Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Kerran törmäsin ja useammankin kerran ku saattavat olla poimimassa siellä missä raivailen mutta kerran törmätessäni n. 10 hengen porukkaan niin se oli kuin enkelikuoro olisi ilmestynyt taivaasta olin nimittäin juuri parkkeerannut ojan silleen ettei enää noussut ja se porukka työnsi sen pois sieltä. Mikä lottovoitto keskellä ei mitään.
”Ymmärtääkseni kysymys on metsänhoidosta ja sen vertailusta, ei mistään ulkopuolisista tuotoista.”
Jaa eikös Ranta sanonut, että metsänomistajat ei osaa laskea ja ymmärrä tuottoprosenteista? Jos se raha vaikka tuottaa UPM:n osakkeissa? Mä oon tästä ihan samaa mieltä tältä osin, en vaan siitä, etteikö tälläinen muualle sijoittaminen olisi käynyt muillakin mielessä.
Ja sen lisäksi oletetaan aina, että metsänhoidonterveys olisi sama molemmilla menetelmillä. Olisiko mahdollista, että JK:hon siirtyvät eivät ole oppineet kasvattamaan metsiä oikein? Tavallaan huono tuotto olisikin omaa syytä jos ei osaa vaikka tehdä oikeaa kasvatusohjelmaa?
Jos ensiharvennusta pitää odottaa 37-vuotta niin ei männyn alla kasvaneilla kuusilla ole mitään mahdollisuuksia kasvaa. Saavat lahon ja kasvavat väärällä kasvupaikalla mutta se lienee yleistä JK kasvattijilla kun pitäisi poistaa kuusialiskasvus ja siementää männyllä. Noin karulla paikalla ei tosiaan tiuhaan haeta kyllä noita JK puitakaa.
Varhaisperkaus tarjouksia 5-vuotiaaseen metsään ollu alkaen 300e viimevuosina ja siihen 200e tukea. Mutta tuossa on 5-varhaisperatun ja taimikonhoidon välissä 8-vuotta ja Heinäveden hyvin kasvavilla alueilla tiedetään miten siinä käy. 530e ei taida ihan riittää. Kyllähän nuo laskelmat erottelee todellisista metsänkasvattajista. Tuollaisessa kuusialiskasvos mäntymetsässä on niitä juuri mainittuja riskejäkin.
Heinävedelläkin istutuskuusikossa 46-vuotiaana se lähes 400 kuutiota puuta jos on meilläkin. Metsään. Äfi ehdotti hakutuloksi melkein 50-sitten istutetulle kuusikolle 24600 et tosta laskelmat puuttuu puolet!? 20-vuotiaassa istutus kuusikossa ja koivikossa on 150m3 puuta Heinävedelläkin. Muutama kokeilukuvio ollu mistä istutuskuusikossa tehty ensiharvennus n. 37-vuotiaana niin poistuma on ollu luokkaa 150 kuutiota. Kuuseen tuossa lienee pakko verrata kun kuvassa on jaksollinen männikkö ja kuusen pitäisi porskuttaa.
”Jos teen kymmenen tunnin päivän taimikon hoitoa, päivätuotos kasvaa samassa suhteessa, ja on silloin 0,6 hehtaaria.” No ei ihme, että Gebreselassie pitää tuoda ku eihän tuo ole mitään kun minä teen 5-6 tunnista päivää ja vaikeeta menee siihen jo vähintään puol hehtaaria. Tahtoo vähän olla, että Suomipojalla on sitä etureppua kun viikonloput on pyhitetty juomiselle ja yrittäjät on vaan metsässä tai töissä sunnuntaisinkin jos keliä vaan on.
Tein tänään ylispuupoistoalueelle ennakkoraivauksen eli mäntyä lähinnä ja vähän koivua ylispuina ja alispuukuusentaimikko harvennetaan. Niin ”tutkin” alispuu kuusten kuntoa ja missään ei ollu lahoa, ne oli pari kolme metristä eli ovat olleet edellisen harvennuksen aikaan melko pieniä. Sitten oli vanhan ajouran vierestä kaadettu yksi puu. Motokoura oli työntänyt kahden kuusen välistä ja molemmat kuuset lahoja. Laskin lahokohdasta, että mänty oli kaadettu 7 vuotta sitten. Sitten katoin, että oli osunut kolmanteen isompaan ja taas laho, kun oli repinyt tyven kuoren. Muutama muukin laho oli mihin oli osunut. Sanotaan, että kun puun koko lähenee kuitua niin tyviosuma ehkä lahottaa 70% ja pienissä 90% mustikka-mäntykankaalla osumasta. 20% kuusista vaurioituu varmasti ajourista ja sen lisäksi loput pitkistä päätehakkuu puista kaadettaessa. Niinku Perkoa on ihan oikein neuvottu jos kuusen aliskasvosta on mistään raivattu. Eihän kukaan järkevä tee noin.
Kaupungeissa on yleisestynyt tappamishurvittelu jota perustellaan kannansäätelyllä. Tiedetään, että 90% citykaneista kuolee aina kun jänisrutto leviää kannan tihentyessä eikä sille voi mitään. Ei ole minkäänlaisia perusteita tappaa citykaneja jalkajousella koska jänisrutto sitten aikanaan romahduttaa kannan eikä elinympäristö muutu epäsuotaisammaksi. Noni, jäniskantaakin metsästetään perusteena, että jänisrutto romahduttaa myls metsäjäniskannan. Mikä vaikutus Rusakolla on jänisruttoon? Mikä vaikutus metsästyksellä on? Ilveskannalla?
Nyt on yleistynyt, että kaupunki-ihmiset eivät tiedä metsistä juuri mitään ja tikunnokkaan on joutunut vanhojen metsien puute nuorten taimikoiden tiheys vaikka todellisuudessa niitä raivataan väljemmiksi kuin mitä ne luonnollisesti olisivat metsäpalon tai tuulituhon jäljiltä.
Nuoret kanahaukan talvehtivat etelän kaupungeissa kun on vähän paremmat oltavat. Jotkut lintulajithan yrittävät talvehtia muutenkin kun on sekin hommaa se muuttaminen. Yksi talvi katoin ku räksiä jäi talvehtimaan ja yrittivät sinnitellä pihlajanmarjoilla. Mutta sitten helmikuussa tuli varpushaukka pihalle pyörimään saattoivat hävitä sinne. Talvehtemissa pohjoisessa on siinäkin riskit et sitten pitää olla sydäntalvellakin siinä kunnossa, että pääsee aina lipettii.
