Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Akkli on kirjoittanut tänne 2 viikkoa sitten edellisen kertan ja uhkaa lopettaa meidän lukemisen nytten. Kyllä tässä meillä on nyt peiliinkatsomisen paikka kun ei olla oltu tarpeeksi mielenkiintoisia ja tuotettu luettavaksi tarpeeksi laatu sisältöä.
Okei ei huijata ketään. Hujala SAA päätehakattavaa metsää. Metsiä havittelee päätehakkaava selluyhtiö, se kuikuttelee Hujalan korvaan, että saat bonukset ja 7% koron päätehakkuurahoille. Ja JK yhtiö kuiskuttelee ”älä avohakkaa, saat korkoa puustopääomalle, päätehakkuurahoille ei lasketa korkoa, ne lakkaavat olemasta, joudut uudistaman kaiken omasta pussista, valitse meidät.”
Nyt Hujala joutuu pohtimaan lakkaavatko päätehakkuu rahat olemasta ja niille ei voi laskea korkoa kun hän miettii kumman syöttiin tarraa?
No ottaa tietysti avohakkuun koska JK ei voittaa päätehakkuun korkotekijää. Mutta seuraavaksi herra Risto Rante esittääkin, että onko järkeä käyttää 1000e uudistamiseen kun saisit 7% muualta?
En opeta kuin yritän ymmärtää miksi se raha lakkaa olemasta kun Puuki sanoo, että se ei lakkaa olemasta ja Jovain sanoo,että sitä ei ole eikä voi laskea vaikka määräaikaistalletuksen euriboria. Toinen mikä pitäisi vielä ymmärtää kun minä luulen, että on eroa ostaa paljasta maata kuin puullista maata niin miksi bonukset lakkaavat olemasta? Toivoisin niin selvää selitystä miksi bonukset lakkaavat olemasta, että se tyhmin raivaajakin ymmärtää?
Perustan firman ja pääomitan sen 20ke, ostan hehtaarin metsää. Teen päätehakkuu ja saan 18ke. Nyt tämä 18ke lakkaa olemasta. Pitää miettiä mistä saan 1000e uudistuksiin. Pääomitan ilmeisesti omasta taskusta kun menneitä tuloja ei käytetä tulevaisuuden investointeihin. 18ke ei tuota korkoa missään kun se on lakannut olemasta. Kun taas jos harjoittaisin JK:ta myisin vain osan puista ja osa tuosta 20ke kasvaisi metsässä korkoa kun taas jaksollisessa mikään muu ei kasva korkoa kuin se 1000e omasta pussista kaivettu sijoitus. Ihmeellistä eikö totta?
Avohakkuut ovat myrkkyä mustikoille mutta melkeinpä elinwhto vatuille. Tuntuu olevan avohakkuu ajojahdissa enemmän tunteita kuin järkeä, sillä istutuskuusikoista löytää runtataan sienisatoja ja jaksollinen kasvatus ylipäätään helpottaa mustikan ja puolukan elämää. Tosiaan hetken joutuu vattuja syömään, kukahan todella haluaisi, että nekin häviävät. Onko kettu jäänyt lokerossaan ahdinkoon? Onko luonnollista, että kettu valtaa naalin reviirin ja etelästä puskee isompi kultasakaali syömään rusakkopaistit?
Jos se visa on käyttänyt samaa laskukaavaa kuin sinä raivausten kannattavuudesta? Mutta ei me voidaan koskaan tietää kun et kerro motiiveja raivata.
Minusta tuo on erinomainen huomio, että Kujala laskee, että 37 vuodessa ensiharvennuksessa saadaan 700e eli kuutioissa ei paljoa mitään. Joten jaksollinen kasvatus on silloin karussa männikössä, eikö niin? Jos samassa karussa männikössä kasvatetaan kuvan aliskuusia niin ne ei varmasti kasva nopeasti ja lahottomasti ja hakkuita ei tehdä tiuhaan kuvan aliskuusista. Kyllähän varmaan Ranta ymmärrät minkälaisista kasvuolosuhteista on kyse kun 37 vuodessa saadaan vain 700e ensiharvennustuloa, eikö niin?
Eikös metsälössä ole maksimäärä hiilinieluna jos siellä kasvaa maksimimäärä puita? Etkö sanonut, että sinä et juuri nimenomaan kasvata maksimäärää puita?
Tuossa mitä vähän vilaisin laadukkaampaa journalismia niin lukenut tutkijan mielestä on vielä spekulaatiota onko metsien nuorentuminen oravan vähenemiseen syynä. Orava on vähentynyt alueilta missä ilmasto on lämmennyt eniten. Toisaalta kuuset kasvavat isoiksi nopeammin mutta muut tuhot kyllä puoltavat niiden aikaisempaa kaatamista. Mitä olemme valmiit hyväksymään? Voiko Lehtipuu määriä lisät jos se tarkoittaa pienempiä kuusenkäpysatoja? Toisaalta tänään näin oravan, oli jäänyt kaupungissa auton alle. Oliko niin, että 5 miljoonaa otusta jää auton alle vuodessa, mikä merkitys liikennemäärien ja teiden määrien kasvulla? Jokaisella on oikeus typeräänkin mielipiteeseensä mutta pidin Suomen Kuvalehteä laatulehtenä mutta tuo teksti kuuluisi esimerkiksi jonkun lehden lukija palstalle. Kuinka paljon henkilö on nähnyt metsässä eläimiä verrattuna kuinka paljon niitä kaupungissa ja minkälaisiin johtopäätöksiin tästä voi tulla?
Juuri aloittelin rehevän, märän ja kivisen paikan hieskoivikon energiapuuwnnakkoraivauksen. Ei ole kauaa aikaa kun on harvennettu 2000. Pääpuut ovat ehkä tiheydessä 1400. Nuo 600 ruikulaa ei pääse edes energiapuuksi joten niiden jättäminen on ollu ihan turhaa. Jos on yhtään epäilystä, että on raudysta seassa ni heti vaa 1400-1600. Hieskoivu kasvaa vain n. 40 vuotta et se on jo nopeasti keski-ikäinen eikä enää hyödy harvennuksesta et sitä pitää taimikonhoidossa vähän makustella, että ne 2000 olisi kaikki kasvukilpailun voittaneita, jos niillä on kokoeroa niin ne pienet kanssa jää ruikuloiksi.
