Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”Osallistumme Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeisiin, joissa kehitetään uusia menetelmiä turvemaiden hoitoon ja päästöjen vähentämiseen. Emme voi välttää uudistushakkuita tai ojien kunnossapitoa kokonaan, koska kaikki turvemaiden metsät eivät todennäköisesti uudistu luontaisesti eivätkä kaikki metsänomistajat halua kokeilla jatkuvapeitteistä kasvatusta. On tärkeää analysoida huolellisesti, missä tapauksissa uudistushakkuut ovat paras tapa edetä ja mitkä ojat on syytä pitää kunnossa.” Metsä group
Voisi sanoa, että metsäsektori on tosi hyvin hereillä suurimmaksi osaksi. Kyllähän jonkinlaista realismia on tuokin ettei kaikki uudistu ilman maanmuokkausta ja männyllä valopuuseman kautta et jos uusiutuu sitten huonosti kasvavalla kuusella ja hieskoivulla niin ei siinäkään paljoa arvoa ole.
”Metsäsektori=metsäala= metsiin liittyviä elinkeinoja, kuten puun ja metsien kasvatusta ja korjuuta, metsäteollisuutta, metsänomistajille suunnattuja palveluita, luontomatkailua ja metsäntutkimusta.”
”Metsäsektorilla ei ole vielä ymmärretty ollenkaan ottaa vakavasti koko ilmaston lämpenemisasiaa.”
Siis selitä tarkemmin kun en näillä jutuilla vielä usko sinua. Eli ei sittenkään metsäsektori vaan metsänomistajat? Metsänomistajat eivät ymmärrä ilmastonmuutosta, koska he ovat maksimoineet uusiutuvien materiaalin raaka-aineen tuoton?
Kait metsäsektori on etunenässä ollut biopolttoaineita ja uusiutuvia pakkauksia. Kyllähän öljyn korvaaminen on yksi isoimmista ihmiskunnan haasteista ja selluteollisuus sivutuotteineen on siinä yksi osa ratkaisua. Arvometsän sivuilla sivuilla lukee, että kuituteollisuus loppuu Suomesta muutamassa kymmenessä vuodessa. Kyllähän tuo sellupuu palvelee kumpaakin osapuolta kun metsästä harvennetaan vikaset puut ja parhaimman tukkilaadun jatkavat. Tuntuu tosi oudolta väitteeltä, että eka puut vikuutetaan ja lahotetaan murskaamalla ja sit sanotaan niistä kasvaa pelkkiä tukkipuita raivaamatta ja kuituja harventamatta.
Wondergrip+merinovilla alushanska on toimiva yhdistelmä sen lisäksi ”päällystää” kahvat muovikalvolla ettei lumi ja jää tartu niihin ja lämmitys kun on ni auttaa.
Itse kulmavaihde kyllä kestää satoja hehtaareja ja jos se joskus täytyy kuitenkin vaihtaa niin sen hinta per hehtaari on mitätön.
Tuossa oli hyvä millä pääsee nopeasti kärryille. Juha Siitosen tekemä slaidi. Tuon mukaan Suomessa on 5000 lajia, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta.
Hups, kirjoitusvirhe, eli 5 vuotiaana varhaisperkaus 1-1,5 ja 5vuoden päästä 10 vuotiaana taimikonhoito 3-4m, kuten vallitsevat ohjeet on ja miten ne oli Riikolan ja Mykkäsen kirjassa kirjoitettu. Eli kirjan mukaan tehty. Tarkoitin pelkkää kuusta. Eli kirjan ohjeiden mukaan tehtynä kuutioissa jäi puoleen ja 3 taimikonhoito on vielä edessä n.16-vuotiaissa taimikoissa, joissa tehty 5 varhaisperkaus. Osan siis jouduin keskeyttämään ja raivaamaan uudestaan 7-8- vuotiaana muiden mukana et vertailualaa ei tullut sitä määrää kuin olisin toivonut kun haitallisuus kyllä selvisi nopeasti. Mm. Miksi kuutioissa päästään suurempaan on mm. Sekapuun parempi hallinta ja mitä maan alla tapahtuu mm. Sekapuun kasvatuksen seurauksena sekä kasvu keskittyy enemmän kasvatettaviin kuin vesakkoon.
Kevät kun koittaa niin se on kuin hippopeli missä kahmitaan typpikuulia. Se lisäksi tarvitaan valonsäteitä vähän. Esimerkiksi sinivuokko on ensimmäisenä apajilla, ennenkuin tulee puihin tulee lehtiä tai heiniä. Kuusi pintajuurisena isompana ja vahvempana hamuaa kaiken typen, jolloin jää vain sammal jäljelle ja sulkee valonsäteet. Sammaleessahan on jatkuvasti siemenpankki mikä odottaa kuolevaa puuta, jotta siihen varastoitunut typpi tulee pintakasveille käytettäväksi ja valo herättää siemenet. Umpeenkasvaneessa metsässä ei siis toteudu kumpikaan vaan tarvitaan säännöllistä kuolemaa siellä täällä lehtipuista lehtipuulehdossa.
Arvometsässä oli, että kuusikko missä kasvaa vain sammalta ja kuusia on monimuotoisuudeltaan köyhä mutta se ei pidä paikkaansa. Sammaleessa on siemenpankki mitkä on tullut kasveista muualta. Sitten kun se kuusikko harvennetaan tai avohakataan, ne siemenet lähtee kasvuun. Kävin katsomassa 2020 reilusti, jopa 2/3 runkoluvusta harvennettua ”köyhää” kuusikkoa niin se oli puhjennut kukkaan kuin serengeti konsanaan.
Oon tehnyt kokeita kuusentaimi kuvioilla. Osan raivasin 5- vuotiaan ja taimikonkoito 10 vuotiaana ja toisen osan 7-8- vuotiaana ja siitä olen taimikonhoitoa n. 7 jälkeen. Näissä on säädetty sekapuuosuutta myös. Siis samat itsekasvatut huippujalostetu taimet, samankaltainen maaperä ja samoihin aikoihin. Osan kokeista 5- varhaisperatuista jouduin kun heti näki miten huonoon suuntaan asiat lähti. Tosin töissä nyt on nähnyt aika paljon kuusentaimikoita et niiden kasvamista seuraamalla olen muokannut kuusentaimikon kasvatustapaa. Tulokset on ollut rajuja kun katsotaan metsään.fi, 7-8 vuotiaina varhaisperatuissa on lähes tuplamäärä puuta samassa ajassa ja 5 ja 10 vuoiaina varhaiperatuissa on tiheyskin tiedoissa huomattavasti korkeampi vesakosta johtuen eli joutuu raivaamaan 3nen kerran. Näihin on ihan loogiset syyt ja aika paljon olen jo tähän mennessäkin kertonut miksi asiat lähtevät menemään pieleen kun varhaisperataan 5 -vuotiaana. Kun joku tutkija myös huomaa tämän niin pituuden lisäksi joutuu päivittää metsänhoitotavat sekä kuutiot.
