaustarpeen tai mitä lie, todellisuudessa luotiin koko joukko enegiapuumetsiä. Takapuolituntuma on, että energiapuutukia on eniten saaneet kuusikkonsa ohjeiden mukaan hoitaneet mutta lopulta ovat joutuneet tekemään energiapuuaharvennukusen kun se kolmas raivaus on sellanen moukari mihin ei moni pysty.
Musta on hyvä, että tippuu pois se kaikkein pienin, tehottomin ja vanhin rauta pois. Eihän oikeesti kun kattoo kalustoa millä mhy:lle tehdään olisi asiaa muualle. Sitten kun taas vetää, koska 2026 ei taas kukaan ja sitten on varasto tyhjä ni eiköhän ne taas täyty sillä tehoikkammalla kalustolla isompien toimijoiden toimesta.
Jaksolliseen kasvatukseen on tuotu paljon alueita, jotka eivät ole kosteuden vuoksi alttiina metsäpaloille ojittamalla. Tuli vaan mieleen, että jokaista JK hehtaaria kohti on metsätilalla missä ojitetaan niin tavallaan enemmän hyvinkasvavaa pinta-alaa kuin olisi jos siellä JK käytössä. Pitäisikö kehittää joku korjauskerroin eli jos joku puhuu vaikka hehtaarista JK metsää niin se vastaisi vaikka 1,2ha jaksollista metsää?
JK metsästä kun otetaan motolla se iso lahopuu niin se on sama asia kun luonnossa kaatuisi metsän iso puu. Jostainhan syystähän ne sinne kaatuu. Ovat mm. Lahon heikentämiä. Se lahon synty alkaa kuusissa oikeassa metsässä jo siellä taimissa siitä ison puun kuolemasta ja kaatumisesta. Kuusen kasvatus mäntyjen alta on melko viheliäistä kun se raivaa isot männyt tieltää tartuttamalla ne. On hyvä kun on metsäpaloja niin laho häviää maasta ja tai tuulituhoja niin sitten lehtipuujakso hoitaa.
Ensimmäinen ja viimeinen pienaukko tehtiin kuusikkoon kun tarvitsi tien ja kääntöpaikan. Pienaukon ympäriltä kuoli valon puolelta niin paljon kuusia kirjanpainajiin, että niillä rahoilla olisi maksanut taimet aukkoon. Sen lisäksi siitä pienaukosta alkanut tuhoutuminen pysäytettiin laajalla avohakkuulle.
Ja puut eivät kuole itsestään, siellä missä ne ei pala tai tuuli kaada niin niiden täytyy kuolla lahoamiseen eai hyönteisiin. Lahoaminen alkaa kun iso puu kaatuu pienten puiden päälle vaurioittaen niitä. Isojen puiden aiheuttamat vauriot pieniin puihin ylläpitää kasvua ja kuolemista. Ennakkoraivauksilla näkee miten ison puu aiheuttamat vaurioit ovat tehneet pienten puiden terveydelle. Kuusten evoluutio on sellainen, että ne sietää lahoa niin, että ne pääsevät siementämään ja parhaimman kasvun alkaessa pystyvät tartuttamaan männyt ja saamaan valon. Johonkinhan niiden mäntyjen on kuoltava tai ne olisi ikuisia. JK nimenomaan matkii luonnon uusiutumista lahottimisen kautta. Jaksollinen matkki taas tuuli tai tulipalo tuhoa ja siellä kasvatetaan puut nopeasti ja häiriöttömästi, että taimet ei saa (hyödyllistä) tuhoa koska se on yksi luonnon keinoista uudistaa.
Pienaukot mitä tulee JK metsiin on vasta alku suuremmille aukoille. Pienaukonlaidasta alkaa tuuli kaatamaan ja lopulta on jäljellä vain pieniä saarekkeita vanhaa metsää. Tuulinja hyönteiset viimeistelevät tuhon. JK:ssa ei voidaan enää hallita tätä luonkollista metsän tuhoutiäumismekanismia kun tuho alkaa leviämään pienaukosta.
Jaksollinen metsä kasvaa terveenä alusta loppuun ennenkuin luonnolliset mekanismit tuhoavat metsän koska mikä kasvaa, on myös tuhouduttava. Sen takia jaksollisen metsien olematon lahotilanne ei saa palstatilaa kuten JK metsien.
On selvää, että tasapainotila tulee löytymään ja kaikille ei ole tekemistä. Yhden lajin tekijöille on kaikista hankalinta eikä ole myöskään varmaan, että kuitupuukaan vetää entiseen tahtiin lähivuosina tuontipuun lisääntyessä ja Kiinan viennin hiipuessa. Paras on olla kun on mahdollisuus kumpaakin Energiapuuta ja ainespuuta kun alabire tiputtaa kilpailijat, jotka tekee vain toista. On selvää, että energiapuun teko ei lopu yhteen lauhaan talveen ja sitä seuraavana talvena taas tarvitaan lisää. Sähkön tuleva kallistuminen ei varmaankaan tue näkemystä pysyvästä kysynnän loppumisesta ja tilastoissa näkyy ainakin sivuvirtojen melkein 10% lasku energiantuotannossa sekä metsähakkeen melkein 10% nousu. Myöskin ainespuuvirtojen hiipuminen vaikuttaa sivutuotteiden saatavuuteen.
Visakallolle: varmaan ne oli sellasia, että ois voinut tehdä energiaakin: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/ensiharvennuskunnossa/
”Olisikio AmmattiRaivoojan ohje, että jättää edelleen kasvatettavan lehtisekapuuston pääsääntöisesti siemensyntyisistä taimista mutta vasta toisessa raivauksessa?
No aikasintaan, paras on kun käyttää metsäntutkimuslaitoksen viisautta mutta se on sitten itsetehtäviin töihin, teetettynähän se tuskin onnistuu, edes täysraivauksena 4-5-viotiaana.
Varhaisperkausta tehtiin ennen täysraivauksena. Sitten tuli tämä, että ihmiset haluaa sekametsiä ja koivusekoituksia. Metsälehden metsäkoulussa on vanha viisaus metsäntutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, että koivu kasvaa tasapituisena kuusikossa kun katkaistaan 7-vuotiaana. Nykyään on pakko jättää 10% nykyohjeilla varhaisperkauksessa. Menneisyyden kaikuja täysraivaukset metsä groupin tai mhyn mailla. Minä vedän itselleni täysraivauksen 7-vuotiaana.
Tämä halu ja vaatimus sekametsistä on tehnyt sen kun ei enää tätä vanhaa, edelleenkin pätevää tutkimusta eikä ymmärretä havupuiden kasvudynamiikkaa eikä eikä havupuiden ja koivujen yhdistettyä kasvudynamiikkaa. Kun 5-vuotiaana katkaistaan, koivusta tule etukasvuista, kaikki pienet vesat vesovat ja hidastavat kuusten kasvua entisestään kun ne haitallisimmat vesat kuusen välittömästä läheisyydestä ei kuole.
Nyt meillä nykytutkimusta, joka sanoo että koivut ja kuuset kasvavat yhtä nopeasti ja toisaalla tohtoriväitöskirja joka kertoi, että 2 vuotta riittää. Nyt kun nämä ovat pseudotutkimusta, niin ihmiset yhä vähemmän ymmärtävät tätä kasvudynamiikkaa. Jos taas taas tehdään tätä reilusti etukenossa isojen ohjeiden sisällä eli 5 vuotiaana ja toinen 8-10 vuotiaana niin toisen kerran katkaistuista vesoista ei kasva enää kuitua. Jos sellainen jätetään vasta sitten sekapuuksi esimerkiksi 3 raivauksessa mikä on rehevillänmailla sitten lähes sääntö, niin tulee energiapuuraippa tai 12centin kannon ennakkoraivaustarve.
Olisi hyvä jos tulisit kustannusten kanssa ja todellisten kuusikoiden kanssa, joissa tätä on tehty pitempään, että kiertoajan kustannukset olisi selvillä, että ennakkoraivaustarve on vielä selvästi nähtävissä nollaksi.
Itse vertaan omaa tekemistä näihin isojen toimijoiden tekemiseen ja ohjeistuksiin ja niistä olen nähnyt mitä niissä tapahtuu ja niiden tekemisen seurauket ovat minulle ja energiapuualalle. minun on vaikea vastata jos sinä olet keksinyt tavan hoitaa metsää kun en näe sellaista missään. Tämä ohje 5-varhaisperkaus ja 5-10 vuotta siitä lienee nyt se ohje mikä on kaikilla, ei mitään suorittavan keksimää.
