Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Ei tällaiseen keskusteluun joutuisi muualla jos sanoisi, että osingot kannattaa sijoittaa uudelleen niin kaikki nyökyttelisi mutta JK yrittäjä sanoo, että ne osingot on sijoittamisen ulkopuolista rahaa ja kaupankäyntikulu jauhaa sijoituksen tappiolle.
Tai auton 10% rahoituslainan takaisinmaksuun, asuntolainan maksuun tai sijoituslainan maksuun. Jos kuluille laskee sijoituskoron niin tuloillekin voi laskea, koska elämässä monella muulla on korkoa mukana. Et jos autolainan maksaa kerralla pois eikä tipoittain niin aukkohakkuuulla päästään paremmin 10% tuottovaatimukseen.
Samapa tuo minulle on, JK yrittäjät eivät tienaa jatkuvalla kasvatuksella kun näytösluonteisesti tekevät kokeiluhakkuita, raha tulee Idan myymisestä. Uusiutumattomuus ja puiden laadun romahtaminen ja koivun kasvatuksen mahdottomuus tekevät siitä sopimattoman itselle ja ne, jotka siirtyvät JK:Henkilökohtainen vain parantavat omaa asemaa puiden haluttavuuden suhteen ja koivun kysynnän myötä.
Ittelle ainakin tärkeä, että kuusijakson jälkeen tulee lehtipuujakso. Jos juurikäävän tulee kuusijakson aikana niin lehtipuujakson jälkeen se vähenee. Jos havujakso jatkuu jatkuvana niin juurikäävän määrä maassaei missään vaiheessa käänny laskuun vaan jatkaa kasvamistaan.
”Eihän jk:n korkeampi tuotto voi olla vähemmän sijoitustuottona.”
Korkolaskuissa tietysti suurin merkitys on alun tuloille ja menoilla. Sen takia isot alun tulot tuottavat korkotuloina enemmän kuin JK:ssa ja uudistuksen todelliset pienet menot ovat bonusten jamahdollisten havujen jälkeen mitättömät. JK halua korostaa, että näitä ole olemassa, vaikka suurin osa istutettavista metsistä on kuusia ja bonukset todellisia. On 2 tapaa miten JK laskija manipuloi ajattelua: Jättämällä korko pois avo hakkuutilanteesta tai laskeminen vuodesta 2 kun havut eivät ole tuloa, että uudistamisella saadaan mahdollisimman suuri kulu ja korkotulo.
No onhan se toinen raivaus helpompi kun ne lähtee kerralla yhdestä kannosta ja osa noin pitkistä lahoaa, että ne ei säily elinvoimaisina ja osa saattaa olla vesomatta kokonaan. Jos maata myöten olisi sahattu niin kaikki vesoisivat elinvoimaisina ja vaikeampi toinen kerta eli reklamaation sijaan onnittelisin hyvästä työstä.
Pointti on se, että JK yrittäjät laskevat koron kuluille, joka on sijoitus jonnekin mutta eivät tuloille, jotka muuttuvat metsän ulkopuoliseksi rahaksi toisinkuin kulujen vaihtoehto, että ne todella sijoitettaisiin jonnekin. Kun ymmärtää tämän vedätyksen, ymmärtää miksi oikea ekonomisti saa eri lopputuloksen. Tietysti esim. Kujala poistaa laskelmista koko koron kun vertailu ei kestä sitä, että avohakkuu tuloille laskettaisiin vastaava korko kuin kuluille niin se vertailusta poistetaan korko riippuen siitä alkaako menetelmien vertailu istutuksesta vai avohakkuu tuloista. Selkiskö nyt Husqulle?
Ojitusmätästystä on paljon tehty ja suurilta osin ei johda minnekään vaan ojasta saadaan se maapaakku ja ojanlaidalle tulee parempi kasvualusta sekä taimia ensimmäisen ja mahdollisesti toiseen jaksoon. Ei vähän saattaa olla kalliimpi kuin laikkumätästys mutta on kannattanut ja tulee kannattamaan. Myöskin he turvemaan kasvattajat saattavat hyötyä toisen jakson hyödyntämisestä ohanlaidasta muun puuston paremman kasvun ohella. Kivennäismailla ei missä tapauksessa ole pakko johtaa ojia vesistöön saadakseen ojitusmätästyksen hyödyt kuitenkin. Osan ojistakin voi johtaa oo valmiiksi soistuneihin monttuihin et aika laaja skaala ojituksessakin mitä joi tehdä mutta JK:n sivuilla se on aina turvemaalta suora ränni puhtaaseen vesistöön.
Kuusi varmasti on laadun suhteen helpoin, kuitenkin kasvaa suoraan kun kasvaa hajavalolla kun taas valoon pyrkivät tekevät haaroja ja lähtevät kasvamaan valon suuntaan. Koivu ei kasva tukkilaatua juurikaan jatkuvassa kasvatuksessa ja pienaukossakin on jvähän niin ja näin. Taas sitten kuusella lahoriski niin se hinta ei ole sitä pelkkää tukin myyntiä varmasti kun sen hetken.
Kujalan kuvassakin oli varmasti jaksollisesti kasvatettu männikkö. Niinku minkähän näköinen pelkästään puita kaatamalla ja päältä ajamalla epätasainen männikkö mahtaa laadun puolesta olla? Vois ainakin kuvitella, että vaurioitunutta, tikkua ja räkää on laatu.
Ilmestyisipä minullekin tyhjästä ilmasta JK metsää niin näkisin maailmaa.
Eikös sijoitusten koroista tule positiivinen tulos ja uudistuskuluilla ja raivauskuluijen korolla on mitätön vaikutus, niinkuin siinä Ruotsalaisen ekonomistin laskelmassa? Varsinkaan havujen myynnin jälkeen. Jo heti vuoden kuluttua avohakkuusta on ensimmäinen tilipäivä kun puut on aiemmin myyty sahalle ja palstakuivatuksen jälkeen havut myydään energiapuuta.
Kerrotko Perko mistä tuo korko kuluille tulee? Onko Pankin käyttämä lainaamiselle/tallettamiselle? Pankkihan tienaa korkoerolla lainaamalla talletuksia.
